Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Olin ohotnikannu
Olin ohotnikannu
карельский: людиковское наречие
Михайловский
D’älgele
voinat sinä ruaduoit ohotnikannu ?
Ohotnikan seičen vuot sel’poh .
Midä suait mečäs ?
Linduit suain .Hüö , lindut ot’t’ihe .suolattihe , mecuot .Tuolin , viižin tuolin kol’min tuolin kevadel mit lindut ka hüö keraltihe siluo d’äl’ges voinat .
A vot .
A siit talvel püüdiin zvieriit , kl’apčul suain .Mägrüöt suain , nämiit il’besiit , rebuot , kuničuot suain .Erasen päin da ve koiran ke kaks’ .Vot sil milai l’eibas i lapset püžüttihe .L’eibat an’t’t’ih hüvin kuničas kaksküment viiš kilot d’auhot .Vot i paremb oli čuajut suaharit an’t’t’ihe kaik .
A midbo net kl’apčat oldah ?
Ka oma kl’äpčat azutah raudas .Ned ol’d’ihe ende azuttihe pajuoš .Časnat nügü vet tuoda zavodas piä .Nügü zavockuoit oma .
Nu sinä kävüit meččäh , kačuoit miittumat sigä d’älget oldah .
D’äl’get , miä siga i magadelin en ühten üön mecas .Koir oli hüvä .Kuničaha mäni .I vot .Sil mia seičen vuott a siit sel’pos sokratit’t’he , ohvotnikan da siit l’äksim miä d’o ruadol’e mujal’e .
Kusbo sinun učaske oli ohot ?
Ohot .Ka hot’ kuna mäne t’äs meill oli kaik’al’e piä n’el’l’ale magadelin i Suares magadelin , t’äga Novikuoš .I hot kuna män meil t’äss olii eij olnu rospil’onuot , nügü oma vet a silluo oli jo mäne hot’ kuna kus l’öidät mida .
Miituinebo zvieri on rebuo ?
Ka rebuot om s’akuot karval’e .No häin om hitrii suada .Pidap d’äl’get peittahe omad da panda kus kävel’op , ka mautta panda ei k et sua .A n’ämä omat prostembat zvierit il’beset .Häin ladud müöti mänob da tropiid müöti .Ned oma prostembat suada .
Nu siit pidi on sinule ohotnikale hüvin d’äl’gid lugeda ?
Ka pidap .Häin ičel’e piäp kävel’ta .
Nu kuibo sina panit kl’apčat sinnä ?
Ka vot paned bokaspiäi d’äl’get murenda .A i d’äl’gem murenet , ka kutte d’äl’g mit’t’e d’äl’g om ka muguon’e piäp azuda .Štob oliis muguon’e däl’g i lum oliž muguon’e , štob ei oliš ni mida redud , ni mida sortut .
I d’oga päivät kävelit .
D’oga päivat .
Kl’äpčuoit kaččomah ?
Tauvel d’oga päivän , d’oga piän kezal .Krotiit püüdiin tožo sel’poh .
A milbo tämä zapah on häi .Kl’äpčuoil on zapah .Kuibo sinä hävitit sen ?
A se om siga muguon’e heinuon’ ečiim mecas .Suoranduol’e kazvap , sil čistid dai häudap .Da hongan havul , honganhavul da hein kazva aven n’ečis .Se paras .
A miituinebo zvieri il’bes on ?
Ka il’bes om suur’ .Nu , vrod’e häin kažid om , om suur’ kazvol’e , korvaažišš om kasaažet korviš .Händään’e lühüt must händan agd’ om , s’akuot heit om rižijat oma krasnuot belobokčatii om eras ül’en čoma s’akuol’e karval’e oma .
Nu siit sinä üös i mečäs , mecas sie magažit ?
Magazin üöt puun l’eiktan čurkiil’e i muga lumel magadelin .
A miittuman lämüön siädit ?
L’ämüön azut čurk , čurkal’e panen piäl’ekahin t’üves sordan puun čurkan .Miiččen voin vedan piäl’e ogalan , azun puikot , siit paned i palaškandop i bokha andab l’ämmam .Sie havut paned da sit konzgi magadad da konzgi ištud da konzgi mida .Ei sua k üösial’e eht’ta mända .
Koire vieres .
Koir siid edes tožo l’ämmištup .
A kui tämä lämüö sanottih ?
Nuodiv .Nuodivol .
Olin ohotnikannu
карельский: людиковское наречие
Михайловский