Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | ? Помощь

Nikolai Abramov. Melentartuine vastuz

Nikolai Abramov

Melentartuine vastuz

вепсский
Младописьменный вепсский
Täl kezal Karjalan valdkundale täudub 90 vot. Necen znamasižen datan mödhe Karjalas mäneb äi erazvuiččid az’tegoid. Talvkun 16. Petroskoin ozuteluzzalas oli männu kirjoiden prezentacii, kudambad om paindud 2009 vodel. Sen tegi Rahvahaližen politikan da uskondsebroiden ministersv.

Prezentacijale kerazihe kirjutajid i lehtmehid, üläopištoiden opendajid i openikoid, tedomehid i sebroiden mehidkaikid, ked navediba vepslaižiden, karjalaižiden, suomalaižiden i venälaižiden literaturad da kul’turad.

Ministran varamez’ Jelena Bogdanova avaiži karjalan kelel lämiil sanoil necen ehtan.

Muloižel vodel Karjalan valdkundas oli paindud äi kirjoid kut venäkelel, muga i vepsän, i karjalal kelil. Niiden keskes kaikid znamasižemb omKarjan pohjoižpagnoiden vajehnik”( tegijad Vieno Fedotova i Tatjana Boiko). Paindihe mugažoVenä-vepsläinei Venä-karjalaineabupaginkirjad( Nina Zaiceva, Olga Žukova, Jelena Filippova).

Tetab karjanlakeline kirjutai P’otr Sem’onov pästi muloiRodinjärvi-prozakirjan. Nece om jo hänen videnz’ kirj.

Natalia Silakovan sanutesid lapsile paindas paksus Kodima-lehteses, nügüd’ ned om keratud ühthe kirjahaVauged ö”. Tuli lujas hüvä lahj lapsile, openikoile! Sanutesed kändi vepsän kel’he Marina Ginijatullina.

Kaik nene kirjad om paindud Udmurtian valdkundas. Ned om paindud hüvin, vaiše ei ole kirjutadudkus paindihe kirjad, mitte tiraž om, kuvitajan i čomitajan nimid-ki eskai ei ole. Kut muga voib pästta kirjoid?! Ei-ik oliži paremb painda kirjoid Petroskoiš?

Vepsläine runoilii i prozakirjutai Oleg Mošnikov kirjutab venäks. 2009 voden lopusPeriodika-paindištos om paindudPäiväižen kirjeižed-runokogomuz.

Pidab johtutada völ ühtes melentartuižes kirjas: pästi lujas čoman, mujukahanKarjalan kost’um-kirjan( tegii -Tatjana Jaškova). Täs om keratud fotoid, kuvid, kirjutesid, nevondoid vepsälaižiden i karjalaižiden sobiden-sädoiden istorijas i omblemižes. Lugedes kirjad voib i ičeleze ombelta rahvahaline sädo.

Kaik, ked kerazihe necile vastusele, läksiba kodihe hüviš meliš.