Тексты

Nikolai Lokki. Kiinalazien viizahus. 6

подкорпус: фольклорные тексты

жанр: пословица, поговорка

Источник:

Oma mua. № 14, 2024, с. 10

Nikolai Lokki

Kiinalazien viizahus. 6

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

11 OZA

ILO
DA
SURU

Huolevunnuol ajajal
hebogi juoksou-vitkittäy.
Kotku
pyydäy
kanan
, siid
on
vältäväine
, no
i
varavuttau.
Ei
iluo
voi
viijä loppussah
.
Ei
murhet yksin
ristikanzua
kazvata
, no
ilmai
niidy
ei
sua
kazvua
nikui
.
Ei
gor’ua
kerral
nielata.
Yksi
ihastuu
, toine
vihastuu
.
Konzu
toizele
on
ilopäivy, miksebo
pidäy
kadehtie
.
Iloizen ristikanzan
mieli
raikas, keskisygyzyn
kuu
kirkas
.
Ken
ei
ole
kazvatannuh
lastu
, nimidä
ei
tiijä
gor’as
.
Viizahat
lapset
- vahnembien
ilo
, laihu
koiru - ižändäl nähtä
huigiedu
.
Muuzikku
on
ilo
, tunne
, joga
ristikanzu
ei
voi
olla
aigu
aijoin
kundelemattah. Ga
sit
toven
sanuo
, ristikanzu
ei
voi
olla
ilotoi
.

RISTIKANZU
DA
RISTIKANZAN
LUONDO

Sada
ristikanzua
, sada
eri
tabua
.
Ei
ristikanzu
toruamattah
tutustu toizenke
.
Ilmai
kärzimysty on
vaigei
kazvua
ristikanzakse
.
Gu
vai
lyönnet
ristikanzua
, älä
perra
rožua
; gu
lienne kiruot
ristikanzua
, älä
koskei
häneh
sellän
tagua
.
Konzu
vastah
tulou
karliekku, älä
mainiče
hänen
korgevuttu
.
Viritämätöi lampu
ei
läpetä
, konzu
rahvas
ei
paista
toine
toizenke
– aziet
ei
selvitä
.
Konzu
silmih
jiävih
ezineh
, se
suattau
meidy
mustelemah
muasterii
.
Ristikanzua
ei
sua
arvostua
rožua
myöte
, kuigi valdumerie ei
sua
miärätä
rengel.
Virdua
da
vuorii voibi
muuttua
, ga
ristikanzan
luondo
on
muuttumatoi
.
Ristikanzoin
välizet
suhtehet ollah
tärgiembi gu
kesarin zakonat
.
Ei
naine
ole
lahjakas, vai
on
hyvyöntahtoi
.
Joga
ristikanzal
on
syväin
, joga
syväimes oma
tahto
.
Ristikanzan
elos
on
hengitysty
.
Ristikanzan
elos
on
suuri
gu
taivas
.
Ristikanzan
sellän
tagan
löydyy
tostu
rahvastu
, vuorin tagan
toizii
vuorii.
Ristikanzan
syväin
sežo
on
lihahine.
Gu
ristikanzu
on
hengis
, tunnot
ollah
hänenke
.
Mägilöi
on
vaigei
siirdiä
, ristikanzan
tabua
on
vaigei
muuttua
.
Kenenbo kattilan
pohju
ei
olis
mustu
.
Ken
lyöy
tostu
ristikanzua
, alendau
iččiedäh.
Enzikerran vastattuu pietäh
gost’annu
, toizel
kerral
jo
vai
tuttavannu
.
Täl
mäilpäi
kaččojen
susiedan
mägi
ozutahes korgiembakse.
Toizen
ristikanzan
syväimen tundemine
on
vaigei
, oman
ičen
syväimen tundemine
on
vie
vaigiembi
.
Omat
unet
pidäy
ičele
selvittiä
.
Ristikanzan
piä
on
taivahas
, jallat
pystytetty
muah
.
Kaidu
nägöala
, pieni
muailmu
.
Edenöi
varuau
piästä
välläl
omas
kuorespäi
.
Ristikanzu
voi
seizahtuo, ga
hänen
suu
ei
salbavu
.
Ei
sovan
vaihto
rahvastu
muuta
.
Rahvas
kattavutah
sobih
, Budda kattahes
kullal
.
Susiedan
puunandimet
magiembi omii
.
Jallat
kahtes
venehes
yhtelaigua
.
Ristikanzu
tarviččou
yhteskundua, kuigi tulel
pidäy
ilmu
.
Omat
aziet
arvokkahembi, toizen
dielot-arvotoi ruoho
.
Kenen
tiedy
käytät
, sengi sildoi
korjailet
.
Muulin taba
ei
muutu
enne
gu
se
töllyöy
.