ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Yksitoistakymmeneš piä (Yheštoista piä)

Yksitoistakymmeneš piä (Yheštoista piä)

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
1 I kuin loppi Iisus vakuštamizen kahellatoistakymmenellä omilla opaššettavilla, läksi šieldä hiän omih linnoih opaštamah da šanelomah.
2 Iivana rauvoisa kuuluštahuo Šyndyruohtinan aziet, työndi kahta omista opaššettavista.
3 Šano hänellä: Šiego olet tulija, ali toista vuotamma?
4 I vaštah šano heilä Iisus: Mängiä, šanokkua Iivanalla, midä kuuletta i niättä:
5 Šogiet nähäh i rammat kävelläh, kibey ey dynyöt puhaštuačetah, i kuurnehet kuullah; kuolluot virrotah i niistiet hyvin paissah;
6 I ožakaš že on, ken milma vaš ei muanittuače.

7 Niijen lähtehyö, rubei Iisus rahvahalla Iivanan näh pagizomah: Midä tulija kaččomah šaloh? Vežuago tuulešta lekkujua?
8 I midä työ tulija kaččomah? Inehmistägo pehmeih vuatteih šuorinnutta? Ka, ket pehmeidä pietäh, kuningahien kodiloisa ollah.
9 A midä työ tulija kaččomah? Prorokkuago? Niin šanon teilä, i šuurembua prorokkua.
10 Tämä on že, kumbazen näh on kirjutettu: Ka mie työnnän miun Angelin ieldä päin šilma, kumbane šiun ieššä valmistau šiun tien.
11 Aminʼ šanon teilä: Eule šyndynyttä naizista šuurembua rissittäjiä Iivanua; a pienembi taivaškuningahuošša šuurembi on händä.
12 Rissittäjän Iivanan päivistä täh šua taivaškuningahuš on vägivalloisa, i vägivallallizet händä kissotah.
13 Kaiki prorokat i zakona Iivanah šua ieldä päin šanottih.
14 I kuin tahtonetta ottua, tämä on tulomašša Il’l’a.
15 Kellä ollah korvat kuulla, kuulgah.
16 Kenenjyttyökši panen tämän rodukunnan? Hiän on yhenjytyš lapšien kera, istujien pihoila i toine toizella mögizijen,
17 I pagizijien: Šoittima teilä, i että karran; itkimä teilä, i että ulvon.

18 Tuli Iivana, eigo šyöjä, eigo juoja; i paissah: Lembo häneššä.
19 Tuli inehmizen Poiga, kumbane šyöy i juou; i paissah: Ka inehmine šyömäri i juomari, mitarilojen i riähkähizien velli. I oijenduačih tiedävyš omista poijista.
20 Šilloin rubei Iisus moittimah linnoja, kumbazissa hiän luadi äijä kummua, i ei kohenduačettu.
21 Paha šiula, Horazina, paha šiula, Vifsaida; kuin ois’ ollun Tiirašša i Sidonašša žen verda kummie mi teissä, ammuin jo pahoisa vuatteissa i tuhkašša šanottais’ omat riähät.
22 Šanon mie teilä: Hoivembi liey Tiiralla i Sidonalla toizella ilmalla, mi teilä.
23 I šie, Kapernauma, kumbane taivahaže šua noužit, uaduh šua alenet; žentäh kuin ois’ ollun Sodomoisa žen verda kummua, mi teisä, täh šua hyö šäilyttäis’.
24 Šanon mie teilä: Hoivembi liey Sodomoin mualla toizella ilmalla, mi šiula.
25 Šinä aigana niin vielä Iisus šano: Tunnuštuačen mie šiula, Tuatto, taivahan i muan Herra, šie peitit tämän mielövistä i tiedäjistä, a ožutit lapšilla.
26 Niin, Tuatto, šiun tahtondua myötʼ niin tuli.
27 Kaiki on annettu miula miun Tuatošta; eigo ken tiijä Poigua, vain Tuatto; eigo Tuattuo ken tiijä, vain Poiga, i kellä tahtonou ožuttua Poiga.
28 Tulgua miun luo kaikin vaivuačijat i jygienkandajat, i mie tiät lebäytän.
29 Ottakkua miun valda iččien piällä i opaštukkua miušta; mie tyyni olen i pehmiešiämine, i löyvättä lebävön tiän hengiloilä.
30 Valda miun on hyvä, i takka miun kebie.