Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Iisus eläbzoitab Jairan kolnuden tütren i azotab naižel veren

Корпус: библейские тексты (переводные)

Источник: Uz’ Zavet, (2006), с. 90-91
Evangelii Markan mödhe. Sured čudod 4:35-5:43. 5.

Iisus eläbzoitab Jairan kolnuden tütren i azotab naižel veren
(вепсский)

21Konz Iisus pördihe venehel järven toižele randale, hänennoks kerazihe äi rahvast. Konz hän oli völ järvenrandal, 22sinna tuli eraz suimpertin pämez’, kudamban nimi oli Jair. Nägištades Iisusan, mez’ lanksi hänen jaugoihe i 23lujas pakičeškanzi: «Tule, minun tütär om jo surmankündusel. Pane käded hänen päle, ka hän tegese tervheks, ei kole 24Iisus läksi mehenke, i heiden jäl’ghe astui äi rahvast, kaik tungihe hänennoks.

25Sigä oli völ naine; händast mokiči verenvodand jo kaks’toštkümne vot. 26Hän äjan tirpoi äjiš lekarišpäi i pidi jo kaiken ičeze kodielon. No hänele ei tehnus paremba, vaiše hondomba. 27Hän oli kulnu Iisusan polhe, i nügüd’ hän tungihe neciš sures rahvazkogos Iisusan taga i kosketi hänen sobad. 28Naine meleti: «Ku voin kosketada vaiše hänen sobad, ka siloi minä tervehtun 29I sid’-žo hänel veri azotihe, i hän riži hibjas, miše tegihe tervheks neciš kibuspäi.

30Sen-žo aigan Iisus-ki riži ičesaze, miše hänespäi oli lähtnu väged. Hän kärauzihe neciš rahvazkogos i küzui: «Ken kosketi minun sobid 31Openikad sanuiba hänele: «Sinä näged, miččes rahvazkogos oled, i küzud: ken kosketi mindai 32No Iisus kacui ümbriže, miše nägištada sen, ken necen oli tehnu. 33Naine säreganzi pöl’gästusiš, hän tezi, midä om hänele tehnus. Hän tuli Iisusannoks, lanksi hänen edehe i sanui kaiken toden. 34Iisus sanui hänele: «Tütrudem, sinun uskond tegi sindai tervheks. Mäne tünäs, sinä linned terveh sinun kibuspäi

35Konz Iisus völ pagiži, todihe suimpertin pämehele kodišpäi vest’: «Sinun tütär koli. Mikš völ mokičed opendajad 36Necen kulištades Iisus sid’-žo sanui pämehele: «Ala varaida, vaiše usko 37Hän ei käskend nikenele toižile mända hänenke, vaiše Petrale, Jakovale i Joannale, Jakovan vellele. 38 tuliba suimpertin pämehen kodinnoks. Iisus nägišti äi kidastajad rahvast i kulišti itkun da suren voikun. 39Hän mäni kodihe i sanui: «Mikš muga lujas kidastat i voikat? Laps’ ei ole kolnu, hän magadab 40Erased nagraškanziba Iisusad. No hän küksi kaikid irdale, oti ičezenke lapsen tatan i maman i hänenke tulnuzid i mäni honusehe, kus laps’ venui. 41Hän oti last kädes i sanui hänele: «Talifa kumi!», mi znamoičeb «Neičukaine, sanun sinei: libu 42Kerdalaz neičukaine libui i käveleškanzi; hän oli kaks’toštkümnevozne. Kaik, ked nägiba necen, lujas čududelihe. 43Iisus käski kaikile, miše niken toine ei saiži tedoid necen polhe. Neičukaižele hän käski antta söda.