Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Guščina Viola . Ruato oli jykie, ka še aika muistuu hyvällä. 2
Guščina Viola
Ruato oli jykie, ka še aika muistuu hyvällä. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
PIRTISSÄ
RUATTIH
Pellavan ta villan kutomista vaššen pirtissä oltih kankašpuut .Još kankašpuita tarvittih pirtissä koko ajan , ni lattieh luajittih šyvennykšet šen čorpilla , a korkiet takapuut luajittih kattoh šuaten , jotta kankašpuut paremmin pisyttäis kuvonnan aikana .
Joka talošša oli rukki , omaluajittu tahikka Šuomešta tuotu .Entiseh aikah rukki annettih antilahalla prituaneina , šentäh kun "värttinällä kesryämini pi täkši kävis ".
Još taloissa ei ole kankašpuita , ni monet naiset käytetäh pirtoja , kumpaset ripuššetah ta kuvotah mattoja .Pohjarihma vejetäh krovatin karmeh .Naiset nakretah : "Krovatilla mattoja kuvomma ".Pirtoloilla kutuos’s’a ripakošta leikattuja kaitasie kuteita punotah šuurih käpylöih .Pirtissä naiset kesrättih , kartattih , kuvottih kankašta .
Miehillä niise oli pirtissä ruatamista .Talvella hyö luajittih venehie , rekijä , škuappija , krovattij a ta stuuloja , šuutaroitih , paikattih verkkoja .
Pirtin kiukuašša hauvottih jalakšie čunoih ta kiinitettih niitä painopuih , kuvottih vakkua , kesselie , luapottie , ommeltih vuatetta ta niin ielläh .
Pruasniekkoina ei ollun tapana ruatua : "Ennein pruasniekkoina ei ruattu , eikä i pyhinäpäivinä ".
JOKA ČUPULLA OMA TARKOTUŠ
Ikonit pantih šuureh čuppuh , ikkunojen välih ta piällä .Šuurella ikonilla luajittih eri pol’čča , šiinä piettih i lampadie .Šitä ikonie korissettih käsipaikalla .Kirjottuja käsipaikkoja ripuššettih peilin piällä .
Karjalaisilla šuuri čuppu šuatto olla kiukuanpuolini čuppu (mi eruou perinteheštä ).Šuuren čupun lišäkši pirtin peräpuoli oli kunnivopaikka , kunne hyvie vierahie kučuttih istumah .
Ovenšuušša oli šavini , vaškini tahi tuohini käsiaštie .Šen alla pantih šaikka , mi šeiso kolmella čorpalla , tahikka yhellä čorpalla , ka šeinäh koukulla kiinitettynä .
Käsipaikkapol’čat tultih muotih 1920–1930 vuosina .Niihi pantih verho , mihi oli kirjutettu "Hyvyä huomenta ".Ikkunoissa oltih lyhyöt verhot jo XIX vuosišuan alušša .Lattiella piettih kirjavie mattoja .
Krovatit oltih puiset , myöhemmin tuli eteh päin jatkujie , korkeijen karmien kera , šuomelaisie mallija .Ušiemmičči kuitenki ruavahat muattih lattiella , palattiloilla , kiukualla , kosinolla .Huomenekšella šijat (turkki - ta pumpulitäkit , pielukšet ) kerättih ta pantih čuppuh laučalla .
Nännilapšella oli pärieštä luajittu kätyt , kumpani riippu koukušta luašša .Tahikka kätyt šivottih vipuh , šemmoseh hoikkah šitkieh riukuh .Kätkyön piällä pantih vanha košto , jotta šiäkšet ei purtais lašta .Vipukätyttä šuatto heiluttua jalalla nuorasešta , šamalla aikua šai ruatua mitänih , vaikka kesrätä rukilla .
Tämän lisäkši oli i puisie matalajalkasie keinukätkyitä .
TALON MUITA TILOJA
Elollisilla karjalaisilla talon kylkeh oli liitetty gorničča .Šen oččašeinäššä oli kakši ikkunua ta kyleššä yksi .Gorničašša oli kiukua , stola , skammija , pari krovattie .
Gorničča oli vierahie vašše .Kontokkilaini A .I .Melentjev muisteli :
– Šovan aikana gorničoissa elettih perehelliset šotilahat .Melkein joka talošša oltih vatieralla šotilahat .
A hänen tuatto oli šanon , jotta 1923–1924 vuosina heijän talon gorničašša oltih enklantilaiset vallottajat .
Gorničan alla oli aitta , missä šäilytettih kalua , marjua , šientä .Vierellä oli toini huoneh , missä piettih työvehkehie , a kešällä šiinä oltih lampahat .
Gorniččah piäsi šinčistä .Gorničan alahuata piäsi šuorah tallih ta sarajalla .
Šinčissä piettih verkkoja , šankkoja , šaikkoja , korvoja , korentoja , kylyvaštoja ta muuta .Šeinillä oli kaivettu tilat kirvehie varoin .
Šinčissä oltih aitat : mušta ta valkie , maitoaitta .Mušta-aitta oli vilu , šinne konšana ei piäššyn päivänvalo .Šielä piettih maitoruokie ta kuivattuo lihua , ruoka vet oli kallisarvoista .Korvoloissa oli marjua ta kalua .Pohatoilla karjalaisilla šinčin ieššä oli hiršini tahi lautani lasitettu kylmä veranta , eryähičči 16 metrie pitkä .Šiinä oli toko moniväriset lasit ta figuroilla korissetut ikkunapielet .Šielä oli aštieškuappija , lippahie , rukkija ta muita talouštarpehie .
Verannalta oltih rappuset lakkah .Lakašša kuivattih vuatteita , a kevyällä kalua .
Eryähissä taloissa sarajan luona oltih kešäkeittijöt .Talvella šielä peštih vuatetta , a kešällä valmissettih ruokua .Še oli pirtin kokoni huoneh .Šielä oltih kankašpuut , šielä korjattih rekijä , luajittih tynnyrijä , ruattih muitaki töitä .
KARJAŠUOJAT
Vanhoissa taloissa liävä ta saraja oltih pirtin kera šaman katon alla .Sarajan takuana tahi kyleššä oli vaja , mitä myöten heponi rejen kera piäsi noušomah sarajalla .Lähemmäkši XX vuosišatua liävie ta sarajie ruvettih rakentamah erikseh šuomen tapah .
Liäväššä lehmät šeisottih eri paršissa kriimuloih šivottuna .Šyöttöaltahie ei ollun , heinyä luotih sarajan luukušta ta pantih lehmien eteh muah .
Lehmien takuana oli puini allaš .Altahašta tatehet šuomittih ta luotih luukušta , kumpani oli luajittu šeinäh pitomanno šitä vašše .Lehmät aina oltih puhtahat .
Kun tuahta lienöy ollun vähän , ni lisättih kuušen ta koivun okšie , enšin hienonnettih ne kirvehellä .Šammalta niise lisättih tatehih .
Liäväššä oli kiukua , missä keitettih lehmillä juomista .Talvella naiset peštih liäväššä vuatetta .
Sarajalla riukuloilla piällä luotih puolikuivua heinyä , läpivevošša še i kuivi .Kešällä rekijä ta kärryjä piettih sarajalla , a talvella sarajan vajojen alla .Eryähät sarajalla piettih jauhinkivie .
Tallit aina oltih erikseh , tahi takuana sarajan kyleššä kiini .
MUITA RAKENNUKŠIE
Tavan mukah karjalaiset kylät oltih läššä vesistöjä .Kumminki oli i kaivoja , kuista otettih juomavettä , kylyvettä ta muihi tarpehih .Kaivoh oli lašettu šalvoš .Vettä ammullettih šankolla , tahi ašetettih pitkä riuku , niin šanottu kurki , min avulla šuatto noštua vettä .
Moničči käytettih vettä lähisistä hetteistä .
Järvirannašša toko oli venehšuoja .Še oli kakšikertani rakennuš .Alakerrašša piettih venehie , a ylähänä kalaššušvehkehie ta pyyvvykšie .Potakkoja piettih kuopašša .Kontokissa , Koštamukšešša ta Pirttilahešša kuoppoja luajittih luonnonkiveštä .Puoli kuoppua oli muašša , minne oli lašettu puušalvoš .Kuopan yläoša lat’attih kiveštä , a kiven piällä pantih multua ta mätäštä .Šemmoset kuopat keššettih šatoja vuosie .
Kuopat oltih toko kahen metrin korkevuot .Šinne mäntih ovešta , mi talvekši typettih heinällä , jotta lämpö šäilyis .Eryähissä paikoissa potakat kuattih ylähyätä , puušta tahi lauvašta luajittuo šoluo myöten .Talvekši še katettih heinällä , a šuven aikana avattih .Eri puumušša piettih nakrista .Kuopalla käytih kerta kuušša , lauhan šiän aikana .
Karjalaiset iče poltettih tervua .Hauta pantih täyteh tervasie kantoja ta männyn pölkkyjä .Kun tervakšet šytytettih , ni hauta alko kytyö .Hauvan alaošašta kiveštä luajittuo šoluo myöten terva valu alaš šyvennykšeh , missä oli aštie .
Karjalaiset tervattih venehie , kenkie , šukšie .
Ruato oli jykie, ka še aika muistuu hyvällä. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–