ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Nelläštoistakymmmeneš piä (Nelläštoista piä)

Nelläštoistakymmmeneš piä (Nelläštoista piä)

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
1 I oli Puaska, i kahen päivän jälgeh rieškašyömine. I ečittih arhereit i kirjamiehet, kuin Händä, muanivolla ottahuo, tappua;
2 I paistih hyö: Ei kallis’päivänä, kuin ei lienis’ hoppuo rahvahašša.

3 I konža Hiän oli Vifanijašša kibey dynyön Simonan koissa, i konža Hiän stolan taguana istu, tuli naine alavastran kera ylen kallista nardan voidieda, i murendahuo alavastran, kuadeli Hänellä piän piällä.
4 I muuvennet buristih keškenäh i paistih: Miksi tämän verda tuhoh mäni voidieda?
5 Vois’ tämä voidie myyvä enämmäštä kolmie šadua hobies’t’a i andua vaivazilla. I kiellettih naista.
6 A Iisus šano: Elgiä koškekkua händä, midä työ händä hädäytättä? Hyvän azien luadi Miun täh.
7 Vaivazet aino tiän kera ollah, i konža tahotta, voitta heilä hyvyön luadie; a Mie en aino ole.
8 Min hiän voi, luadi: ennätti voidua Miun hibien kätkiettäväkši.
9 Aminʼ šanon teilä: missä kuin šanuočennou tämä Jovangeli kaikešša muailmašša, min luadi hiän, šanottu liey hänen muissettavakši.
10 Iuda Iskariuotašta, yksi kaheštatoistakymmeneštä, mäni arherejoin luo, kuin andua heilä Händä.
11 A hyö, kuuluštahuo, ihaššuttih i toivotettih hänellä andua hobiezet. I ečči hiän välliä aigua, kuin andua.
12 I enžimässä rieškapäivänä, kоnža puaskua šyödih, šanottih Hänellä Hänen opaššettavat: Missä tahot, mänemmä varuššamma šyyvä Šiula puaskua?
13 I työndi kahta omista opaššettavista i šano heilä: Mängiä linnah; i vaštah tulou teilä inehmine vezirengin kera; mängiä hänellä jällesti.
14 I kunne hiän mänöy, šanokkua kojin izännällä: Opaštaja pagizou: Missä on perti, kumbazešša Mie omien opaššettavien kera šyön puaskan?
15 I hiän ožuttau teilä pertin šuuren, rabieššetun, valmehen: šielä valmistakkua meilä.
16 I lähteih Hänen opaššettavat, i tuldih linnah, i löyvettih, kuin šano heilä; i valmissettih puaskan.
17 I illalla tuli kahentoistakymmenen kera.
18 I konža hyö istuočettih i šyödih, šano Iisus: Amin’ šanon teilä, yksi teistä andau Miun, kumbane šyöy Miun kera.
19 A hyö ruvettih tuužimah i pagizomah toine toizella: Jottogo mie? I toine: Jottogo mie?
20 A Hiän šano vaštah: Yksi kaheštatoistakymmeneštä, kumbane paino Miun kerа šuolavakkah.
21 Niin Inehmizen Poiga mänöy, kuin on kirjutettu Häneh näh; paha šillä inehmizellä, keššä Inehmizen Poiga anduačou: parembi ois’ hänellä, kuin ei šyndyis’ že inehmine.
22 I konža hyö šyödih, otti Iisus leivän, i ristihyö, katko i ando heilä, i šano: Ottakkua, šyogiä; tämä on Miun hibie.
23 I ottahuo mal’l’an, luadihuo kiitokšen, ando heilä: i juodih häneštä kaikin.
24 I šano heilä: Tämä on Miun veri Uuvista Toivotandua, kumbane äijistä valuačou.
25 Aminʼ šanon teilä: Enämbiä ei vediäče juuva vinogruadan eineheštä ših päiväh šua, konža Mie juon händä uudena Taivaškuningahuošša.
26 I laulahuo, lähtieh Eleona-goralla.
27 I šano heilä Iisus: Kaikin työ tänä yönä muanittuačetta Miuh näh; on kirjutettu: ailaššan paimenda, i kaikkiena puatah lambahat.
28 A šiidä, konža Mie virguon, vaštuan tiät Galilejašša.
29 A Pedri šano Hänellä: Ana kaikin muanittuačetah, a en mie.
30 I šano hänellä Iisus: Aminʼ šanon šiula, nyt šie tänä yönä, kuni vielä toista kerdua kukko ei laula, kolmičči periäčet Miušta.
31 A hiän enämmän šidä pagizi: Kuin miula Šiun kera i kuolla, en periäče Šiušta. Niin i kaikin paistih.
32 I tuldih kyläh, kumbazella nimi Gefsimuanija; i šano omilla opaššettavilla: Istukkua tiälä, kuni Mie mänen kumardelen.
33 I otti Ičen kera Pedrin, i Juakovan, i Iivanan; i rubei pölläštäliečömäh i igävöimäh.
34 I šano heilä: Igäväššä on Miun hengi šurmah šua; olgua tiälä i elgiä uinokkua.
35 I mändyö vähäzen, langei mualla i kumardeli, ana, kuin voinou, šiiričči Händä mänöy tämä aiga;
36 I pagizi: Avva Tuatto, kaikki Šiula voit; kanna šiiričči Miušta tämä mal’l’a; i ei niin, kuin Mie tahon, a kuin Šie.

37 I tuli, piävytti hiät maguamašša, i šano Pedrillä: Simona, maguatgo? Et voinun yhtä kodvua olla Miun kera unetta?
38 Olgua jalgazešša i kumarrelgua, kuin ei männä pahah: mieli hot’ urhakka, da hibie voimatoin.
39 I tuaš mäni, kumardeli, žen že paginan šano.
40 I järelläh tulduo, tuaš löydi hiät maguamašša, oldih hiän šilmät undunuot, i ei tietty, midä vaštah Hänellä šanuo.
41 I kolmannen kerran tuli i šano heilä: Nin jälličekši muakkua i lebiäčekkiä! Kergiih piä, tuli aiga: ka anduačou Inehmizen Poiga riähkähizien käzih.
42 Nouškua, lähemmä: ka Miun andaja läheni.
43 I kuin vielä Hiän tädä pagizi, tuli Iuda, yksi kaheštatoistakymmeneštä, i hänen kera äijä rahvašta keihien i kangiloin kera arherejioista, kirjamiehistä da vanhemmista.
44 Hänen andaja ieldä päin šano heilä: Kellä kuin šuuda annan, Že on, ottakkua Händä i šuattakkua Händä ruokoldi.
45 I tulduo, terväzeh lähendiäčih Hänen luo i šano Hänellä: Ravvi! Ravvi! I ando šuuda Hänellä.
46 A hyö noššettih kiät Hänen piällä i otettih Hänen.
47 Yksi šeizojista, ottahuo veičen, iski arherein inehmistä i leikkai häneldä korvan.
48 I vaštah šano heilä Iisus: Miehen tappajango piällä työ keihien i kangiloin kera tulija ottamah Milma?
49 Jogo päiviä tiän luona olin opaštuas’s’a kiriköššä, i että ottan Milma. A ana liey kirjutušta myöt’.
50 I jättähyö Hänen, kaikin puattih.
51 I yksi ken-liey briha aštu Hänellä jälles ti, šuorinnut alašti vuattieh; i otettih žen brihan.
52 A hiän, jättähyö vuattien, pageni heistä.
53 I šuatettih Šyndyruohtinan arherein luo: i kerättih hänen luo kaikki arhereit, i kirjamiehet, i vanhemmat.
54 I Pedri edähäkkäli aštu Hänellä jällesti šiämeh šua arherein tanhuoh; i istu arherein inehmizien kera, i lämbielih tulella.
55 Arhereit i kaikki kanža ečittih Šyndyruohtinan piälä paginua, kuin tappua Händä; i ei löyvetty.
56 Äijät tyhjiä paistih Hänen piällä, i paginat oldih ei yhenualazet.
57 I muuvennet tuldih i tyhjiä šanottih Hänen piällä, paissešša:
58 Myö kuulima Händä pagizomašša: Mie levitän tämän käzillä luajitun kirikön, i kolmešša päiväššä luajin toizen, ei käzillä luajitun.

59 I niin hiän paginat euldu yhenualazet.
60 I nouštuo keššellä, arherei kyžy Šyndyruohtinalda: Etgo vaštah nimidä pagize? Midä nämä Šiun piällä paissah?
61 A Hiän iänettä oli i nimidä vaštah ei paissun. Tuaš arherei kyžy i šano Hänellä: Šiego olet Hristos, Jumalan Poiga?
62 Iisus šano: Mie olen; i niättä Inehmizen Poigua, oigiella kiällä vägie istumašša, i tulomašša taivašpilvilöin kera.
63 Arherei, revittähyö omat vuattiet, šano: Midä vielä ečimmä nägijie?
64 Kuulija koronnan; kuin työ šanotta? A hyö kaikin viäritettih Hänen šurmalla.
65 I ruvettih muuvennet šylgömäh Hänen piällä, kattamah Häneldä nägyö, muokkuamah Händä, i pagizomah Hänellä: Arvua. I toizien inehmizet nägöh Händä perrettih.
66 I kuin Pedri oli alahana tanhuolla, tuli yksi arherein naizinehmine
67 I nähtyö Pedrie lämbiečömäššä, kačahtahuo hänen piällä, šano: I šie olit Nazorein Iisusan kera.

68 A hiän periäčih, paissešša: En tiijä Handä, en toimita, midä šie pagizet. I läksi šieldä valgiella tanhuolla; i kukko laulo.
69 I naizinehmine, tuaš nähtyö händä, rubei pagizomah šiinä olijilla: I tämä niistä on.
70 A hiän tuaš periäčih. I kodvan jälgeh šiinä šeizojat tuaš šanottih Pedrillä: Tožieh šie niistä olet: šie Galilejanina olet, i šiun pagina muone on.
71 A hiän rubei vannuočomah i Jumalah mänömäh: En tiijä tädä mieštä, kumbazeh näh työ pagizetta.
72 I toizičči kukko laulo. I muissutti Pedri paginan, kumbazen šano hänellä Iisus, jotto: Iellä kuni kukko ei laula toista kerdua, kolmičči Miušta periäčet. I rubei itkömäh.