Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Vepsläižed adivoiš karjalaižidenno

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский

Источник: Larisa Smolina, Kodima. № 5, (2017), с. 6

Vepsläižed adivoiš karjalaižidenno
(вепсский)

23. päiväl sulakud vepsläižed aktivistad Petroskoišpäi Larisa Smolina da Galina Lokkina ühtes karjalaižiden pajosebroidenke, lehtmehidenke da Rahvahaližen politikan ministerstvan radnikoidenke läksiba Oloncan agjaha starinoičemha Vepsän kul’tursebran rados, jäl’gmäižiš projektoiš da vepsän rahvahan elos.

Päiv homendesespäi oli läm’, paštoi päiväine, taivaz oli sinine, sikš mel’ kaikil oli lujas hüvä. Surehe avtobusaha kerazihe penembad artistad Balakirevan školaspäi, Istokipajanikoiden grupp Petroskoin konservatorijaspäi, Periodika-paindišton radnikad da vepsläižed aktivistad. Maršrutbumag ozuti, miše dorog karjalaižihe Kovera-, Tuksa- da Kotkojärv’-külihesai linneb pit’k, enamba mi kaks’ časud. No niken eskai ei homaičend, kut teravas nece aig mäni. Dorogan aigan meid ihastoitiba čomad pedajištod, laskav päiväine da vaiše tulnu keväz’.

Kovera-külän kul’turkeskuz
Ezmäks tulim Kovera-külähä.
Seižutimoiš enččen puižen školanno. Sid’-žo homaičim mustan muštpachan. Tedištim, miše voinan aigan sid’ oli lager’, kus pidetihe plenaha putnuzid soldatoid. Kanman Venäman Suren Voinan vägestusen praznikad oli sur’ ihastuz meile kaikile olda mugoižes sijas! Sid’ tedištim školan polhe. Nügüd’ Koveran külän školas ei ole nimittušt openduzprocessad. Škol om kuti külän kul’turkeskuz. Külälaižed lapsed tuleba sinna jäl’ghe urokoid opendamhas tehta midä-ni kädel. Tägä paksus tehtas vastused, praznikad, koncertad, kuna tuleba kaik külän eläjad.
Meiden planan mödhe Kovera-posadaha jäiba penembad artistad Balakirevan školaspäi, vepsläine aktivist Galina Lokkina da Periodika paindišton radnik Natalia Denisova Petroskoišpäi. Kovera-külän pämehed vastsiba adivoid čajul, hüväl longel da lämil paginoil. Galina Lokkina starinoiči vastusel vepsän rahvahan polhe. Hän lugi vepsläižiden runoilijoiden Nikolai Abramovan, Nina Zaicevan, Valentina Lebedevan, Maria Abramovan runoid, pajati čomid vepsläižid pajoid. Kaik adivod lujas hüvin kundliba hänen starinoid, küzuiba äjan vepsän rahvahan polhe. Galina Lokkina tedab vepsläižiš kaiken, ved’ hänen jured oma Piterin agjaspäi, Nemž-posadaspäi. Hän iče om vepsläine, lujas hüvin pagižeb ičemoi kelel. Jo pit’khä Galina Ivanovna eläb Petroskoiš. Lidnas hän om čoma abunik Vepsän kul’tursebrale erazvuiččiš projektoiš. Starinoita vepsän rahvahan elos, holiš da problemoiš Galina Ivanovna voib äjan. Ved’ ned kaik oma läheližed hänele.
Lujas čoman teatraližen ozutesen tegiba Koveran külänikoile lapsed Balakirevan školaspäi. kuti todesižed artistad čomiš sädoiš ozutiba besedoid edel svad’bad. Neičukaižed da prihaižed muga pajatiba pajoid, kargaižiba, vändiba, miše kaik adivod jäiba hüvihe melihe. Vastusen tegijad kucuiba lapsid völ kerdan tulda heiden posadaha. lujas kitiba necen kollektivan pämest Ol’ga Gabukovad mugoižes hüväs rados, miččen hän tegeb lapsidenke.

Tuksa-külän vilu elo
Toine aktivistoiden grupp Petroskoi-lidnaspäi radoi sused Tuksa-küläs.
Nece külä seižub vähän edahamba Olonec-lidnaspäi i om suremb Koverad. No kundelmaha koncertad sinna tuli lujas vähän ristituid. Tuksa-küläs olin minä, neniden sanoiden kirjutai, Istoki-pajosebr Petroskoin konservatorijaspäi, Jevgenia Šustova Karjalan rahvahaližen politikan ministerstvaspäi da Natalia Denisova Periodika-paindišton radnik. Tuksan pämez’ da kul’turpertin radnikad vastsiba meid kaikid hulal čajul da magedoil pirgoil. A vot iče kul’turpert’ ei varastand nikeda. Kul’turpert’ jo äi vozid om lujas pahas olendas. Pertin südäimes ei ole lämäd. Pertiš radab vaiše üks’ päč nelläle radhonusele da surele zalale. Kul’turpert’ oli mugoine vilu, miše olda sigä eskai viž minutad oli lujas jüged. Kül’miba jaugad, käded, nena i kaik hibj. Tulnuded artistad pätiba tehta koncertan ani päčinno, penes ahthas radhonuses.
Federaližen zakonan mödhe külälaižiden kul’turpertiden elo nügüd’ om külän pämehen valdas. Suriden pämehiden fantazijan mödhe, külän pämehile tarbiž kaikuččen voden golläs büdžetaspäi maksta haugoiš, lämoiš, tehta remontad da äi tošt. No külän pämehil ei ole den’goid necile. Tuksan kul’turpertin katuz om reiguiš. Tuksan külän pämez’ kaiken aigan kirjutab valdmehile ičeze problemoiš, a vastha ei sand nimittušt abud. Kul’turpert’ bumagal om rados, no mi tegese pertin südäimes, tedaba vaiše külän eläjad. Sikš klubha meiden koncertale tuli läz kaht kümned mest, no kaik oliba ihastusiš.
Istoki-pajogrupp Petroskoin konservatorijaspäi om tozi unikaline. Sen vedäi om etnomuzikolog, muzikant, Karjalan taidehradon arvostadud radnik Svetlana Nikolajeva. Hän äi vozid opendab üläopenikoid pajatamha karjalaižid pajoid, kargaidamha karjalaižid karguid. Hän lujas äjan ajeleb üläopenikoidenke karjalaižihe külihe, kirjutab sigä tekstoid, pajoid, kundleb kut niid pajatab karjalan
rahvaz, a sid’ opendab üläopenikoid pajatamha rahvahan kartte.
Čomiš sädoiš prihad da neiččed Petroskoin konservatorijaspäi toine toižen jäl’ghe pajatiba pit’kid pajoid, lühüdoid pajoižid, joikuid, ilo- da tuskpajoid. vändiba vändimil, vediba horovodoid, kargaižiba kadrilid da starinoičiba kaikuččen pajon istorijan polhe. Koncertprogramman lopus Istoki-pajogrupp ozuti mastar’-klassan Tuksan külän eläjile. Konz nor’ muzikmez’ zavodi väta garmonil tutabid kaikile motivoid, vanhad babad unohtiba kaikid ičeze kibuid da läksiba kargaidamha. Praznik tuli kaikuččen ristitun henghe da südäimehe. Eskai ahtaz honuz lämän päčinke tegihe levedambaks koncertan aigaks. Lähttes kodihe kaik Tuksakülän adivod seižutihe Periodika-paindišton paličanno da kacuiba tarkas kaiken literaturan, mitte oli todud Petroskoišpäi.

Kotkojärven aktivižed eläjad
Jo časus päliči meiden avtobus möst oli udes karjalaižes küläs.
Nügüd’ meid vastsi Kotkojärv’-posad. Sen kul’turpert’ oli parembas olendas, a külän eläjad oliba aktivižembad enččid. Zal oli täuz’, rahvaz nagroi, hloputi, kidastiBravo!” da oti pajanikoid lujas lämäs. Programman mödhe tägä möst andoiba koncertad lapsed Balakirevan školaspäi da Istoki-pajogrupp Petroskoišpäi. A sid’ tuli aig pörttas kodihe. kaik olim väzunuded, no südäimes oli mugoine ilo, miše sil päiväl toim äi ihastust külälaižile mehile, ved’ heiden jogapäiväine elo om jügedamb da holevamb, mi lidnalaižiden, no se om melentartuine.
Sur’ spasib Karjalan rahvahaližen politikan ministerstvan radnikoile neciš čomas matkas karjalaižihe külihe. Se oli tehtud Suomalaiž-ugrilaižen norišton festivalin aigan, mitte pidetas kanman Karjalan vadkundan 97-vottušt sündundpäiväd.