Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Poig upponi
Poig upponi
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
Nu
muštelkat kuibo teiden poige upponi , kui se dielo oli ?
Müö olimme , minä olin kodiša .
Minä olin ruados , vot se oli huonduksel , tulin ruadoo vai zavodiimme , nu vos’em’ zavodiimme a d’es’at’ časou .T’ütär d’uoksou , it’kou , i oigedaa minuu .”Papka ”, sanui : ”L’äkkä ! Kol’ka uppoi ”.Nu minä kieras kirvehee .Iškin šiit .N’e sobirals’a otpuskaa .Minä san : ”Nügü min’ä votpuske ”.I kodii tulin naverno kuda -, kuda midägi hän uppoi , ka kakš vie hänen ke oli .Da n’e ištutaa t’äs meil pertis tut .Ningai , ninga d’ad’a-Kol’a egläi načit ehtäižil’ ajoimme Tiud’as piäi i veneh perever’nuls’e i Kol’ka uppoi .Emme n’ähnü mit’e sanoi : ”Hän n’e ku naverno n’edoplil on ”.”Ežmaa ”, sanov , ”kodvan n’ägüi pošči randas sua aino ujižu n’ägimme ”. Sano : ”A potom skrilse i en’ämbi emme nähnü ”.Nu minä kieras šin’n’ä .Minä heid otim molembit .I , nu , se primerno kilometrov p’ätnacat’ tägä piei venehel ajada , nu , suarele .Suor’ on tulimme .Tuuloo n’evozmo , on kakras priboirandu .Nu , otimme koškad kindü t’ägä kodis piä to luodiim minä koškid i koume , kolmel venehel müö da ajelimme .Emme voinu l’öütta .Kodii tulin .Tošpäin op’ät’ , sinne .Nu tošpäikš d’o tul’d’ii omat .Nu kakš vävüd da vie oli d’adä-L’oša .Šiit Kompohjaspie tulnu .Nu art’t’el’ oli še , op’ät’ ečimme päivän ün’n’äi pimedassuai .Op’äd’ nimid emme l’öünü , prosto ei himuota i kodii ajada .Mäned i kodii .Kolmaišpäi takoje že d’elo .
Nu n’el’l’äš päiv popadiv značit .Vihodnoi pühäpäiv .T’iüništüü .A suobatan tulin .Mast’er splaunoin sanou : ”Nikolai S’em’onič e , müö , sanov , lähtemme huomen .Kat’eran otamme , tobd’an venehit , min , sanov , i art’t’elil on ”.”Nu , san , požalusta . Ken pomožed dak ”.Nu i , tulimme .A millaa oli Ližmärven väv on .Hän tožo ribak .Hällä d’o prihodilos’ suoda , upotoid , nu , on nuotil i kril’a on nuotan značit .”Nu davai , sanov , sorudim ”. Milie šiit i verkkod i ant’t’ii .Luodimme vrod’e bredn’akse luod’ittii .Nu müö davai luodimaa kieras vit’ ed luodi pid’äv , ed lühükkäšte .Šigä metrov hot’ tricat sorok .Pidäv tuommoine luodida .Da panda gruuzad da pullod da štobi händ ei havodollah matkadaiš .
Nu müö tädä luadimmai d’o mur’gile suoho opät’ ni mid ei l’öüttü .Doo en’džimmäi Van’ka Haritanovade vie brednil eččigät t’äga pos’olkas .Nu i lähti .I müö kakras šit mur’gin kat’eral tulimmo ka kubrikas .Kai kerduimme šiit .Da ve ükš ”randaa i mäne ” sanov .”Ka vie ruskedat viinat n’ägüü butilk ”. Hüö kus oli oprokinuvši veneh d’o randas .Nu i venehespäi naverno oli .Ve se butilk suodii , no .
No mur’ginoičimme , davai op’at’ .Što ei konz ole ei ištuda .”Davait’e vie kieran !” A meil diei vai ku šigä kakš kivet sürüdää tähe .Kudam nuottad müö luodiimme hän vot , no , i men’e randal značit d’uoste rondaa .Ku tulen , a minun vävüd ku kaks svajakkat ajetaa , a heill oli žerdi , žerdi metrof , metrad n’el’l .I koškid oli ei tobd’aižet šidottu piäle kümmenen oli .Nu štuk dvenaacat oligo , muga kakstošt palat .I ših i koška i taboit’ hällä rubaškan .Vo i kakraz minun aiga nostetaa se händä vedes päi .Se i metrat ühteksä oli , ni oli ei enämb olnu ardas piei .Ka vie metrat kakš , kolme , i hän täüdünüiš .Nu hänellä odubeli navemo vež to vilu d’o oo .Se oli .
Ka hän iče navemo sohraniiš ka häin hän tiešä .
Viidendel okt’abr’al nu muga .Sportam zanimals’e hän .
Sügüzel oli vai kezäl ?
No .
Sil vot .P’atovo on .Okt’abr’a .Okt’abril .
Krešceniččen .
Nu , nu i muga händää značit l’öüdimme .
Nua kuibo häi ?Midä perät hüö ajel’t’t’ih sigä kalastamas ol’d’ih ?
Nu i ol’d’ii otpuskas kaikin .Nu .
Ongele hän tieš .
Hällai .
Ongituskohtat .
Hän nainnu šiga .
Kus hüvin kalat hän , dočevo kalad l’uubii suada sidä il’ a vot suada se .
Bebgoran se .
Akk on , hän meil n’evesk .
Nu on nainnu , a šigä t’ošča pohoronin on značit .
Hän sanoi : ”läkkä tänne !”.
Ajelemma da omat sigäll on ve aigad on dak ajelemma nu .I lähti vot šigapäi ajettii tämä slučilos’ .
A veneh miituine oli ?
A veneh’ oli .
Meil on raudaine , a hüö l’ähtii plasmassovoil .
Ka d’ural’umin d’uraal’umin .
No .
D’uru tožo on , no hän on , pervih vipuskov .Kazanka .
Hän kača .
Eule ni mi .
Šatajece .
Potkrilkov ni mid’ä .A motor oli .Sil’nii dvacatip’ati sil’noi .Vot i hän , navemo ku peräs ištu rulil .I käden lašk , a t’ämä motor käži laškii .Ili kuurimaa suoi .Ii šihe männü naverno poige .
Se veneh kuadui da ?
I se veneh’ perevelnuse .A veneh oli tagan .Nu , vozdušnii bak probittoi ol’ .Vot vozduh to ol’ lähtenü .A edess celoi oli .I t’ämä veneh perä kai uppož ün’n’ä , hän šeižup šeižadi .I rippuda ei kugal olnu .Ei mis rippu .Nu kahten sežo riputtii hot’ kün’džil’ .
Kai ni ken ?
Šigäl ei sa ni .
Kahten ol’d’ii , a män’t’iä midä oli heil .
Dak vit’ .Nu , mid’ä kuulit ?Sano pravil’no .
Nu eig olnu miitušte ruanut ?
N’et ruanas ei olnu .
T’äl kohtal oli .On on .
Näge sie .Sie kivi , kiviiže oli .Nu anda kivi .
Kuolijal ei liene .
Kivi .
Primettat .
Kiven l’öüžim .Heill oli koir nu .Hüö d’o sanota ve koir heit spas .Vedi koir .
No a minä heille sanon : ”min’d’ää la tüö häntt ?”
Hüö konz lähtettii koir diei .
Spasli .
Koir diei suarele .A konz hüö upottii , a t’äs kodiižespä , kus hüö magattii , ei loitton .A koir se kuul’ , štoli ringuttii .I koir vedee tuli .I vrod’e sanuv , što koir .
Kavai kudam .
Abut’t’i vie .
Mid’ä sanov ?
Ven’eht vedädä .
Ni ked ei olnu .
Ükš venehes rippui koiras , a toiv on uivanu tiu ofčarka , tobd’e koire on .
Koir oli tobd’e , ka miä san : ”mid’ä že tüö häntt ette käskenü piestädä ?”
Dak .
Ka ei tietä ni miä i sanoda .
Nu muga muga d’o koir šilie toitt .
N’et .Tak on veroz heit vedi ka miä že .D’o hüö on koirat učonijakš pandii .
Nu ka ižanda mäni .
Vopšče mäni dai .
Ižändannu koir to tuloo .A koir to olii .
Se hüvät tuttavad ol’d’ih vai ?
Dak .
Bratan .
Minun pl’em’ännikale , avoi voi !Poigale bratan .
Omat .
No .
Toine ei oma .
Toin’e ka vieras .Nu tovarišče .
Nu kuibo muah panitte ?
Ka siid i .
Ka muah .
Tuoimme pruozniekan milie ei sanottu .Meill ain oli rahvas , ka minul aino .
Kieras Kompohjah , Kompohjaspiä tuodii , kakš üöt kodis ve pidimme .Nuu tul’d’ii a hän ruodoi Karelenergo on .
Elektro täde .
Na potstancii , šigäl .Suunus .Suniš , šil Suunus hän eli .I pereh kel .
I nügü šigä on .
No .Nu i šigä piä ol’d’ii s Petrozavocka na pohoroni rahvast ül’en äi .
Mi šigä akkal .Omat omat sigä ol’d’ih ?
Mm .
N’et t’ägä on .
T’ägä on heil’e .
Pohoronili t’äs .
T’ägä .
T’ägä .
Sto čelovekk oli san , murginal , minä se en n’ähn’ü ni rahvast .Minun ain vračad da .
T’ägä on .
I nügü paha , a minun ke vähäine ka minä .N’e mogu daže i ni unohtun da ni .
Ved’ol konešno pidäu očen’ ostorožno olda .Moine dielo on sitte .
No .
Poig upponi
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)