ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Šeiččimeštoistakymmeneš piä (Šeiččimeštoista piä)

Šeiččimeštoistakymmeneš piä (Šeiččimeštoista piä)

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
1 I kuuven päivän jälgeh otti Iisus Pedrin i Juakovan, i hänen vellen Iivanan, i hiän kera yksien nouži korgiella goralla.
2 I muuttih hiän ieššä, i valgoi hänen nägö kuin päiväne, i hänen vuattiet oldih valgiet kuin ilman valgie.
3 I ka ožuttuačettih heilä Moisei i Il’l’a, pagizomašša hänen kera.
4 I šano Pedri Šyndyruohtinalla: Gospodi, hyvä on meilä tiälä olla; kuin tahtonet, luajimma tiälä kolme majua: šiula yhen, i Moiseila yhen, i yhen Il’l’alla.
5 Kuin vielä hiän pagizi, ka valgie pilvi katto hiät; i ka iäni pilveštä kuulu: Tämä on miun armaš Poiga, händä vaš hyvä olen; šidä kuunnelgua.
6 I kuuluštahuo, opaššettavat kumualleh langettih i äijäldi pölläššyttih.
7 I lähendiäčehyö, Iisus koššahuttih heidä i šano: Nouškua i elgiä varakkua.
8 I avattuo omat šilmät, nikedä ei nähty, vain yhtä Šyndyruohtinua.
9 Lähtiessä goralda, vakušti heilä Iisus: Nikellä elgiä niändiä šanokkua, kuni inehmizen Poiga ei virguo kuoleista.
10 I kyžyttih häneldä hänen opaššettavat: Midä kirjamiehet paissah, Il’l’alla pidäy iellä tulla?
11 Iisus šano heilä vaštah: Il’l’a iellä tulou i kaikki luadiu;
12 I šanon mie teilä: Il’l’a jo tuli, i ei tiijuššettu händä, i luajittih hänellä, min tahottih; niin i inehmizen Poiga rubieu heistä tirpamah.

13 Šilloin kekšittih opaššettavat, rissittäjäh Iivanah näh pagizou.
14 I kuin tuldih hyö rahvahaže, tuli hänen luo mieš, i kumarrukšien kera hänellä
15 Pagizi: Gospodi, ole hellä miun poigua vaš; uužilla kuuloila paha piekšäy händä, i äijäldi vaivuačou: äijän kerdua langiel’ou tuleh, i äijän kerdua vedeh.

16 I toin mie hänen šiun opaššettavien luo, i ei voidu händä tervehyttiä.
17 Vaštah šano Iisus: O, vierotoin i rikkuočennun rodukunda, viikkogo olla tiän kera? Viikkogo tirpua teidä? Tuogua händä miun luo tänne.
18 I kieldi händä Iisus; i läksi häneštä lembo; i tervehty brihačču šiidä šua.
19 Šilloin lähendiäčehyö opaššettavat Šyndyruohtinan luo, yksitällen paistih: Midä myöt’ myö emmä voinun händä porottua?
20 Iisus šano heilä: Tiän ei-uššondua myöt’; amin’ šanon teilä: Kuin ollou teisä uššonda kargičan jyvän muone, virkatta tällä goralla: Mäne tiäldä tuanne, i mänöy; i kaikkie rubietta voimah luadie.
21 Pahalazet ei porottuačeta, vain malitulla da pyhitännällä.
22 Kuin hyö Galilejašša elettih, šano heilä Iisus: Annettu lienöy inehmizen Poiga inehmizien käzih,
23 I tapetah händä, i kolmandena päivänä virguou.
I äijäldi oldih tuškeudunuot.
24 Kuin hyö tuldih Kapernaumah, tuldih Pedrin luo didrahman keriäjät i šanottih: Tiän opaštaja eigo anna didrahmua?
25 Hiän šano: Niin. I kuin mäni kodih, ennätti häneldä kyžyö Iisus: Kuin šie piet mieleššä, Simona? Mualoin kuningahat keštä vevon otetah, ali kiss onan? omistago poijista ali vierahista?
26 Pedri hänellä šano: Vierahista. Iisus šano hänellä: Niin omat poijat ollah vällällizet.
27 Ana emmä luaji heilä pahua mieldä, mäne, luo ongi mereh, i, kumbane iellä puuttuu kala, ota; i avattuo häneldä šuu, löyvät statiran; žen ottahuo, makša heilä miušta i ičeštäš.