Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Šeuran 30-vuotini tekohaš toiminta

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный севернокарельский, публицистические тексты

Источник: Viktor Paaso, Oma mua. № 14, (2020), с. 6

Šeuran 30-vuotini tekohaš toiminta
(карельский: собственно карельское наречие)

ISTORIJAN ŠIVUJA
Enšimmäistä kertua Memorial-nimi oli painetty lehistöššä vuuvven 1987 kešällä.
Šiitä vuuvven 1989 pakkaiskuun 28.–30. päivinä Moskovašša piet tih Memorial-šeuran peruštajakonferenšši.
Šilloin Neuvoštoliitošša jo oli noin 190 istorijallistiijollista šeurua ta ryhmyä. Myöhemmin ne ruvettih toimimah Koko Neuvoštoliiton liikkehen ošaštoina. Moskovan Memorial-šeuran tehokaš ruato oli hyvänä mallina, jotta Karjalaššaki erähät henkilöt alettih järješšykšellisešti tutkie karkotukšien uhrija.
Šanomalehtilöissä painettih karkotukšissa kuollehien omahisien kirjasie ta muisselmie. Leninskaja pravda- ta Komsomolets -lehet kirjutettih šiitä, jotta tašavallašša pitäy peruštua oma Memorial-šeura. Šamoin painettih ihmisien ajatukšie, pyyntöjä šekä vuatimukšie šiitä, jotta muisto uhriloista on ikusešti šäilytettävä.

ENŠIMMÄINI ISSUNTO
Loppujen lopulta koulun opaštaja Viktor Paaso ta Petros koin valtijonyliopiston opaš taja Irina Takala piätettih peruštua Karjalan omatahtoni istorijallistiijollini Memorialšeura.

Vuuvven 1989 talvikuun 12. päivänä Leninskaja pravda -lehen toimitukšešša piettih pyörie stola -issunto, kumpaseh otettih ošua innoštunuot ihmiset, puoluvehen ruatajat, prokuraturan ta KGB:n jäšenet, arhiivojen ruatajat, istorikot, lehtimiehet, Neuvoštoliiton armahtavaisuon ta tervehyön šiätijön Karjalan komitietan ruatajat.
Memorial-šeuran järještäjät šanottih, jotta omatunnon iäni pitäy kuuluo Karjalašša, šentäh kun Karjala tuli Neuvoštoliiton ihmisien hävittämisen simvoliksi vielä ennein GULAG-vankileirien sistemin peruštamista. Oli vaikieta šopie puoluvehen piämiehien kera, vaikka hyö jo ei ni voitu olla yhteiskunnan demokrattisie mielie vaštah.

“MEMORIALINPERUŠTAMINI
Konferenšši piettih 7.
šulakuuta. Šitä ennein “Muisson netälinrajoissa piettih intensiivini valmissuštyö, karkotukšien istorijalla omissettu näyttely, tiijollisie šeloššukšie ta erilaisie luventoja. Konferenššissa oli miärätty šeuran piäajatuš: šen tarkotukšet ei olla koštajie ta ei kerrota vain männyön ajan kauhuloista. Memorial-šeuran pitäy šekä kertuo pahanruavoista ta pettämykšistä, jotta näyttyä armahtavaisutta ta rohkevutta.
Tärkietä on yhissyttyä ihmisie ta auttua totalitarisen vallan niitä uhrija, ket jiätih eloh. Šeuran piätarkotukšina ollah istorijallisen toven šäilyttämini, uhrien muisson ikuistamini, tutkimukšien kannattamini ta istorijallisien tietojen levittämini.
Konferenššissa valittih viisi piämieštä: Aleksandr Božko, Pertti Vuori, Viktor Paaso, Irina Takala ta Ivan Čuhin. Šeura järješti nellä komiisie: istorijallisarhiivini, tiijollini, oikeuven ta sosialisen turvan šekä järješšyškomiisi.
Vuotena 1997 Memorial-šeura oli muutettu Memorial-tutkimuškeškukšekši.

ŠEURAN ANŠIJOISTA
“Memorialinanšijojen luvettelošša on tietojen keryämini karkotetuista, ammutetuista ta vankileirilöissä kuolluista ihmisistä šekä heijän hautaušpaikkojen eččo ta kaivauštyöt.

Vuotena 1990 “Memorialinpiämiehen Aleksandr Božkon alottehešta Petroskoin neuvoš ton presidiumi valmisti piätokšen, min mukah reabilitoitut petroskoilaiset rinnaššettih Šuuren Isänmuallisen šovan ošallistujih. Šen jälkeh nämä huojennukšet oli annettu Karjalan kaikilla eläjillä.
Vuosina 1991–1994 Carelia-aikakaušleheššä ta Petrozavodsk-leheššä painettih enšimmäiset luvettelot, kumpasissa oli 1930-luvulla Karjalašša karkotettujen tuhanšie nimijä. Ivan Čuhinin ruavon tulokšena on karkotettujen nimien painamini arhiivoissa. Šiitä “Memorialinruatajat kirjutettih tutkimukšie, Karjalašša, Šuomešša ta Yhyšvalloissa painettih kirjoja.
Näin 1980-luvun lopušša Petroskoissa keräyty joukko innoštunuita ihmisie, kumpaset tahottih šäilyttyä totta karkotukšista ta näyttyä šitä yhteiskunnalla.
Karjalan “Memorialin30-vuotini toiminta on tovellini urošruato.