ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Galina Baburova. Mišpäi rippub kändmižen satuz?

Galina Baburova

Mišpäi rippub kändmižen satuz?

вепсский
Младописьменный вепсский
Rahvahaline literatur: Karjalas mäniba seminarad, miččil pagištihe kändmižes venän kelespäi rahvahaližihe kelihe da vastkarin.

Koumeks päiväks meidennoks tuliba adivod Moskvaspäi: kändajad, runoilijad, literaturan oppijad, kritikad da filologad Maksim Amelin, Viktor Kulle, Irina Jermakova, Mihail Lipkin, Aleksei Salomatin, Aleksei Arzamazov da Aleksandr Präžnikov. pagižiba neniš vigoiš, miččed kändajad tegeba paksumba kaiked kändmižen processas. Ühtes adivoidenke Moskvaspäi petroskoilaižed jo tetabad da zavodijad kirjutajad kacuiba runoiden kändmižid, diskutiruiba podstročnikoid da lugiba toine toižele runoid.
Kändmižen tarbhudes Karjalan rahvahaližihe kelihe pagižiPeriodika-paindišton pämez’ Natalja Sinickaja. Hän jagoihe ičeze mahtištol kirjoiden kändmižes. Natalja kändi karjalan kel’he seičeme kirjad mummitrolliš. Äjan kändmižen jügedusiš pagiži Robert Kolomainen, Karjalan arvostadud kul’turradnik, tetab lehtmez’ da kändai. Pidab sanuda, miše moskvalaižed adivod pidäba korktas arvos Robert Petrovičad. Hän andoi äi tarbhaižid nevondoid norile kändajile da avtoroile, kudambad kirjutaba rahvahaližil kelil.
Äjan pagistihe siš, miše kändajale tarbiž hüvin teta sen rahvahan kul’turad, miččen kel’he vai miččen kelespäi hän kändab. Nece om lujas tarbhaine azj, miččespäi rippub kändmižen satuz. Kändajale ei täudu vaiše kelen tedod. Tedoita rahvahan kul’turas, veroiš da tradicijoiš voib tehta väran kändmižen.
Pagištihe rahvahiden eposoiš-ki. Kitajas om taho, kus seižuba muštpachad mirun rahvahiden eposoile. Sigä om muštpacazKalevala-eposale-ki. Epos om rahvahan kul’turan kal’huz’. Ei kaikuččel rahvahal om ičeze epos. Oli čoma völ kerdan muštelta, miše meil, vepsläižil, om ičeze epos, mittušt kirjuti Nina Zaiceva. Neciš azjas mugažo oli johtutadud seminaral.
Seminaran aigan mäni uden antologijan prezentacii-ki. Johtutam, miše muloi eloho läksi Venäman rahvahiden runotusen antologii. Se tehtihe Venäman rahvahaližiden literaturoiden tugen programman mödhe. Täl vodel necen-žo programman taguiči läksi Lapsiden literaturan antologii. Sihe mülüba runod da starinad Venäman rahvahiden 55 kelil. Antologijan radho ühtni läz 800 mest. Vepsän literaturad antologijas ezitiba Nikolai Abramov, Nina Zaiceva, Ol’ga Žukova da Valentina Lebedeva. Neniden avtoroiden töid (miččil ei olend kändmišt) kändi venäks Oleg Mošnikov. Prezentacijale tulnuzile avtoroile lahjoitihe uzid kirjoid.
Paiči Petroskoid adivod Moskvaspäi oleskeliba mugažo Karjalan külišVedlozeras da Kinermas. Karjalas necidä azjtegod tugezi Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstv. Ningoižed literaturižed vastused jo mäniba Dagestanas da Jakutijas. Antologijoiden tegijad oma mugošt mel’t, miše nene kirjad abutaba Venäman rahvahile literaturan kal’t tarkemba kacta toine toižehe.