Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | ? Помощь

Miččed oma tobjembad praznikad?

Miččed oma tobjembad praznikad?

вепсский
Средневепсский западный
Tobjembad praznikad oma Svižen’ da Äipei. Äipei oli kuume pejad, ristoidenke kaiken külän käveltas, ristad kädes da ristišoiš. Pertiš nügüd’ madal lagi om. Eduu vuugi madalamb oli. Ristad-ne kosktas lagehe. Ez’meižeks kadel’nicanke astuba, sid’ ristad, jäl’gmeižeks jo pap’. Vastatas liibeiženke, pirgoideke. Pirgad liibeižuu päl, stolale lat’t’ud. Tohusuded viritet padaižihe. Muga paletas. Nügüd’ ni papid, nimid’a iile.

Kut Sviženjad praznuičiba?

Sviženjad praznuičiba ez’meižeks pagastou mijou. Sid’ Järventaga nakka, praznuičiba sügüzuu, konz rahnmine jo lopiše. Min’ä täu voduu Äipejan kaiken külän proidin’, kaikuččes pertiš olin’.

Äipejan munįd’ andaba?

N’ügüd’ ii ankoi, a eduu munįd’ andoiba papile. Pap-se mijou nel’ vot eli, ka munįd’ tob mäne teda min’, i pirgoid en teda min’.

Nored guleitas Äipejan?

Guleitas, kargaitas i pajatadas, prihad vinad jodas. Siloi vähän humaloičiba, elend dengoid’. Siloi dengoid’vaiše söteltas. Mugoi oli aig. Eduu mända kuna-ni, ka havadhine jupk päl, a nügüd’ mändas radole kutnä praznikale da polen aigad išttas. Kolhozas olim ka siloi ed ištund. Ku aigoin putui väheižen aigemba radospei tuuda, ka kus- kaskeses ištud, ed rohti derüunaha tuuda. Mugoi oli aig. Min’ä ka en vareidand, hot’ aigemba läksin’. Min’ä karavulas radoin’, mindai ii voitud pidada. Kaks’kümne viž vot karavulin’. Mužik-se kol’, ka nižaline laps’ oli jänu minei, voz’jeine. Tari oli karavulha mända, voz’jeine lapsut jäi pert’he. Ez’meičuu touvuu andoiba minei abunikan. Konz min’ä rados, abunik minai lapsenke. Sid’ möstona hän mäneb. Kaiked nägin’, da ed mid’a tege, tari söteltas, liib sada. Ladvas kol’ sömata mäne teda mid’a rahvast. Näl’gha kol’ äjan, erasti nellin’ paniba maha hubil’ vozil’. Muga kol’ golodaha. Nügüde düvja om eläda, ka vanh olen. Eduu podr’adaha mänin’ kahesanduu voduu radole, näged mecha. Muštan, kaika pilimei, sid’ kohtha Ondjärves tulimei. Tullei muga, ajada ii voind, randas i magazim. Ümbri järves kod’he tuuda ka pimed. Lämöihuden tegimei, hiinäd kandišimei sabraspei da ön magazimei. Ö-se sügüzuu pit’k om. Muga putui. A nügüde mašinoil’ vödas i todas. Nügüd’ vanh olen ka porotab kaik sijad.

Äjak sinai lapsid oli?

Nel’l’an. Lapsed oliba valatet kaik.

Kut valatadas lapsid?

Tuleb pap’, erasišti sutkoiš päliči, erasišti enamb. Ristimamad pandud da ristižad pandud. Ümbri kupeliš käveltas ristimam da ristiž lapsenke. Ristimamaks da ristižaks hiimod ottas, velled da sizared.

Beregoičiba jäl’ges hiid?

Nügde beregoitas, a siloi beregust oli vähahk. Liibäd söda elend, ka mitte beregoičend. Aigad oliba hubad siloi.