Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Marjukiiseli huondesverokse
Источник:
Kipinä. № 5, 2024, с. 9
Marjukiiseli huondesverokse
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kiiseli on hyvä huondesvero. Sidä suau juvva Kpäivälgi syömizen jälles. Kiiseli luadiu hyviä vačale, luuloile da nivelile.
Ken varannou kyllästyö, kiiselii ei pie juvva puaksuh da äijiä. Voibi keittiä ilmai zuaharii. Kiiselin juoduu nälgy ei terväh tule.
Valliče da huuhto marjat.
Marjat, kudamis on luuhuttu libo koja ollou kovembi, voibi survuo da puzerdua mehut. Pehmiet marjat (must’oi, vagoi, muur’oi, mandžoi) voibi panna keitändän lopus kogonazinnu.
Marjukiiselih niškoi pidäy:
• 1 litru marjuvetty
• 2 suurdu luzikkua kartohkujauhuo
• 300 grammua marjua
• 100 grammua zuaharii
Vala marjuviet kattilah, pieksä sinne zuaharit da pane tulel.
Kaksi suurdu luzikkua kartohkujauhuo pieksä sundozeh vedeh, vetty ota 150 mililitrua.
Konzu marjuvezi rubieu kiehumah, pieksäldä kartohkujauho da vala kattilah ainos pieksäjen. Anna kiehuo yksi minuuttu. Kiehumizen aigua ližiä pehmiet marjat kogonazinnu. Hätkembän keittäjes kiiseli nodrenou dai marjois olijat hyvät ainehet hävitäh.
Voibi keittiä sagiembua must’oikiiselii, valua piäle rieskua maiduo da syvvä luzikal. Must’oin da maijon mavut ylen hyvin sovitah yhteh.
Arbua marju
Arbaituksis karjalazet puaksuh arbaitettih marjoi. Opi arvata, kus kudamas marjas on pagin. Täs ollah arbaitettu muur’oi, must’oi, vagoi, buolu da garbalo.
• Suo suuri, mändy pieni – männyn piäs mezimöykky.
• Ruskei lehmy heinäzes kätkyös.
• Mustu lehtmy heinäzes kätkyös.
• Kiildäy-čilkettäy, aijan ravospäi kaččou-kalčottau.
• Kezäl kazvau, talvel kypsyy lumen ual.
Valmisti L’ubov’ Baltazar