Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Perttu Pekka.
Šalmenkorvan kuikat. 1
Источник:
Oma mua. № 46, 2023, с. 11
Perttu Pekka
Šalmenkorvan kuikat. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Š e oli heinäkuun lopulla. Kuikat oli miellytty mökkini rantavesih ta valittu ne ruuvvaneččopaikakšeh. Jo toistakymmentä päivyä ne oli pietty šiinä metelijäh. Linnut ollah huomenešvirkkuja kuin tiijämmä. Niin nämäki alettih iäntyä jo nellän-viijen aikana huomenekšella, kuni šuatih miut hereillä. Kun mänin vihoissani pihalla, ne lähettih uimah järvellä päin ta kohta nouštih lentoh piäššellen heti raikujua kakatuštah yli koko šeuvun, piäššäkšeh šitä omie aikojah jälelläh. Kuikathan ollah erikoisen arkoja ta varovaisie. Kun järvellä ilmeštyy veneh, ne lähetäh lentoh jo pitän matan piäštä.
Šiinä Šalmenkorvan mökkini rannašša on tovella hyvie kalapaikkoja. Matalikoilla ta ruohikkorannašša on aina šärkie, šalahkua, korpijaista ta ahventa. Kymmenisen šylen piäššä rannašta alkau jyrkäšti šyvetä, pohja šyvenöy äkkie Tervahautah, min šyvimmissä paikoissa on yli pariekymmentä metrie vettä. Še on kaikenmoisen kalaššukšen šopivua alua.
Mitä šeikkuiččijie nämä vierahani oltih, en miteinkänä voinun arvata. Niitä oli tavallisešti nellä tai viisi aikuhista lintuo, ei yhtänä poikaista. Niijen šukupuolešta ei šua šelvyä, kun ne ollah šamanmoiset. Täh aikah niillä piti olla poikaset, kumpaset kuoriuvutah kešäkuun lopulla tai heinäkuun alušša. Poikaset muitein ollah heti munašta piäštyö erikoisen poikkoit. Ne šuatetah uija ta čukeltua ta lähetäh pešäštäh täh vuaralliseh muailmah. Höyhenpoikaset ollah alušta pikimuštie, niin jotta ne näytetäh aika outoloilta muamoh rinnalla.
Mökkini ranta ei ollenkana paššannun niijen pešimäpaikakši – še on kivikkyö. Kuikan elinpiirie ollah kirkašvetiset šelkävejet, vain pešiy še matalarantasissa šuurien šelkien labirinttiloissa, lahukkaisissa tahi loittosilla rauhallisilla meččäjärvilöillä. Pešä on vejen rajašša ruohomättähällä, mih kuikka ryömiy vačallah, kun šen jalat ollah ihan ruumihin takaošašša.
Täh liittyy rahvahan starina kuikan šyntymiseštä.
Kun kuikkua luajittih, ni näytti šiltä, jotta šiitä tulou hyvä lentäjä, niin šolakkavartaloini, eleganttini ta virtaviivani šiitä tuli. Iče luatija kehahteli iäneh šen lentotaituo. Šilloin kuikka, mi oli jo melkein valmis, ei malttan enyä vuottua, vain ihaššukšissah hyppäsi heti lentoh. Vašta šiinä luatija huomasi, jotta ei šillä ollun vielä jalkoja. Hiän šieppasi räpilät, mit šatuttih olomah šiinä viereššä ta loi ne kuikan peräh. Šiksi kuikalla ollahki jalat niin takana, jotta ei še voi noušša niillä šeisomah. Šen takie še luatiu pešähki ihan vesirantaseh. Šiitä on hätätilantehešša helppo luiskahtua veteh, missä kuikka tuntou olovinah täyveššä turvašša.
Vain pešäjärven pitäy olla tarpehiksi šuuri, jotta šen eläjä piäsis lentoh. Jokahini on nähnyn, jotta kuikan kiitorata on melko pitkä, ta varšinki tyynellä šiällä šen lentoh piäšy näyttäy hyvin vaikielta. Tuulella še noušou šiipilöilläh aina vaštatuuleh ta še voit lentyä myötäseh läheštyjyä venehtä vaštah hyvinki läheltä, varšinki još šen pešälakši on kaita. Šiksi pienissä meččälampiloissa še ei peši, vaikka šielä olis muitein hyvinki šopivie matalie rantoja pienien lietešuarikkojen kera.
On šuoraštah epäšelvä miksi ta mistä kuikkah on iskeytyn tuo mmoni paha maineh. Šiih šuhtauvutah kuin lienöy halvekšivašti ta ivuallen, vaikka eihän še rua kellänä mitänä pahua. On olomašša šemmoni pilkallini šananlaškuki: "Keštäy kuikkua keittyä, pahua lintuo paistua". On kai šitä kennih joškuš yrittän ni keittyä. Kuikan lihua ei tavallisešti šyyvvä, šanotah šen maistuvan kalalla.
Kalaštajat šyytetäh ušein kuikkua kalojen hävittämiseštä, šentäh kun šen ainuona ravintona on kala. Ennein tämä käsityš oli niin juurtun, jotta še šuatto toisinah šuorah kuikkien hävittämiseh, ammuntah. Toisualta niitä šyytettih ni kalaverkkojen repimiseštä, missä on tietenki peryä. Vain tavallisemmin šemmoni piätty kuikan vahinkokši: še šotkeutu verkkoloih, kuristu ta tupehtu niih. Šamoin kuin koškelotki. On vielä muitaki lukomattomie vuaroja kuikan tuhokši. Erähät erikoisen vorssat mečäššelläh kuikkie ta luajitah niijen lujašta nahkašta töppösie. Joškuš liinan viljelyn aikoina kuikan nahkua tarvittih liinakuitujen muokkuannašša. Pešältäh pölätetty kuikka lentäy hyvin loitoš ta munat jiähäh pitäkši aikua šen vihollisien käsih, šilloin varikset, korpit ta muutki petolinnut käytetäh tilaisutta hyväkšeh. Šiksi pešimisen onnistumini on aina epävarma.
Kuikka muniu kaikkieh vain kakši šuurta, pruunin- ta muššan kirjavua munua. Ta on kerraššah ihmeh, jotta lintu on šäilyn alovehellana melko tašalukusena vuosikymmeneštä toiseh, vaikka nyt mouttorivenehien aikakauvella šen elinolot on mänty vaikiemmakši entiseštäh, vaikka ušiemmilla järvilöillä rauha on katon.
Mitä mie olen huomannun, ni Marjošelän vesillä on ollun ainaki 15 vuotta kuikkien luku vakituisešti 12–16 lintuo. Ne on helppo laškie šykyšyllä ennein muuttomatalla lähtyö, kun ne keräyvytäh yhteh Köynäšjärvellä ta šyyvväh kalasan matalan šalmen šuušša, mi näkyy mökkini ikkunašta... On ihan mieltä liikuttaja nähtävä, kun muita lintuja tuškin enyä on. Vain kuikat jatettih uiksenteluoh ta čukelteluoh rašvatyyneššä veješšä aina jiän tuloh šuaten muista välittämättä. Käsittyäkšeni ainut šyy linnun lukumiärän šäilymiseh on kuikan pitkäikäisyš. Še eläy linnukši harvinaisen pitälti – parikymmentä vuotta ta enämmänki. Erähissä tapahukšissa on tovettu šen ijäkši kolmekymmentäki vuotta.
Vain myöštykkä Šalmenkorvan rannašša čukeltajih kuikkih. Še šeikka, jotta ei niijen joukošša ollun yhtänä poikaista, šai miut vielä enämmän hämmäštelömäh, mitä lintuja nämä oikieštah ollah. Oiskohan ne "vapuat" pešimishommista tai voit olla niijen pešintä oli epäonnistun? Voisko olla, jotta nuo ei olla vielä šukukypšie? Kuikka muniu jo oraškuušša (šen šanotah tulovan muuttomataltah "jäitä potkimah", toisin šanoin, jiän lähön aikana), hautou noin kuukauven päivät ta nyt niillä piti olla poikaset. Vain niitä ei ollun, vaikka heinäkuun loppu oli käsillä. Šilloin kaikki linnut oltih joko pešättömie taikka poikasettomat.