Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Viiještoistakymmeneš piä (Viiještoista piä)
Источник:
Тверские переводные памятники карельской письменности начала XIX века, 2020, с. 157-158
MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI
Viiještoistakymmeneš piä (Viiještoista piä)
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
1 Šilloin tuldih Šyndyruohtinan luo Ijerusaliman linnan kirjamiehet i fariseit i paistih:
2 Mintäh šiun opaššettavat ei kuunnella vanhan rahvahan opaššandua? Ei peššä omie käzie iellä šyömistä.
3 Hiän vaštah šano heilä: Mintäh i työ että kuundele Jumalan käššendiä tiän opaššannan täh?
4 Jumala käški: Hyvitä tuattuoš i muamuoš; i ken haukkuu tuattuoh, muamuohgo, šurmalla ana kuolou.
5 A työ pagizetta: Ken šanonnou tuatolla, muamollago: Lahja on, mi miušta šiula pidäy,
6 I ei hyvittäis’ tuattuo i muamuo; i teilä ni mikseh on tiän opaššandua myöt’ Jumalan käššendä.
7 Viižahat, hyvin teih näh ieldä päin šano Isaija prorokka:
8 Lähendiäčetäh miun luo nämä inehmizet omalla šuulla, i kielellä milma hyvitetäh; a šiämi hiän edähänä on miušta;
9 Tyhjäh hyvitetäh milma, opaštuis’s’a inehmizien opaššandah i tabah.
10 I kuččuhuo rahvahan, šano heilä: Kuulgua:
11 Ei že paganoita inehmistä, mi šuuh mänöy; a mi šuušta lähtöy, že inehmistä paganoittau.
12 Šilloin lähendiäčehyö, hänen opaššettavat šanottih hänellä: Etgo šie tiijä, fariseit, kuuluštahuo paginan, pahakši šilma pannah?
13 A hiän vaštah šano: Jogo sadu, kumbazen ei issuttan miun taivahalline Tuatto, häviey.
14 Hylläkkiä heidä, šuattajat hyö ollah šogiet šogeila; a kuin šogie šogieda šuattelou, molemmat haudah langetah.
15 I šano hänellä Pedri: Šano meilä tämä arvauttamine.
16 A Iisus šano heilä: Vielägo i työ mielettä oletta?
17 Ettägo jo malta šidä, mi šuuh ottuačou, vaččah šijottuačou i pois’ lähtöy?
18 A mi lähtöy šuušta, šiämeldä lähtöy; i že paganoittau inehmistä.
19 Šiämeldä lähtietäh pahat mielet, tappamine, huigiet aziet naizinehmizien kera, varraštamine, valehušpaginat, haukkumizet.
20 Nämä kaikki paganoijah inehmistä; a pežömättömillä käzillä šyyvä, ei paganoita inehmistä.
21 I lähtehyö šieldä, Iisus mäni Tiiran i Sidonan randah.
22 I ka Hananejan naine, niistä paikoista tulduo, niin hänellä mögähti: Ole hellä milma vaš, Gospodi, Davidan poiga, miun tytärdä äijäldi pahalane piekšäy.
23 A hiän vaštah šanua hänellä ei šanon. I lähendiäčehyö, hänen opaššettavat ruguoliečettih hänellä, paissešša: Lašše händä, meilä jällesti hiän mögizöy.
24 A hiän vaštah šano: En ole työnnetty, a vain Izruajelin kojin hävinnyzien lambahien luo.
25 A naine, tulduo, kumarduačih hänellä paissešša: Gospodi, auta miula.
26 I hiän vaštah šano: Ei hyvä kiskuo leibiä poijilda i luuva koirilla.
27 A naine šano: Niin Gospodi, da i koirat keriälläh muruzie kirvonnuzie izändien šyömizistä.
28 Šilloin vaštah šano hänellä Iisus: Naine, šuuri šiun uššonda; ana liey šiula, kuin tahot. I šiidä šua tervehty hänen tytär՚.
29 I lähtehyö šieldä, Iisus tuli Galilejan merellä, i nouštuo goralla, istuih šielä.
30 I tuli hänen luo äijä rahvašta, rambojen, šogeijen, mykkien i toizien äijien voimattomien kera, i pandih hänellä jalgoih; i hiät tervehytti.
31 Äššen rahvaš diivuolih, näheššä mykkie pagizomašša, voimattomie tervehenä, rambojie kävelömäššä i šogeida nägömäššä; i kiitettih Izruajelin Jumalua.
32 I kučču Iisus omat opaššettavat, šano heilä: Hellä olen tädä rahvašta vaš, jo kolme päiviä miun luona issutah, i eule midä šyyvä; i laškie heidä šyömättä en taho, kuin ei vaivuttais’ matašša.
33 I šanottih hänellä hänen opaššettavat: Mistä meilä tyhjäššä paikašša ottua žen verda leibiä, kylläššyttiä žen verda rahvašta?
34 I šano heilä Iisus: Min verda on teilä leibiä? A hyö šanottih: Šeiččimen möykkyö i vähä kalua.
35 I käški rahvahalla mualla istuočie.
36 I ottahuo šeiččimen möykkyö i kalat, i kiittähyö Jumalua katko, i ando omilla opaššettavilla, a opaššettavat rahvahalla.
37 I kaikin šyödih i kylläššyttih; i otettih jiännöšpaloja šeiččimen täyttä vakkua.
38 A šyöjie oli nellä tuhattua mieštä, ilmain naizitta i lapšitta.
39 I laškehuo rahvahan, mäni veneheže, i tuli Magdalinan paikkoih.