Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina MIRONOVA. Heimoveh leviey aigoi myö
Valentina MIRONOVA
Heimoveh leviey aigoi myö
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalan
kieles on äijy sanua , mil vois kuvailla perehty , sugulazii da omahizii .Vahnemban sanaston joukkoh kuulutah sanat : pereh , sugu da heimo .
Nygöi pereh-sanua voibi kuulta paginas puaksuh , ga enne sidä käytettih eri tilandehis da eri merkičyksis .
Suureh pereheh näh , konzu vellekset elettih vie yhten levon ual da syödih yhtes stolas , enne sanottih muga :
Yhtes leiväs on pereh libo Täs talois on pereh kois .
Konzu pereh sovus eläy , ei ole nimittumua riidua , sit löyhketäh :
Piäsköin perehel eletäh .
Suures perehes ennevahnas valdu ol taloin vahnimal , ižändäl , häi kai perehellizet aziet sellittelöy , kedä kunne ruadoh podvediu ; huoliu perehes stuači .Ilmai hänen lubua da keskinästy paginua azieloi ei piätetty .Toiči paginas mainittih :
Tämä on perehellini ažie , en voi andua , vuota , kyzyn vellel .
Konzu miehele menöy tyttö libo poigu naibi , sanotah , ku hyö perehtytäh .Sih niškoi oli oma sanondu :
Perehtellähes ken kunne elämäh , kui linduizet pezeä laitah .
A toiči perehtyö-sanal oli lapsensuandumerkičys :
A nygöi en tule enne kuni sinä perehtyt ; Se taloi perehtyi hyvin , lastu äijy rodih ižändäl ; Vai mies nai da perehtyi , rubei lastu rodimaheze .
Yksinäzes ristikanzas maltettih sanuo :
Suu da lizukku perehty .
Perehen ližäkse karjalazet ylen äijäl arvostettih omahizii , omua suguu .Tarkah kačottih , kedä poigu andilahakse ottau :
Eihän sigah , suguhhän tuloo .Sugu lapsen riivuau .Enne ylipaloin huuhtie ruattih , suguloi myöte naidih , a nyt kuhan on nägöpälläkkyö .
Naindu suvun ainos suurendau , sit konzu koziččemah mendih , mies moizen luvun virki :
Meil on poika šyntyn Ortto , oisko teilä tytärtä annettavoa Annie ; emmäkö vois ruveta šukukuntoa šuurentamah , heimokuntoa heittämäh ta lankovutta loatimah ?
Enne täytty vägie uskottih , ku yhtäpäi elaigu roduu myö menöy :
Midä sugu , sidä rodu , sidä helei heimokundu .
Itkuvirres puaksuh kuolluttu sugukundua-heimokundua kučutah stolah :
Suuri sugukundu , helei heimokundu , tulgua yhteh tilah kai tämänpäiväzil palavil suuruksil !
Sugu-sanan rinnal puaksuh käytettih heimo-sanua , niil on sama merkičys da niidy voibi sanuo sinounimoikse .
Konzu ruvettih mustelemah omahizii , sanottih :
Häi on meijän heimoloi .Enzimäzen polven heimo (sevoitar ), toizen polven heimo (toizet sevoittarekset ).Heimot kerryttih .Yhty heimuo olemmo hänen ker .Kuspäi heimo tuloo , mis työ oletto omakset hänen kere ?Toattuo myö on häi heimo minul .Ongo häi sinul
heimuo ?
Gostih lähtijes puaksuh sanottih muga :
Heimoloilluo lähten käymäh .
A vahnembat nuorembil tiijustettih "oligo pruazniekas heimoa "?
Toiči rodnii sanotah heimohiine , heimolaini , heimonnimi libo heimokundalaine , a gu omua näit , voit sanuo , heimokas on meile libo heimokset olemmo keskenäh .Heimokundu libo heimorahvas :
Kučuin rištiezih kaiken oman heimorahvahan .
Loittozis rodnis mainitah :
On hiän vähäsen heimonkantua .
Konzu kentahto kuollou , sit mainitah , ku Pidäs heimokundua lähtie kuččumah muahpanijazih .
A konzu vuotetah gostii , sit paistah :
Iče i heimokundu tullah pruazniekkah , ei pie kuččuo .
Sananpolvii myö voibi tiijustua , kui arvotettih oman akan rodnii :
Äijy ollou tuatan , muaman heimokundua , akan heimokundu kaikis armahin .
Konzu kuulet , ku kentahto heimolah meni , voibi ellendiä , ku meni omahizien luo käymäh .
Konzu on äijy rodn’ua , sit nagretah :
Šerkkuo šelän takuata , heimolaista helman alta .
Konzu sovus eletäh kai heimolazet , sit sanotah :
Niil on hyvä heimosobu .
Konzu tytärdy ei tahtota miehele andua , enne omah luaduh i vastattih :
Heimossundoa elä vuota , tytärdä en anna libo Myö emmö heimossu , tytärdä emmö anna .
A ku svuad’bua varustamas ollah , sit mainitah , ku heimostundah päi on dielot libo Endizessäh olimmo heimokundu da i ielleh heimostuimmo , vie omenimmo .
Konzu andilas on köyhäs perehes , sit briha sanou :
Mie en targie sinuo ni heimottoa .
Bohatembat omahizet toiči ei muga äijäl arvosteta :
Köyheä heimuo ei muga heimoteta .
Ammuzis rodnis keskenäh paistah :
Sidä nygöi ni heimoteta ei , kui on ammuine rodn’u .
Karjalan kieles on vahnu sana heimoveh , konzu roduh tulou uuzi ristikanzu (briha tuou andilahan libo lapsi rodieu ) sanotah :
Heimovui naindan pereä libo heimoveh leviey aigoi myö .
Rodn’u-sana tuli karjalazien paginah ven’an kieles myöhembäl aijal , ga tänäpäi sidä puaksumbah voibi kuulta :
Rodn’ukundu on meil suuri .
Rodn’ukundu on levei , da gostih mennä ei ole keh .
Lapsii da nuorii opastettih :
Tiijä kedä rodn’astua (tiijä kenenke voibi rodn’astua ).
Rodn’astua-sanal tahtottih ozuttua , ken kedä omahizennu pidäy , gostih kävyy , avvuttau :
Häi rodn’astau vähäzen minuu .Rodn’astammo keskenäh .
A toiči nagrettih :
Tervehytty loadiu , kačo rodn’astau vie häi .
Konzu ristikanzu vierastau prostombii , sit sanotah :
Köyhii ei rodn’asta , moizekse ylbiekse meni .
Rodn’astua-sanan rinnal käytettih omastua-sanua da vikse se on vahnembi .
Häi vanhoi rodnii omastau , gostih kävyy omien luo .
Tverinkarjalazet paistih : omaštau , ei vierašša .
Vienankarjalazet kyzyttyh toiči nuoril , kuduat ad’voispäi tuldih :
Mitein šielä omaššettih ta kuin kostitettih ta piettihkö teitä šielä hyvänä tä ?
Konzu oman suvun ristikanzat hyvin keskenäh eletäh , sit sanotah :
Myö omastammo keskenäh libo häi ylen äijäl omastau meidy .
Hyväs gostitandas mainittih :
Menin pertih , ga terväh omasti , syömäh , juomah pani .
Puaksuh omastettih ei vaiku rodnii , a oman kylän rahvahii : omastan minä händy , omanrannalline ku on .
Toiči omatgi eletäh keskenäh pahah luaduh :
Omii rodnii ei omasta , muga hyvyöheze menöy .Kuni oli köyhembi , i sini vie omasti , a gu vai bohatui , dai ni tunne ei .
Vahnemban sanaston joukkoh kuulutah myös sanat : suku-sugu , sukupolvi , sugupuoli , sukulaine da myöhembäh sukunimi .
Tulkoa kostih meäl luoksi ta tuokoa omahiseh ta šukulaiseh !
Talois on kolme sugupolvie .
Omah roduh kuulujas mainittih :
Sugupuolda on , ei ole vieras .
Meän sugupuoli on suuri .Omua sugupuoldu on , hoz ei ole tuttavannu .
Puaksumbah suku-sugu -sanoin tilas käytettih rotu-rodu -sanua :
Konzu ristikanzu on oman rovun moine , sit eri luaduh i sanotah :
Rovun juuri jatkuu , mittuine oli tuatto , moine i rodih poigu .Lapsi rovus ei kaduo .
Mittuine rodu , moine i kudu .Sugu vedäy , rodu noudau .Paha rovun noudau .
Roduh vedäy , tunnemmo tämän .Rodu muah ei lähte .Roduheze lapsen tunnet .
Konzu omua dieluo ristikanzu puolistau , sit sanotah :
Ken midä suguu , sidä roduu , sidä i sloavoa pajattau .
Konzu lapsi ei rakkahal syö midätahto syömisty , sit paistah :
Vikse rovun taudi vai mi ollou .
Ennevahnas andilastu koziččijes mustoitettih :
Lehmy vallitah sarvii myö , a mučoi – roduu myö
Samah luaduh rodu sanan rinnal käytettih rodukundu - da rodupuoli-sanoi :
Tostu rodupuoldu on häi , ei rodnoi ole .
Moizii sanoi vie ei muga ammui käytettih karjalazet omis paginois , sananpiälöis da sananpolvis .Nenga čomah luaduh paistih omis perehis da sugulazis .Tämän ainehiston avul voibi tiijustua , kui elettih karjalazet perehes , suvus , rovus , kui arvostettih toine tostu da kunnivoittih rodnii .Vie lapsennu puutui nähtä , kui läs joga pyhänpiän rodn’at käydih gostih , čuajuu piirualoinke juodih da paistih .Toiči muaman t’outa tuli yökse , hot’ yhtes kyläs i eli .Pruazniekoin aigua ainos oli gostii , enimytten kyläpruazniekoin aigua .Nygöi net vahnat tavat unohtuttih , vikse myö olemmo toizenmoizet .
Heimoveh leviey aigoi myö
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский