ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Kut min’a zavodin’ runoid’ kirjutada

Kut min’a zavodin’ runoid’ kirjutada

вепсский
Средневепсский западный
Sinun mam mahtab äjan, hot’ ei ole äjan školas kävunu, runoit’-ki kirjutab.

Tatalein’ i mamalein’ om obrazovanije nel’ klassad. Mamam knigoid’ navedi lugeda, a tatam ii, hän tehnikas enamb el’genzi, traktorįš, motociˇkloiš. Mam konz vanhemb tegihe, hän ansambl’as fol’kl’ornijas pajatel’, solistka oli kaika, nügude-ki pajatab, ajelesoi praznikoile. En t’a ken ezmäi zavodi kirjutada runoid’, min’a vai hän. Ken kespei oti. Hän eduu mindai laili konz min’a tönduin’ kirjutamha venäkelel, minei kaks’kimne vot oli, hän sanui: «Kaikil lapsed ku lapsed a sid’…».

Kut sin’a zavodid kirjutada?

Konz min’a školas openzimoi, en kirjutand ni ihted vajeht, runoid’ en lugend. Konz ühesatoštkimne vot oli, min’a openzimoi Piteriš topografižes teknikumas. Mikš min’a sin’n’a mänin? Min’a navedin’ mecas kävelta, min’a mugoi romantik olin’, i jäl’ges školad postupin’ opendushe. Oli minai neciš tehnikumas niižne, kudambad min’a armastin’. Hänen täht min’a hüppähtin’ ülähänpei i katkeižin’ jougan. Tegiba äjan operacijoid’. Venuin’ pordon, voden venuin’ bol’nicas. Jäl’ges kävelin’ kostil’oil’, pordon kävelin’. Neciš bol’nicas tönduin’ kirjutamha runoid’. Ven’aks kirjutin’, pordon kirjutin’ vaiše ven’aks. Oigenzin’ runod rajonnijaha gazetaha Svirskije ogni. Jäl’ges gazetan aveižin’, kacun sigä minun runo Ladva. Min’a radoin’ siloi jo skotnikan fermou lehmideke. Jäl’ges vuu kirjutelin’ miččid’ putui zametkoid’ külän polhe, olin’ kuti neštatni avtor gazetas. Viž vot muga radoin’, jäl’ges kucuiba mindai sihe gazetaha radole.

Petrozavodskas sil’ aigau jo perestroika töndui. Vepsläižed tedaimehed Strogal’š’ikova i Zaiceva tedištiba, mišto Ladvas eläb mugoi priha, kudamb kirjutab runoid’. Hii kirjutiba mišo probuižin’ kirjutada vepsaks. Kirj tuli ningoi institutaspei ka tari mujada, probuida. Ez’mei odva kaks’ pičušt runod kirjutin’ i oigenzin’. Nina Zaiceva sigä vuu vajehteli miččid’- vaihid’ i andoi žurnalaha Punalippu, nece oli suomenkel’ne žurnal. Oigenziba minii žurnalan ningoman čoman, tuli vuu gonorar, muštan sada kaks’kime rubl’ad. Muštan ostin’ min’a siloi džinsad amerikanskijad, oliba kal’hed da ii vuu mödud kaikile. Tari vuu sprafk toda, mišto sin’a min-se zdaid sigä, marjoid’ ili pajud. Miil’ ol’ mugoi sprafka, pajul radlim. Ostin' sile rubl’oile amerikanskijad džinsad.

Jäl’ges kut-se kirjutaškanzin’ paremba, mujan iče mišto paremba. Oigendaškanzin’ Petrozavodskaha Kipinä-žurnalaha.

Kirjutad-ik nügude ven’aks-ki?

Nügude enamban kändan ven’aspei vepsaks. Paremba päha tuleb vepsakelel.

Kirjutad-ik prozadgi?

Prozad kirjutada ka tari ištta stolan taga i kaikuužuu peivuu kuverz’-se časud ištta, a runod kirjutada voib kus-se käveltes, mugoi minai om taba. Hätken emboi ištta.