Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Verkk
Verkk
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
Nu
kuibo ende verkko kudottih ?
Nuu , ende kudol’t’t’ii verk .Ežmää vit’ pid’äv lange , äskü verkko leenov .A langad i ende osnovnom luodittii kodis pidi .Kagr tädä liinat .Vot liinad šiemetäü .Vot liinas značit nu , luoditau langa .I verkko kudottii , a verkkot pidi äi .Nuotta äi pidäv , nuotad ol’d’ii ül’en tobd’at meil .Hän üheksäkümene .Šülüd oli ükš šigl .Vod i üheksä metrat korgedutt .Verkod äi pidi .Nuot vet prišlos’ kudoda , i brihačuine minä školaa en käünü .D’o pidi verkkot kudoda .Nu dai kezäl nurmele lähtöü .Anttaa zadanije .Vot kakš riädüt tädä ajada šigä .Sto metrou , ili stop’äjes’ät metrou .Štobi kakš riädüd oliiž ajetut .A nouzet huonduksel .Ei konz ole t’eramb , štobi kül’bemäi , lapset to läht’ä toižet a .I zadanii pid’äü pidäü la luodida zadani , pidäv vipolnida .I vot kiirehtat .
Nu kuibo zavodittih sit kudonde ?
Nu .Kudonde zavoditaa , ežmäi nu otetaa puik .Puikol’e šidotav .Ežmäižet šil’mät .A potom zavoditau se pluoščik ajamaa , min pit’k pidi ajetaa pluoščik .Potom see puikole kerädät i rubedat kudom min korget pid’äü .Ežmää on korgedutte .
A silmäd mil miärättih ?
Nu šil’mat on semmoine , kaludin prosto , luoditaa kaludim .Hän mit’t’e jačeja sanomme on šigäl na tricat’ i koumekümmem milimetrat ili kakškümem milimetrat , kakštošt kümmene .Se oli kaludim , meil sanotaa kaludim .L’evet , meil’l’e vet’ kaludim moin en’ämb šil’m lieno .
A mi on ?
Ka se meil käbü sanotaa .Käbüll on .Käbüle panda lank .Nu i t’äl käbül piel’č kaludimes , što šil’m polučiloi .I prosto konz d’o oppaz naturilse šin’n’e šil’mät salbattu i s’orouno mänöv .
Et näge uni ükskai .
No .Oli netol’ko müö .
Brihačuižet šigä kudoimme .Sogedad umbisogedat starikad ol’d’ii .Hüö üöl i päiväl kudottii .
Ei pidänü tuult ni mid’ä ni .I vit’ verkkod äi pidi .A ostada ei kuga vit’ olnu .
Nu a kuibo verkko d’älgele rakendettih ?
Ka , se d’o rakendettii .Ei d’oga toine ol’d’ii special’noi masteraa .Oli semmoin’e mužik kudam d’o tiedää roz’mer’ mit’t’e , samoje g’lavnoje mit’t’e rozmer kuu kohtaa mi .
Eh .
Mihi panda kus kindedemb , kuz väl’l’emp .Vot .A iče häi miäričöü kai .A potom hot’ kell andaižit .A muga rukovodit .Šigä ükšin nu , kahten kudamad d’o specalistad hüvät .
Nu .T’etev’äks pandih ül’ähän alahan da ?
Nu .Ül’ähän i alahan t’älevät , sanamme krilovik .Ül’ähäkš t’ät’t’ev vedetettaa pullot pandau .Poplifkat šiga oli pullot .A avaadgo šil ?Gruus , kivi kivet ende to kived ei olnu nämid ni kol’ččit ku nügü .Provolokas kol’čč .
Nu a miituine .Miittumat pullod azuttih ?
Nu pullot osnounom i kävüttii kuuzen .Kuužin i tuohes .Tuohes special’no kietau .Luoittii tuohes .I nuottaa .
Miä kaluad vedää .
Nuottaa varov , tämä tuohi luoitaa hüö postojanno .Sanoi püüttää .Püüttää pieliči .Štobi nuot pieliči , nu kromkas i sanone veden piel , matkadaiš i luoditaa pohd’ad müö .I pandaa pullo značit .N’ämä osobenno tuohes postojannoi .Heit ei riičitelda .Heid harvembi pandau , štobi hän uppodaiš t’ädä gruuzad müö .Uppodau mänöv pohd’ad müö .Kons pid’äv pieliči ližataa pullot , vot šilloi ve nämä luoditaa .Pullod on vestettü special’no .A nuotas sen d’o povotki .Nuoraižet , valmehe , händä vai kiendele šit ras i gotovo .Nu ni , n’enäpullot luoditaa mi sanon kuuzes .Nu heit konz d’o püüttä sanomme šigä n’edäl’ kakš .Heit pijäv kuivata tuodaa kodii külü ili vot riihed ol’d’ii ligi külüs kuivataa .Inače hän vehtuu i uppodaška .A kala tulov pieliči .
Kivet , kui azuttih kivekset kui azuttih nuottah ?
Nu kivekset tožo azutettii .Kierittii , tuohel kiäritti .
Ku verkko valmistettiih , pidigo se savustai ?
Savuste , d’o obezatel’no savustettu , osobenno laški verkot .Nuotat se konz remontan aiga .Nuotat , tobd’at nuotat .A n’ämä laškinverkod nene da osobenno lämäl oli .Hän liivalzuu .Šigä kahtee kolmet sutkad oli .D’o piäv savustada da i kala paremp tulov .Ne iče lank kovedav .I lienov ku hoikembi .
Verkk
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)