ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Šallun Anni. Sanasuarele käynnyh rahvas. 2

Šallun Anni

Sanasuarele käynnyh rahvas. 2

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Vara venehty ei kua. "Oma Mua" tariččou vuadijale lugijale karjalankielizii uardehii. Sidä midä hyvin maltettih paista enne meijän ezi-ižät, meijän syndyzet. Hyö suadih paista čomasti, viizahasti, čökkijen pädevän sanazen omah virkeheh libo ynnällizen sananpiän jogapäiväzeh paginah. Prostoit rahvas paistih prostoidu elaigua pajattajen rouno. Mustattohäi vie vähäzel omien buaboloin da pruavodied’oloin paginua?

Ilmovoi tukku karjalastu sananpiädy on kiini ristikanzas, hänen ruadolois da suitettulois nerolois. Ennevahnashäi rahvas ruattih fyyzizesti ylen äij än, jygien ruadoelaijan suurin vuitti aigua on mennyh ruavos. Ristikanzan luondeh, taba, hänen nerot on rahvahan ynnälline folosoufii.
Sanasuarele käynnyh rahvas-kirjutukses juohattelemmo vai erähii, vai pienen vuitin suurdu kieliuarrehtu.

PIDÄS OPPIE, EIGO SUAS LOPPIE
Nero ei ole selläs kannettavu. (Pidäy maltua nero dieloh panna da ozuttua, midä maltat ruadua, opastua toizii).
Ruado ruavon piäl luadihes. (Ruado uvvengi ruavon löydäy).
Ruado miesty ei riko. Ruado ristikanzan kohendau.
Algu on kallis. Algu ruavon kaunistau, lopus passibo seizou. Pidäs oppie, eigo suas loppie. (Ruado pidäy kehtata allata).
Älä nagra miesty tulles, nagra lähtijes. Miehen ruado loittonsah nägyy. Suabru kačotah luoduu, mučoi kačotah pertih tuoduu. (Ristikanzua nägyy hänen ruadoloi myöte).
Hyväs ruavos hyvä palkugi. Tyhjäs ruavos tyhjy palkugi.
Kuni jalgu kapsau, sini suu n’apsau. Midä pläčötät, sidä väčytät/käcytät. Ei tule liha liikkumata, eigo kala jallan kastamata. Midä keität, sidä peität. Midä käzi kiändäy, sidä suu suurdau. (Syvves pidäy vie suaha. Ilmai ruandua et ni syö).
Keskikämmendy on peigoi. (Ei malta).
Libo pidäy kädeh rattu panna, libo kieleh. (Ruadua libo käzil, libo kielel).
Ruadajan kädehrattu, ruadomattomahkaksi. Ruadamattomah kädeh rakko. Ruadajan kädeh patto, ruadomattomahkaksi, pattien kädehverehine rokko. (Rattuu, rakkuo da verehisty rokkuo kädeh enämbäl rodieu ruadomattomale, migu ruadajale).
Ei ole sinun ruadolois ni vetty, ni vuassua, ni puadunuttu kuaššua. (Ei ole tolkuu ruadolois).
Kuni sinä sen luajit, harakat harmatah dai harakoil korvat kazvetah. (Sen ristikanzan ruavon tulostu et näe).
Sinus ruadai da počis kyndäi // Sinus ruadai, počis kyndäi, oravas astavoiččii. (Tolkutoi, nerotoi ruadai).
Älä kielel kiirehtä, kiirehtä ruavol. (Parembi rua, migu pagize).
Älä kehitä syömäh, kehitä ruadamah. (Syöndy on jälles ruan dua).
Ruattuei muattu. Liigu palaine liikkujale. (Ken ruadau, segi suau).
Luaji hyvin, pahoi iče menöy. (Opi luadie ruado parembakse).
Ruadajua myö hangogi. (Joga ruadajaleoma ruadobruja. Suurelesuuri, pienelepienembi).
Ruadua kätsijöi myö. (Ylen hyvin, čopakosti).
Ruadajes hattulit toinah lekutah! (Ylen ahkeroiččou ruadua, ruadau juostozil, kiirehtäy muga, ku sovat rungas lekutah).
Mihbo niškoi seppy piihtet tagoi? Kel nenä novesse i seppy. (Jogahizel putillizel ruadajal on oma suadu nero. Neron suannuh ottavuu ruadoh, ei nerotoi. Keh ruado kuuluu, segi ruadau).
Kahten jället parembi tutah, yhten ni tuta ei. (Abuniekat ruavos ainos pätäh).
Pattiel on ainos Äijypäivy. (Pattii ei rubie ruadamah, hänel ainos on mitahto kallis pruazniekku).
Yksi suau, yheksä syöy. (Yksi ristikanzu suurdu perehty syöttäy).
Syvves hiestyy, a ruadajes kylmäy. (Pahoi ruadau).
Lähtis ruadoh, ga počči evähät söi. (Ei lähte ruadoh, ainos on mitahto viga).

Ruadajah ristikanzah nähte sanotah, ku sille ruado ihastuu.
Ruveta ruadoh // Ottavuo ruadoh // Tartuo ruadoh // Heršahtuakseh ruadoh // Rippuo ruavos // Ruado käis pyzyy // Ruado käis lähtöy.
Pattijah, patiškoh, laškah ristikanzah nähte sanotah: Pattii halešku, Pattii Voron, ei kehtua ni omii hattuliloi kannella.

(On kerätty karjalan rahvahan fol’klouran mugah, "Oman Muan" toimitukses olijoi materjualoi myö).