Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kut eduu mehele mändihe
Kut eduu mehele mändihe
вепсский
Средневепсский западный
Tütren
mehele andoin’ , svathuzile tuliba , mest tedan oli vištoštküme .Oliba keratud svatud da velled da nevestkad da vävud da kaik keratud .Tuliba , ezmeižeks ukses haški tat da sanui : «Tulimei dobrim delom svatovstvom ».Minä sanun : «Požalusta , tulitei ka ».Sizar’ mäni , niiččen toi .Minä zavodin tehta sömäd , pirgad da munaričan .Niižne tuli , män’ , kucui ristimamdaiž , d’ad’inan , t’otid’ , kaikid’ hiimokundan keraz’ .Minä pirgoid’ tegin’ , munaričan tegin’ , samvaran lämbitin’ : «Ištkateiš sömha da čajud jomha ».Sid sanun : «Nu mid’a tütar , dumale tari mända , astkam dumale ».Hiimokund kerazihe ičemoi , ristimam , d’ad’ , t’ot , minä , mam , sizared .Kerazimoi , mänimei , dumeimei .Ku niižne offotou mäneb , niken nimida ii (sanu ), a ku ii offotou , ka kengi mid’a sanub , mända vai ii mända .
A minei tütar naku mäni offotou .Mänimei dumaspei , ištuimei loučha : «Nu mid’a tütar , sinä sano , mii nimid’a em tekoi ».Hän sanub : «Mamoi , minä vaihen andoin’ prihale , miše tulen , nu ka prihad ii (mid’a manitelda ole )».Minä rešimoi , minä voikaškanzin’ .Minei teghe žal’ , no minei jo prigotovd’ud kaik sijad .Stolad lat’t’ud , ičemoi hiimod kerazihe , mest kaks’küme .Akad sanuba : «Ištkad väheižen , pigei dumeiba .A minä värižen : «Voi minä , gor’o-gor’kija , üksnäin’ jäda tariž ».Tat tuli , sanui : «No mid’a ?»Minä sanun : «Niižne andoi vaihen , ka minä nimid’a emboi sanuda ».
Ištuihe stolan taga , adivoičihezoi da homesehesai vinad juiba .Nu ka satjat kaik läksiba , a ženih niičenke jäi neche .Nedalin panimei srokun , i toižen pühänpejan svad’boičimei .Kahesatoštkümne druškat oli , druškoile ženihon polespei sädatimei käzipaikad .A nenile akoile plat’jad andoimei stolan taga , kerazimei i kaikile andoimei .Siičemele stolale oli sömad pandud .Mugoi oli narod , kaik sötin , jotin .Pajatiba svadebnoid pajoid , a tütar ka ii (voikand ).Nügüde ii (voikkoi ).Min’a voikin’ , kuti homen jo svadib , lähtta mehele .Nu ka kaglha tabazin’ da voikin’ .Jäl’gmeine eht jo oli , homen jo mehele lähtob .Nu ka voikin’ muga : «Libed linduižem , säditei i sobitei kalhiže sobeižihe , kalhiže kengeižihe , čomihe sädoižihe .Jäl’gmeižen čoman da ehtkoižen -se ičeiž korttas da kodižes -se .Pimitad sinä minun izod da iknaižed-ne , madalzoitad dubovijad pordhaižed-ne , souptad sinä raiskijad da verejeižed-ne ».Ninga voikin’ .Hän klubha läks’ , sid’ klubaspei ženihonke tuliba , pordhau ištuiba .Sid’ homesuu svad’baha tuli narodad ka mäne teda mi .Pajatiba , pajatiba svad’ebnijad pajoid’ .
Ženih astub svad’buu niiččenno .Niižne vastha ii mäne .A miid’e polespei hiimokund ka kaik vastha mändas , ninga širinkale siižutasoiš i kaikučele kät anttas .A niižne pertiš om , ku ženih ii mel’he , ii offotuu mäne , iknas ženihole kukiškoid kändab .
Ende andliba vägel .A nügüde ii .Nügüde čomin’ svad’boitas , čomin’ .Niidižehtad jele , voikuid jele , ii voikkoi .Pajod da vändod oma , uran kirktas da amptas .Rodn’an kaiken keratas , čut’ väheižen hiimos , ka kaik keratas .Lahjad enččikš anttas , käzipaikad da kaik lahjad .
Sizarem läksi mehele ka voiki .Sizaren andoi tata väges .Igän muštan , svatud tuliba öl .Kulin’ , tatam ecib lampan : «Lamp kus om ?»Min’a sanun : «Tata , miak lampan ecid' ?»Sügüz’pol’ oli jo , ö - pimed .Tat saab : «Palag - svatud ».Minä san : «Ken hän om ?»«Ondrejan Vas’ka ». A Palag - nikut ii tahtond mända .Väges andaba , kahesatoštkümne vot jo mehele .Tat läks’ pert’he , nuustatab : «Palag , oma svatud sinuseiš ».Hän küzub : «Ken hän ?»Minä sa : «Ondrejan Vas’ka ».«Oi prokl’atį tuli !». Nuustatiba Palag-čižan , hän sab : «En mäne , en mäne ».Tat da mam : «Antta , antta , üksjeine poig da mad čomad , tari antta ».Palag-se otkaži .Babam vuu potakoiči : «Mända , mända ».A tatam sanui : «Kacu , mi päl da jougas , ka senke mäne , kuna mel'heiš , a enambad minuspei nimid’a ed sa ».Hän rouk voikud da udes kuctihe svatud .Tatam andoi väges .
Palag voiki čomašti , a tatam vastha voiki vaihil’ .Nevest jäl’gmeižuu peivuu jo uden paran-se päle pani , suukuižen i voiki :
«Rodimįi roditel’ , kal’l’iž kazvatai ,
sädatid i sobitid mindei kal’hižihe da sobihe ,
spravid' i ladid' verhile viluile armhižile
äjou aigalaz , äjou norelaz .
Nägub , nadoji sinei pästeltas mindei
Vos’kal’hele praznikaižele ,
rodimii sina roditel’ ,
poručid minun vouktaižen da voudaižen
äjou aigalaz da äjou norelaz ».
A tatam-se voikab vastha : «Andan sinun verhale vilule randaižele da minä paksušti sinunno tulešken ».
A svadibhomesel tatam nuustati händast , ka hän möst voiki :
«Rodimįi roditel’ , kal’l’iž kazvatei , sä minun aigoiš homesuu nuustatad , nügüde dumein , miše jäl’gmeine čoma peiveine čomas da čogeižes .Rodimįi roditel’ , minä nägin’ tälüu uniš , ku sinun izon da iknanno oli tihed da koivuine .Koivuižehe ištui libed da linduine-se .Rodimįi roditel’ , kal’l’iž kazvatei , nece ii libed linduine ištund , a ištui minun vouged da voudeine , ii lehedad lehtuižed sigä , a lehežiba minun kal’hes-se kasaižes čomad da lenteižed ».
A vouktan voudan jatasei , ka möst voikaba .Kel oma tatad da mamad , kaikil' kaglas-se voikab .Sid’ voikab sizaril’ , sid’ jo vouktan voudan jätab podruškale , kudamenke gul’aib , ka sil’l’e .Sanub : «Pol’nii sinä minun podruškaine , taričen minä sinei suren da taričimižen , otaške sinä minun vouged da voudeine .Kut sinä gul’aižoitad ičeiž vouktan da voudeižen , muga minun vouged voudeine - guleižoita , alaske sinä tuuki da alaške sinä rehki necida ».
– Andab hän minda-ni podruškale ?
– Ii anda , podrušk voikab hälle vastha : «Pol’nii podružnikaine , alaške sinä tariče minei vouktad da voudašt , minei jele kal’hid’-ne sobeižid’-ne da čomid’-ne sädoižid’-ne . Ii min’ turbeižiš ole likuižoitta i krasuižoitta sinun vouktad da voudast’-se ».
Erasel jele näd ni sizarid’ , ni vellid’ , ka voikab miše : «Ii min’ turbeižis ole minei eläda , ni veslid’ viikoihuzid’ , ni set’jid’ čižoihuzid’ .En juuda ka ni likuižoitta , ni krasuižoitta i gul’aižoitta sinun vouktad da voudašt’ ».
– Niidižehtan kut tegiba ?
– Niidižehtan pän sugd’as , ičein hiim sugib , sugoudab , kerdan vedoudab da sid’ hän kaikil’ kaglas voikab muga : «Minun kal’hen da kasaižen sugitei i tazoitatei , vötei vos’kalhele praznikale-se , verhiže avaroihe armoižihe ».
Kaik heimod voiktas da hän kaikil’ kaglas voikab .Svadippeivau plet’t’as hibused nu da venčou rušt’as .Venčoupei tuleb ka hibused jo pästtud .Nece vouged voudeine jo kadotud .
Sid’ niidižehtan lopun ehtan besedoitas , kargeitas da pajatadas .Pajatiba pit’kad pajod kaik ven’aks , a častuškoid pajatiba meid’e kartte .
– Pajata častuškaižid’ .
Ühten-se muštan :
«Paik-se čoma , paik-se čoma ,
Rüuneižed-ne parembad .
Oma rahvhas prihad čomad ,
Ladvleižed-ne parembad ».
Kut eduu mehele mändihe
вепсский
Средневепсский западный
«
«
«