Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Risto Bogdanov – karjalaine mies da enzimäine tutkii

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный ливвиковский, публицистические тексты

Источник: L’udmila Ivanova da Valentina Mironova, Oma Mua. № 8, (2017), с. 6

Risto Bogdanov – karjalaine mies da enzimäine tutkii
(карельский: ливвиковское наречие)

Vähä ken tänäpäi tiedäy Risto Bogdanovua, ga Karjalan 100-vuozipäivän lähestyjes tahtozimmo suaja endizeh kundoh oigienmugažus da mustella karjalan rahvahan arvokkahan poijan nimie, kudai oli Karjalan tazavallan filolougizen tiedoalan allus.

Ei ammui, 16.-17. tuhukuudu, Petroskois oli pietty Kodialovehen luvendot -konferensii, kudamal oligi pagin Grigorii Bogdanovas da hänen panokses tazavallan histourieh da tiedoh. Ezitelmiä valmistajes Karjalan Tiedokeskuksen Tiedoarhiivas oli löytty mieldykiinnittäjiä ainehistuo, ga yhtelläh jäi vie ylen äijy tiijustettavua.
Grigorii Haritonovič Bogdanov oli roinnuhes 1. talvikuudu 1900 Vienan Karjalan Vuonnizen kyläh. Kyläläzet kučuttih händy Harittanan Riikokse libo Ristokse. Köyhäs perehes oli nelli lastu: vahnin Miihkali, toizekse vahninRiiko da kaksi nuorembuaAsjo da Vassilei. Muamo kuoli nuorennu, tuatto nai toizen kerran. Elaigu sil aigua oli jugei da nälgähine.
Riiko suurel himol opastui kyläškolas, äijän lugi. Kyläläzet musteltih händy pyöreirožazennu mustutukku brihačunnu, kudamal ainos oli kniigu käis. Nellitostuvuodehizennu häi lähti vahnemban vellen kel kazakakse bohatembah pereheh, sit ruadoi meččyzavodal da Murmanskan raududorogan rakendamizes. Sen ližäkse Risto ehti olla lämmittäjänny da konehmiehenny, händy kaksi kerdua työttih iäres ruavos vastustustoimiloin periä.
Vallankumovuksen jälles, vuozinnu 1918-1922, Vienan Karjalas oli jugei elaigu. Uudizet Suomespäi tuldih teriämbi migu Ven’alpäi. Riston tuatto akan da kahten nuoremban lapsenke lähti pagoh Suomeh. Talvel, vuozinnu 1919-1920, tiijonsuvaiččii Risto lähti opastumah Suomen opastajien gimnaazieh lyhytaigazih kursiloih, kuduat luadi Uhtuon tazavallan valdivo. Keviäl häi lähti siepäi iäres da keräi partizuanujoukon, se vojuičči Karjalan rajan lähäl. Sil aigua kuoli Riston vahnembi velli Miihkali. Hirvisalmen lähäl ruanittuu Ristuo työtäh Petroskoile parandumah.
Täs algavuu Riston poliittine taival. Erähien tiedoloin mugan, Risto rubei kuulumah kommunistoin partieh, ga omas eländykerdomukses täs šeikas häi iče ei mainiče nimidä. Vuvven 1921 allus Risto vallitah karjalazien voulostiloin Kemin ujezdan revkomah, Karjalan Ruadokommuunan korgiembah virrastoh.
Risto täytty vägie tahtou opastuo, dai händy työtäh Moskovah Päivännouzuruadajien Kommunistoin korgiehškolah, kus häi on vuodessah 1924. Kezäloman aigua hänel on partien ruaduo, ku häi kuuluu Uhtuon tazavallan ujezdan revkomah. Risto on Uhtuon ujezdan opastamizen kanzallisozaston piälikönny, häi perustau školii Vienan Karjalas.
Moskovan korgienškolan jälles häi tulou järilleh Petroskoile, ruadau opastandualal da partien hommis. Risto puaksuh kävyy omale muale, pidäy paginua kirjahmaltamattomien da umbikarjalazienke, sellittäy heile poliittizii kyzymyksii. Vuozinnu 1924-1925 häi on Punaine Karjala -lehten piätoimittajannu. Vuvvennu 1926 yhtyy enzimäzen kirjuttajien liitonProletaarieloin kirjuttajien Karjalazen assotsiatsienperustamizeh. Karjalazien kirjuttajien toizel konferensiel, vuvvennu 1931, händy vallitah sen assotsiatsien haldivoh. Risto sil aigua jo äijän kirjuttau, sanou, ku pidäy kehittiä karjalan kieldy, kirjuttua omii runoloi. Hänen mieles, olis hyvä kirjuttua uuttu runuo kalevala-metriikan pohjal. Bogdanovan mieles, Petroskoil vältämättäh olis avattavu oma korgeiškola, kudai vois valmistua omii kanzallizii ruadajii.
Vuvvennu 1927 Ristol lykysti, hänes rodih Nevvostoliiton tiedoakadeemien heimokunnan tiedokomiisien ven’alas-suomelazen laitoksen praktikantu. Samannu vuvvennu häi muuttau Piiterih. Vuvves 1928 Risto jo iče pidäy luvendoloi rahvahanrunohuos Gertsenan opastanduinstituutan itämerensuomelazel ozastol.
Vuozinnu 1927-1928 Risto kävyy Tiedoakadeemien keriändymatkoih. Häi vie lapsennu hyvin tiezi da pidi suures kunnivos runoloi da suarnoi. Nuorete iče rubei kirjuttamah ainehistuo taldeheh, ga kai materjualat hävittih kanzallizen voinan aigua. Myöhembäh suadu ainehisto nygöigi on ruokos Karjalan tiedokeskuksen Tiedoarhiivas. Tutkijat korgiesti arvostetah niilöi. Risto pani mustoh ei vai eeppizii runoloi da suarnoi, häi enzimäzenny otti huomivoh vahnanaigazii luguloi, lapsien pajoloi, joiguloi, liygiläzii častuškoi. Häi enzimäzenny pani mustoh vienankarjalazien svuad’buritualan. Hänen kirjutetut mifolougizet kerdomukset oldih ainavot arhiivas läs viijenkymmenen vuvven aigua.
Risto rubei kirjuttamah tiedokirjutuksii, kudualoi jullatah Nevvostoliiton Tiedoakadeemien kogomuksis. Tiedoakadeemii omas puoles työndäy Suomen literatuuran liittoh Bogdanovan väil luajitun runokogomuksen, kudai myöhembäite suau suuren palkindon.
Talvikuun 1. päivänny 1929 Ristos rodih Nevvostoliiton Tiedoakadeemien aspirantu. Häi tahtoi roita kielentutkijakse, oli professoru Dmitrii Bubrihan da akadeemiekan Nikolai Marran opastujannu. Sil aigua Risto iče lugi luvendoloi Leningruadan valdivon korgiesškolas itämerensuomelazien kielien ozastol. Vuvvennu 1931 Risto kävyi ruadomatkah vepsäläzien luokse, sen jälles yhtes A. Mihkijevan da M. Hämäläizenke valmisti enzimäzen vepsän kielen aberin, kudai nägi päivänvalgien vuvvennu 1932.
Vuvvennu 1931 Petroskoil perustettih oma Tiedoinstituuttu, kuduah rubei kuulumah kuuzi ozastuo. Kielenozaston johtajakse kučuttih Risto Bogdanov, ga häi ei ehtinyh algua tädä ruaduo. Nenga korgiel tazol silkieskie katkei pienes kyläs rodivunnuon miehen elaigu.
Erähien tiedoloin mugah Risto kuoli vuvvennu 1931 libo 1932. Yhtes kniigas viäräh kuolenduvuvvekse on pandu 1941 vuozi. Kuolendupaikkua sežo emmo tiijä tarkah: kuoligo häi Piiterih vai Petroskoile. Kuolendusyysgi ei ole tieduo.