Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | ? Помощь

Rahvahan Liitto toimiu

Корпус: младописьменный подкорпус

Новописьменный севернокарельский, публицистические тексты

Источник: Pekka Zaikov, Oma mua. № 28, (2018), с. 9

Rahvahan Liitto toimiu
(карельский: собственно карельское наречие)

Karjalan Rahvahan Liitto ruatau jo toista vuotta. Tänäpiänä meilä on ošaštoja eri puolilla Karjalua: Aunukšešša, Priäžäššä, Kalevalašša, Karhumäješšä, Segežašša, Koštamukšešša, Puatanešša. Lähiaikoina Kemih tulou Liiton jäšenie. Meilä nyt on jo yli tuhat henkie. Lisäkši šykyšyllä tuli uuši Tverin karjalaisien kulttuurišeura, kumpani ruatau meistä riippumatta. Viime vuotena myö šaima omih rivilöih uušie ihmisie, mi on hyvä as’s’a, pitäy kuitenki šuaha vielä lisyä, ennein kaikkie Louhen ta Mujejärven karjalaisie.
Tiälä Petroskoissa Kanšallisešša teatterissa Liitto järještäy erimoisie iltamie. Viime kuušša meilä oli karjalaisen runoilijan Vladimir Brendojevin muistoillačču. Šen jälkeh teatterissa oli enšimmäini karjalankielini Sygysigävys-näytelmä, mi on oikein ilahuttava as’s’a karjalaisien kulttuurielämäššä. Nyt teatterin näyttelijät valmissetah uutta näytelmyä karjalakši. Huomena tuaš kučumma iltamih, joista lippumakšut tullah Karjalan Rahvahan Liiton tilillä. Šinne kučutah parahie näyttelijie, laulajie, tanššijie. Iltaman yhteyveššä rupiemma myömäh Karjalan kielen šanakirjua, kumpani on vašta painettu. Näissä illačuissa laulau karjalaini kuoro, kumpani on šuatu aikah kakši–kolme kuukautta takaperin. Kučumma kaikkie kovašti tähä illaččuh, huomena 27. pakkaiskuuta klo. 16.00 Kanšalliseh teatterih. Liput voit oštua teatterin kassašta.
Työ tiijättä, jotta tiälä Petroskoissa on alotettu luatie karjalankielistä Oma Mua -lehtie, še ilmeštyy kerran netälissä. Šiinä on kirjutukšie livviksi, vienakši ta muillaki murtehilla. Haluttais kovašti, jotta karjalaiset enämpi kirjutettais tähä lehteh ta tilattais šitä. Još karjalaini rahvaš ei rupie auttamah “Omua muata”, niin še voit šiihi šammuo. On kovin suali, jotta tätä lehtie ei vielä voi tilata Karjalan ulkopuolella. Näin meilä ruatau Sojuzpečat’, kumpani tosin lupuau antua mahollisuon šuaha lehti kaikilla. A halukkahie tilata lehtie olis Tverin, Leningradin, Murmanskin puolella ta šamoin Šuomeššaki.
Rahvahan Liitto piti viime vuotena karjalan kielen kurššija. Niitä oli miän yliopistošša. Enšimmäistä kertua kielen kešäkurššija on järješšetty Šuomešša. Netälin pituset kurššit oltih Mikkelissä, järještäjänä oli Karjalan Liitto, kumpasen kulttuuriošašton johtaja Oili Parjo on luatin kaiken, jotta kurššit oltais hyvie. Šiihi tuli halukkahie Šuomen eri puolilta ta niise koulun opaštajie tiältä miän Karjalašta. Ihmiset hyvällä mielellä šanottih, jotta enši kešänä šamanmoiset kurššit on piettävä tällä puolella rajua. Kešällä 16.–23. kešäkuuta myö piemmä karjalan kielen kurššit Uhtuolla, kumpasie mie rupien vetämäh. Aunukšešša niitä vetäy L’udmila Markianova, keltä viime vuotena šynty Aberi-kirja. Näillä opaštujilla tulou kulttuuriohjelmuaki.
Kešäkuun lopušša Aunukšeh tulou karjalaisien kerähmö, kumpaseh kučutah miän karjalaisie, šamoin Karjalan ulkopuolelta Šuomešta ta Ruočista. Kerähmön piätarkotukšena on näyttyä kaikilla ne šuuret vaikeukšet, mit painetah nykyjäh karjalaisien mieltä. Tarkotan ennein kaikkie yhteiskunnallista ašemua, kieltä, kulttuurie ta karjalaisien elinoloja kylissä.
Monet, varšin vanhat ihmiset, eletäh ränčistynyissä kylmissä taloissa, kumpasissa kiukuat ollah oikein pahaččaiset. On oikein vaikie šuaha taloh halkuo. Monissa kylissä paikalliset neuvoštot pahoin autetah karjalaisie vanhoja ihmisie. Još šiih vielä lisätä pieni eläkehraha ta tyhjät kaupat, niin kaikilla tulou šelvä mimmosekši on muuttun kaikkien vanhojen ihmisien elämä. Karjalan Rahvahan Liiton jäšenillä pitäy paikan piällä ottua tämä as’s’a käsiteltäväkši ta kaikin voimin auttua näitä vanhoja ihmisie, ket koko elämän on ruattu kovua ruatuo. Kerähmön tarkotukšena on šuaha karjalaiselta halličukšelta šemmoista tukie, jotta elämä Karjalašša tulis paremmakši.
Kerähmöššä ruvetah pakajamah niise nykyseštä vaalijärještelmäštä. Kaikki šanotah, jotta nykyset vaalit ei olla oikeita. Eikä ne voijakana olla oikeita, kun Karjalan parlamentissa on vain viisi karjalaista, kakši šuomelaista ta yksi vepšäläini. Tällä tavalla kaikki ne kehotukšet, mit tullah parlamenttih ta mit košetah karjalaisie, šuomelaisie tai vepšäläisie ei piäššä läpi. Vieläpä niin, jotta još karjalaisista as’s’oista kennih pakajau, ni häntä šanotah “nationalistiksi”. Tämmöni tilanneh huoleššuttau kovašti Liittuo. Kerähmöššä pakajamma kulttuurias’s’oistaki.
Muissutan kaikilla, jotta miän taholta on šuatu lehti, yliopistoh peruššettu Karjalan kielen laitoš, kumpasen opaštajat ruvetah nyt opaštamah karjalan kieltä. Myö olemma jo toisen kerran kirjuttan korkeimpah neuvoštoh kirjasen, kumpasešša kehotamma antua jälelläh karjalaisilla kylillä omat nimet (vaštaušta vuotamma), järješšämmä kaikenmoisie kurššija ta iltamie.
Miän Liitolla on hyvät šuhtehet Šuomeh päin. Šielä yhteistyöššä miän kera ollah Karjalan Liitto, Nuorisoliitto ta Karjalan Šivissyššeura.
Enši kešänä tänne tulou Šuomešta lapšien laulu- ta tanšširyhmä, kumpani käyt Kiži-juhlilla ta šiitä eläy tiälä netälin verran petroskoilaisissa perehissä. Šamoin kešällä petroskoilaini lapšien folkloriryhmä “Varpusetlähtöy netäliksi Šuomeh.
Nuorisoliitto kuččuu Nuožjärven lapšie pioneerileirillä (7–10 päiväkši) ta haluou, jotta myöki voisima järještyä šuomelaisilla lapšilla leirilepuo tiälä Karjalašša. Lisäkši molommin puolin rajua enši kešänä tulou noin šanottu työleiri. Šiihi lähtöy 11 henkie, kirvešmiešalan poikie. Meilä tiälä šuomelaisie vierahie ottau vaštah 4. ammattikoulu.
Nuorisoliitto ta Karjalan Šivissyššeura järješšetäh tänä kešänä Šuomešša kyykkätuomarikurššit. Kyykkyähän pelattih karjalaisissa kylissä vanhah aikah. Meilä tämä peli on unohettu kokonah. Šuomešša šitä vielä pelatah ta tiijetäh šen šiännöt. Šivissyššeura kuččuu nellä mieštä karjalaisista kylistä, Nuorisoliittokolme Petroskoista. Lähiaikoina tämä as’s’a šelviey. Haluttais, jotta meiläki rahvaš alkais pelata kyykkyä.