Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Dubitskaja. Pitky matku kodih
Ol’ga Dubitskaja
Pitky matku kodih
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Suomelaine
, karjalaine vai kanuadalaine ?
Meil Karjalas suomelazikse sanotah suomelazii , inkeriläzii da Kanuadan suomelazii .Minun pruavobuabo , buaban muamo , Daphne Maria Varpula rodivui vuvvennu 1910 Mohawk Mass -linnah Amerikkah .Pruavodied’oi , Janne Rudolf , rodivui Suomeh , Tamperele vuvvennu 1899.Sit häi muutti Kanuadah .Sie hyö tuttavuttih minun pruavobuabanke .Heil vuvvennu 1927 rodivui enzimäine tytär – Mira , a vuvvennu 1930 minun buabo – Berta Maria Fort-William -linnah .Sie Kanuadas hyö oldih fermeroinnu .
Pitky matku Karjalah
Vuvvennu 1931, konzu buabo oli puolitostuvuodehine , Kanuadah tuli mies Karjalaspäi , kudai rubei kuhkuttamah rahvastu menemäh elämäh Karjalah .
– Minun tuatto , sanou buabo , suostui menemäh Karjalah srojimah kommunizmua . Häi Suomesgi jo oli kommunistannu .Meidy vehkehienke istutettih suurele laivale .Sie oli äijy suomelastu , laivu oli ylen suuri , menimmö myö läs kahtu nedälii Atlantiekas poikki , mustelou buabo muaman sanoi .
Elaigu Karjalas
– Myö tulimmo Moskovah vai lienne Piiterih , tarkah jo en musta .Sie meidy miärättih Karjalah , Petroskoih .Petroskois tuattua työttih opastumah muatalovuttu korgieh školah .Sie häi opastui kaksi vuottu .Elimmö myö silloi Vahnal Kukoinmäil puuhizes talos , se nygöigi seizou sie .
Tuatan opastandan jälles meidy työttih Lehton piirih Kevätjärvi-kyläh .
Sie tuatto oli puolovehen sekretarinnu , oli peränajajien piälikönny , kylän piämiehenny .Olin 6-vuodehine , konzu tuattua siirrettih Lehtoh .Vuvvennu 1937 händy työttih iäres partiespäi tavallizele ruavole .Onnuako jo valmistettih kiiniottamistu .
Elimmö myö fatieras , kahten kilometrin pos’olkaspäi .Tuatto sil aigua puaksuh kačoi ikkunah kahtu mužikkua , kuduat ainos ajeltih delegäl pos’olkua myöte da sanoi : “Uvvessah siiriči ”.Tuatto oli yhtevykses NKVD :n piälikön Kannojevan kel .
Hirvei päivy
– Sit tuli se hirvei päivy , sanou buabo , mustan sidä , buitegu egläi se oli .Oli ehty , muamal syömizet päčis oldih .Tuli kaksi mužikkua , ruvettih ečittelemähes , čongittih sundugoi (sundugat oldih suuret , Amerikaspäi tuovut ).Hyö duumaittih , ku myö olemmo kapitalistat , ku meil on midätahto zakonanvastastu , jatkau buabo .– Hyö otettih kai fotokuvat , sendäh nygöi ei ole ni yhty vahnua fotokuvua , vai Ven’al otetut jiädih .
Sit muamo kyzyi heil , suaugo syöttiä ukkuo – kieltih , ni leibiä ei annettu andua keräle .Tuatto otettih .Se kai oli kahten čuasun aigah yöl , minä näin kai omin silmin , sanou kyynälet silmis buabo .– Muga 28-vuodehine muamo jäi kolmen lapsenke yskäs vierahale muale . Meil vie oli velli , händy kučuttih Vova , kui Leninua .Enne tuatan kiiniottamistu häi eli vaigu sentämän kuun .
Muamo käi tuattua tiijustamah äijän kerdua , sit tuatto viettih kunnelienne , ga meile ei sanottu kunne , mustelou buabo .
Suuri abuniekku
– Tuatan kiini otettuu NKVD :n piälikkö Nikolai Kannojev andoi meile suuren pertin .Iče häi eli akan Paraskovja Ivanovnanke meijän piäl , a heijän tytär opastui minunke yhtes kluasas .Kannojev andoi muamale ruadopaikangi .Heijän pereh avvutti meile äijän .Elimmö myö kurjasti , puaksuh paiči čuajuu da leibiä nimidä ei olluh .Toiči minuu kučuttih lapsii kaččomah , täs ruavos annettih vähäine dengua , sanou buabo .
Voinat da evakko
– Vuvvennu 1939 algavui Talvivoinu .Muamo tiijusti , ku suau ajua Sordavalah .Myö otimmo vehkehet da lähtimmö Sordavalan piirih , Värtsilän rinnal olijale Jovensuun lohkole .Sie myö elimmö hyvin , meil oli pieni taloi , ogrodu .Erähänny piän lähtimmö Sordavalah , a sie kai rahvas juostah vehkehienke , a ruadivos sanotah , ku algavui Suuri Ižänmualline voinu .Miesty otettih vojenkomuattoih juuri pihoilpäi , mustelou buabo .
– Kezäl , vuvvennu 1941 algavui evakko . Meidy työttih Voulogdan alovehele baržal .Ies olii baržu bombitettih .Meijän baržan piäl lendeli lendokoneh , kudai vardoičči meidy .Matkas baržu azetui .Syötettih meidy hyvin , annettih suuppua , hiilavua syömisty , jatkau buabo .
Voulogdan alovehele tulduu , myö enzimäi elimmö Oštas , sit meidy työttih Belozerskah , papin usad’bah .Sie meidy oli moni perehty suomelastu .Meijän kel evakos oli Erna Berg (myöhembi Karjalan tazavallan Kanzallizen teatran ozuttelii , toim .) perehenke .Myö Ernan kel opastuimmo yhtes kluasas , kerdou minule buabo .
Kezäl vuvvennu 1944 lehtis oli äijy ilmoitustu , kudualois nuordu kučuttih opastumah Petroskoih .Minuu kolmie vuottu vahnembi sizär lähti sinne opastumah .Sit häi kučui meidy muamanke .Opastundan jälles sizärdy työttih ruadamah Louhen piirih Čuuppah , kus häi ruadoi kassirannu .Myö muamanke sežo ruavoimmo .
Ruadotaival
– Minuu , 14-vuodehizennu , otettih ruadoh Sl’ud’anaja-fabrikkah .Se oli vie voinan aigua , sen hyvyös minä sain Tagavon ruadai -merkin .Minuu joga kevätty da sygyzyy työttih ruadomatkoih kaivokseh , kus myö , fabrikan ruadajat , muokkaimmo sl’udua juuri mečäs .Monen vuvven peräs minuu työttih Tiätinä-kaivokseh .Tiätinäs minä tuttavuin oman ukonke .
Vuvvennu 1965 Grigorii Ivanovič Čepl’ukov , fabrikan johtai , andoi minule luvan menemäh Petroskoih fabrikkah .Sie minä olin ozaston johtajannu .Muga minä ruavoin Sl’ud’anaja-fabrikas eläkkehele lähtendässäh .Minä ylen äijäl suvaičin omua ruaduo .Olen hyväs mieles , ku puutui sie ruadua da muga eliä , sanoi kerdomuksen lopus buabo .
Muga minun buabo tuli omah kodih Karjalah , hos rodivunnuh häi on Kanuadah , a hänen vahnembat oldih suomelazet .Kogo ijän minun buabo pagizi oman muamanke suomekse , ga ukonke da lapsienke – ven’akse .Buabal on kolme poigua , kolme brihačču-bunukkua , tyttö-bunukku da nelli pruavobunukkua .
Oraskuun 22.päivänny buabo täytti 87 vuottu .Minä hyvittelen omua buabua Roindupäivänke , toivotan hänele lujua tervehytty , pitkiä igiä , hyviä mieldy da kaikkie parastu !
Pitky matku kodih
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–
–
–
–