Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Kahekšaš piä
Источник:
Тверские переводные памятники карельской письменности начала XIX века, 2020, с. 143-145
MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI
Kahekšaš piä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
1 Kuin hiän läksi goralda, hänen jälles ti aštu äijä rahvašta.
2 I ka kibey dynyt, tulduo, kumarduačih hänellä i pagizi: Hospodi, kuin tahtonet, voit šie milma puhtahakši luadie.
3 I nošti Iisus kiän, koššahuttih händä i šano: Tahon, ole puhaš. I šidä kerdua puhaštu hiän kibeistä.
4 I šano hänellä Iisus: Kačo, elä nikellä šano; a mäne ožuttuače papilla i tuo lahja, mittyön Moise i käški zakonašša, tiedävökši heilä.
5 Kuin tuli hiän Kapernaumah, tuli hänen luo šuan miehen piällä vanhin, ruguolih hänellä i pagizi:
6 Hospodi, miun briha tauvešša venyy, šijašta ei piäže i äijäldi vaivuačou.
7 I šano hänellä Iisus: Mändyö, mie tervehytän hänen.
8 I vaštah šano hänellä vanhin: Hospodi, en mie šidä makša, kuin šie mänizit i miun katokšen alla; a vain šana virka, i tervehtyy miun briha.
9 Mie iče olen toizien vallašša, miun vallašša ollah salduatat, i šanon tällä: Mäne, i mänöy; i toizella: Tule, i tulou; i miun inehmizellä: Luaji tämä, i luadiu.
10 Kuuluštahuo, Iisus diivuolih i šano hänellä jällesti kävelijillä: Amin’ šanon teilä: I Izruajeliss a ženjytyttä uššondua en löydän.
11 Šanon teilä: Äijät päiväzennoužu- i laškurannašta tullah i šijottuačetah Avruaman, Isaakan i Juakovan kera taivaškuningahuošša;
12 A kuningahuššan poijat lietäh porotetut piättömäh pimieh: šielä liey itku i hambahilla kridžauttamine.
13 I šano Iisus vanhemmalla: Mäne, i kuin šie uššoit, niin šiula liekkäh. I šidä kerdua hänen briha tervehty.
14 I tulduo Iisus Pedrin kodih, nägi hänen anoppie tauvešša, i kuin tulella händä polti.
15 I koššahuttih hänen kättä, i heitti händä poltua; i nouži i rubei hänellä rakaštamah.
16 Ildapuoleh tuodih hänen luo äijä lembolas’t’a, i šanalla ajo lemmot, i kaikki voimattomat tervehytti,
17 Ana liey prorokan Isaijan šanalla, kuin hiän šano: Že tauvet miän otti i kivut vei.
18 Nähtyö Iisus äijä rahvašta ičen ymbäri, käški opaššettavilla männä šillä puolla merdä.
19 I lähendiäčehyö hänen luo, yksi kirjamieš šano hänellä: Opaštaja, mie lähen šiula jälles ti, kunne šie lähet.
20 Šano hänellä Iisus: Reboloila ollah pahnat i lendäjillä linduloila pežot; a inehmizen poijalla eu kunne piädä painaldua.
21 A toine hänen opaššettavista šano hänellä: Hospodi, käšše miula enžistäh männä i kätkie miun izä.
22 Iisus šano hänellä: Aššu miula jällesti i jätä kuolluzilla kätkie omat kuoliet.
23 I kuin hiän mäni veneheže, mändih hänen jällesti i hänen opaššettavat.
24 I ka rubei äijäldi tuulomah merellä, äššen venehtä vejellä katteli; a hiän magai.
25 I lähendiäčehyö, hänen opaššettavat noššatettih hänen i šanottih: Hospodi, šäilytä miät, olemma häviemäššä.
26 I šano heilä: Midä työ varačut oletta, vähävierollizet? Šilloin nouštuo, virki tuuliloila i merellä, i lieni šiä ylen tyyni.
27 A rahvaš diivuoliečies es ’s’a paistih: Ken on tämä, tuulet i meri händä kuunnellah?
28 I kuin hiän tuli Gerges inan randah šillä puolla merdä, vaštah tuldih hänellä kakši lembolas’t’a, kalmoista lähtenyöt, ylen pattiet, äššen ei voinun inehmizillä šidä tiedä myötʼ männä.
29 I ka ravahettih, paissešša: Mi meilä i šiula, Iisus Jumalan poiga? Ennen aigua šie tulit tänne muokkuamah meidä.
30 I edähänä heistä oli šuuri karja šigoja paimenettavana.
31 I lemmot niin hänellä ruguoliečettih: Kuin šie miät porottannet, käšše meilä männä šigojen karjah.
32 I hiän šano heilä: Mängiä. I hyö, pois’ lähtehyö, mändih šigojen karjah; i šidä kerdua kaikki karja luottuačih merirandua myötʼ mereh i upottih veješšä.
33 A paimenet hypättih, i mändyö linnah, kaikki šanottih, i lembolazih nähä.
34 I kaikki linna tuli vaštah hänellä, i nähtyö händä, ruguoliečettih hänellä männä pois’ hiän paikoista.