Тексты
                                            
        
            Вернуться к списку
            
                    | редактировать | удалить | Создать новый
         
            | История изменений
            | Статистика            
            | ? Помощь            
        
        
        
            Jakovlev Sergei .
            Vanha tieto
         
        
        
                
              
        
        
    
        
                
        
            
            
            
                    Jakovlev Sergei 
                
        Vanha tieto
        
        
        карельский: собственно карельское наречие
                
Новописьменный севернокарельский
                
      
             Šie olet Kolvi – vanha Kolvi,
 Šeisot šuarella tuhat vuotta. 
 Jo olet vaipun – melkein kuollun,
 Pal’l’aš kallivo šilma šyöttäy. 
 
 Ei nävy läššä yhtänä puuta,
 Ei šeiso heinä, ei kašva šammal. 
 Tuuli merini šilma pyytäy,
 Yrittäy voimalla kumoh kuatua. 
 
 Kuin rajavartijo šeisot šuorah,
 Etkä liikaha – juuri ohkat. 
 Päiväni ympäri šilma pyöriy,
 Latvašša lepyäy lentäjä kotka. 
 
 Tarkkaseh kačot joka puoleh,
 Kuuntelet mitä tuuli kertou. 
 Et mitänä virka, iänettä olet,
 Šiušša šäilyy muailman tieto. 
 
 Vanhin kaveri vuaralla šeisou,
 Harmuat vuattiet on pantu piällä,
 Ikävanhani kivi – Seitti,
 A pienempie kivie näkyy alla. 
 
 Kenpä on šilma tänne noštan –
 Ihmisetkö vain luonnon voima? 
 Vain oletko iče vuarah nouššun? 
 Mimmoista työtä šie tiälä toimit? 
 
 Ilmasenikuni šuuri kivi,
 En malta, makuatko šie vain valvot? 
 Pitin ta poikki vanhuošta viivat –
 Koko muan viisahuš niissä šäilyy. 
 
 Vanha Runo, Karjalan Runo,
 Mistä ajašta olet tullun? 
 Etkä kuollun, etkä i uinon,
 Väinämöini on šilma kuullun. 
 
 Partaukko on šilma laulan,
 Hänen punukka ielläh kerto. 
 Aina tosie šie olet kantan,
 Oikeuttaki šaman verran. 
 
 Tulen šuarella, šepyän puuta,
 Issun kiven luo kotvan aikua. 
 Šiinä paperih runo šyntyy,
 Laulu šolahtau šamah paikkah.