Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Balakirev Nikolai. STUANOVOINE. 4. Šuattavat
Balakirev Nikolai
STUANOVOINE. 4. Šuattavat
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Enžimäis’argena ruvettih
tulomah povieskat : "S ložkoi , kružkoi javits’a v vojenkomat ..."i ylettih kyläläzet nuoret mužikat voinah .Šuatto heidä kaikki kylä .Guomnoloin tagana podvodat mužikoin buutorazinke pietettih : F’okličča San’a šiirdi iččieštä oman Man’an , kumbane täh šua rippu hänellä kaglašša da voivotti , i ravahti :
– Rahvaš !Myöštiäčekkiä kodiloih .Hylläkkiä hibrata , vet’ että pokoinnikkoida šuata .Eu midä iččiedä š i meidä tuškeuttua .Frontah šua et šuattele .Jiägiä hyväkši .Muistakkua meidä , i myö teidä emmä unaha .Teilä lieu äijä ruaduo , i myö omat uuvet ruavot ruamma kuin pidäy , – San’a hengäšty , tahto vielä mid’ ollou šanuo , da mahni kiällä i niin tämän verdua hiän nikonža kerdah ei paissun .
I San’an šanoin jälgeh itendä ei heiken , a vrode kun lizeni .Kaikin ruvettih prostiečemah niinke , kumbazilla lieu ajua edäh .Ne verkazellah erottih šuattajoista , keräyvyttih telegöin luoh .Keškeh jäi väli harpaušta viizi levehyttä .Kylän miero kun halgei kaha .Podvodoin luona šeizottih armahista armahat , omat , i ših že aigah jo kun buitto vieraudunnuot omista i kaikista šuattajista .Jo heilä šijanaloilla , šyväššä , istu , kun ažettuačen puikko , mieli : midä lienöy tiedämättömäššä edizeššä , konža hyö vaštuačetah ei tuttavanke rahvahanke , tundomattominke ruadoloinke , i ni ken ei rubie kyžymäh , tabah go šiula on komandiran käškyš , ali eu .Jo nyt heih juurdu igävä , i hyö maltettih , što že igävä rubieu vain kažvamah päivä päiväštä – igävä omua perehtä , omua randua , omie kuin šanotah , armahazie armozie .Uidijoilla kohašša šeizottih ne , kumbazilla lieu yöt i päivät vuottua heidä , vuottua viestilöidä heistä , da ruguol’l’a Jumalua jättiä hiät eloh – vuottua , vuottua i vuottua , da ottua omih käzih , kumbazet i ennen ei tietty lebävyö , hiän ruavot .
Konža rahvaš vähäzeldi aleudu , keššellä dorogua viidi preda :
– Nu , brihat , mängiä , varat .Vain eländä vähäzeldi koheni , i kolhoza varbeudu , da ka , mytyš kumma tuli – Germanie voinan zateičči .Ruadoja työ hyvin , eu midä šanuo , mie niin maltan : i voinašša että meidä podvedi .Jygie lieu teittä kyläššä , da kunne mänet , kuin olgah spruaviečemma , i teilä – salduatoilla autamma kaikella , millä vain šuau .Muistakkua omua Stuanuo .Väliämme tulgua čielot i tervehet .
Tuaš San’ašiha Маn’а rubei itkömäh iänellä .Ušto , Kuz’alla enämbi ei šuan tirpua naizin kyynelie , hiän riiftai olgupiäldä šoitun remenin i ravahutti "Kozlovšinua ", kočahti telegäh .Voššikka huukahti : "No-o !", – näppäi ruošalla i lähtei mužikat podvodoilla jällesti pölyömäh Tolmaččuh päin .Šuattajat vielä viikon šeizottih ruis’ peldo rannalla , kuni nävyttih lähtennyöt voinah , kuni kuulu Kuz’an šoittu , da kajakka Mokin iäni .
Proidi nedeli .Jo kaikin mužikat yhtä Mišanke vuotta oldih otetuot , a hänellä znai eulun povieskua .Jogo ildua muamo h kumardeli jumal kodien ieššä , i hänen rupistunnuloida nägölöidä myöt virrattih kyynelet .Mar’u ruguoli Jumalua jättiä kodih hänen ainovua poigua .Mišan tuattoh oli tapettu enžimmäzeššä germanskoissa voinašša .Da , ušto , ei kuuluštan Jumala hänen molitvoida – taki tuli poviestka .Iivan -velli , brigadira , ando orehen Johorkan , i Jel’a Vas’anke lähtei šuattamah Mišua Tolmaččuh , а Kattine buabonke jiädih itkömäh kodih .
Tolmačušša kaikki piha vojenkomatan luona oli podvodoissa .Telegissä enämmin issuttih naizet lapšinke , a mužikat tukkuziin šeizottih vojenkomatan krinčoin reunašša .Ei edähänä , rannašša istu briha i vingutti šoittuo , hänellä ieššä tamanoidih kakši juoldannutta brihaččuo .Karrattih "Jeleckoida ".Ymbäri kargajie šeizo nuoriz’o .
Vas’a ajo Johorkan koivun alla – pimeikközeh , šolahti telegäštä , laški sed’olka remenin , vällendi rinnukšen , loi hebozen turvan alla yššän heiniä , šido ohjakšet koivuh .Miša muhahti , čuhkai Jel’alla korvah : "Mužikka kažvau ", – i läksi vojenkomatan luoh .
Aigah vojenkomatan krinčalla viidi tyttö bumuaganke käzissä i bumuagua myöt’ kučču vuottajoida huonehella šiämeh .Ne , kumbazie tyttö šano , mändih šiämeh , a heilä vaštah pihah viijittih ennen männyöt .
Stuanovoizilla reunašša telegäššä issuttih nuori naine i kolme lašta : tyttöne i kakši brihas’t’a .Tyttözellä oli vuuvutta kolme , brihazet oldih yhen muozet – ušto , kakšozet – kažvuon vähiä korgiemmat tytöstä .Perehen luona pikkarane , huonovane mužikkane kotiissa .Naine šolahti telegäštä , hänellä jällesti – lapšet .
– Nu , midä šanottih ? Jo myö tuškeuduma vuottuas’s’a , – luottuači naine mužikan luoh .
Mužikkane viikon lipetti šilmäzillä valgeizissa ripčizissa :
– Lieu männä , – hil’l’azeh šano kahistunnuolla iänellä .
Naine röngähti itkömäh .I tyttöne abeudu muamolla jällesti – vienozella iänyzellä rubei hikšamah .Tuatto h otti hänen yškäh .
– Hylgiä , vara , elä jo ite , tätä väliän tulou , kanfetkua šiula tuou , – rubei tyynettelömäh lašta .
Jel’a tože šai sakan kormanista paikkazen i rubei šilmie pyyhkimäh .
Šiiričči proidija ruavaš mužikka pietty perehen luona :
– Ei pidäis’ šestä izändiä pereheštä ottua , da , pravda , paissah : pahoin aziet männäh meilä frontalla .Oho-ho-o , – hengähti i läksi edeh päin .
Mišua viikon eulun .Vojenkomatašta hiän viidi vojennoinke , konža jo nikedä ei jiänyn krinčan luona .Vojennoi kajakaldi paukahti :
– Prizvannie !S veščami v dve šerengi stanovis’ !– i oennaldi važamen kiän randah tažanah olgupiälöinke .
Šoittu iändy , nouzi gamu , kaikin ruvettih prostiečemah , naizet itkiettih .Miša hyppiäldi , kabui Jel’an , mid’ ollou hänellä nagoli šano , šano ; koppai Vas’an , mučkai oččah :
– Nu , poigane , kuundele vanhembie , auta muamolla š da buabolla š , opaššu hyviin , – heitti poijan muah , fatti šalkun , noššaldi viilehyšistä važamella olgupiällä i vähiä ei hypyllä läksi šinne , missä jo jahkiečettih mužikat šeizauduos’s’a rinnakkeh .Miša jäi šeizomah vojennoin luona .
Vojennoi tuaš ravahti :
– Pobistreje , ne tänite , stanovites’ v stroi !
Jo i reunahine mužikkane eroi omašta pereheštä i hypyllä läksi läpšyttämäh kotiilla toizin luoh .Hänellä jällesti ravunke rabuači naine .Muamolla h jällesti tože ravunke luottuačettih i lapšet .Jälgimäne hyppäi tyttöne .Jalgazet hänen ševottih pitkän plat’t’azen helmah , lapši langei i tainehtu itkuh .Jel’a hyppiäldi , otti tyttözen yškäh :
– Elä ite , varane , kačo jo mama tulou .
No lapši yhtäläšti itki i abeudu vain šilloin , konža popadi muamolla h yškäh .
Konža stroju umielieči , vojennoi bumuagua myöt’ provieri , kaikin go šeizotah strojušša i vain šilloin ando komandan :
– Ravn’ais’ !Smirno !
Kaikin kuin ollou ojettih , kažieči , liettih korgiemmat , ušto jogohine malto , što täštä šua kaikin hyö liettih salduatat , kuin i komandira , kumbane šeizou ieššä heilä i kummas’t’a pidäy kuunnella , kuin i hiän kuundelou vanhembua načal’nikkua .
Komandira kierräldi šilmillä strojun i lizäi :
– Vi s etogo vremeni javl’ajetes’ vojennoslužaščimi so vsemi vitekajuščimi otsjuda poslectvijami .
Šidä rubei šanomah , što fašiskoit zvierit napadittih meih , bombitah linnoida i kylie , tapetah mirnoida rahvašta , i , što heilä yheššä kaikenke armiinke pidäy piettiä , a šidä i viššata pois’ vihaznikka miän muašta .Paginan lopulla täpšäi Mišua olgupiädä vaš i šano , što Miša lieu komandirana Ruameškah šua , а šielä šanotah midä ruadua , i ando komandan : "Napravo !Šagom marš "!I lähteih mužikat , šeguočiin šagašta – ušto vähä ken sluuži ennen armiissa – Dolguanovan dorogua myöt’ .
– Mama , mama , tätä komandirana läksi , da ? Vas’a terebi muamuoda h sakan polašta .
Vain Jel’a ei kuule , midä häneldä kyžyy brihane , hiän hylgiämättä maši kiällä jällesti Mišalla , kumbane kopitti kylleššä otr’uadua .
Konža otr’uada doidi pedäjih šua , kumbazet kažvettih Tolmačun raijonnoin bol’ničan luona , Miša pietty , pyörähti šuattajih päin , heitti piäštä kartussin , mahni kartussilla i peitty otr’uadanke puuloin tagah .Jel’a ohkahti , šalbai kämmenillä ihon i plaijahti telegäh .I Vas’alla šilmät oldih täydynnyöt kyynelillä .
Jel’a poijanke viikon kodih ajettih .Vanhalla orehella eulun kunne kiirähtiä , da niken ei händä i ajan .Päivän aloh muokkuačen Vas’a magai – piä muamon polviloilla .Jel’a istu – painettu piä , muissutteli omua eländiä .Pereh oli šuuri .Roditel’oilla oli kakši poigua i nellä tytärdä .Hiän oli nuoriin pereheštä .Elettih keyhäldi .Tuattoh juoldeli , aigah i kevot ando zakluadah kabakkah .Konža tuattoh kuoli , Jel’alla oli vain nellä vuotta .Konža vanhemmat vellet da čikot lähteih ruadamah Piiterih , aziet pereheššä hil’l’akkazeh ruvettih kohenomah .Jel’a kahekšašta vuuvešta šua ruado pellošša : kuivai heiniä , aštoičči puašn’ua , kitki soruloida , leikkai touguo , deri pelvašta , vido työdä , kezräi langua , kudo koštuo .Niissä vuožissa muamo h skoppi nelläkymmendä kullas’t’a rubl’ua i ošti parahan kyläštä kaz’onščikan Gauron pertin .Ših aigah jo kaz’onka (kabakka ) oli šalvattu , a Gauro kuollun .Pertin möi Gaurošiha , kumbane toizičči uidi miehellä bohattah kyläh Obodovah .Eländä rikkuoči Germanskoin voinan aigah , šidä – revoljucii – vielä jygiembi lieni , i vain NEPan aigah vähästä skodnoimbi lieni .Vellet da čikot jo eris’ elettih ominke perehinke .Nuorembi velli – Hodari rakendi reunah vanhalla pertillä pritičkan , šielä Jel’a vanhanke muamonke i ruvettih elämäh .Jel’a läksi ruadamah Kost’a -pappih .Pereh papilla šuuri , vain yhtä vuattein pežendiä – ilmoiline .Ladno kartašša stiraija , lämbimäššä šopešša , vielä šinne -tänne .A huuhtuo vuatteida avannošša pakkazella ?Toko huuhot , pužerrat pal’l’ahilla käzillä , tulet vuatteinke , papadja nuuhaldau i rigenikkäzeh käšköy toiziečči huuhtuo , deskat’ , muilalla vuattiet haizutah .Liettih kolhozat i Jel’a uidi papista .Rubei kolhozašša ruadamah .Enžimmäzet vuuvet i kolhozašša oh kuin euldu kebiet .Autteli Hodari .Hiän hyvä sapožnikka oli .Sapožničaimah opašti i kohtahizen Mišan .Hyö talviloilla yheššä ruattih .Mielyz’a Jel’alla oli Miša , i že händä šuačči .Ennen šidä eulun parembi i Mišan oža .Kuuži vuotta hänellä oli , konža jäi tuatotta h .Nuorembi vellyt kuoli .Tože ei vähiä muamonke muokkuačettih tällä ilmalla .Konža naiččiečettih hyö Mišanke , eländä , vrode kun , naluadieči .Šyndy Vas’a .Da tuaš gor’a : toine brihane mladenčana kuoli , vuuven vain i eli .Vähän go itki Jel’a .A šidä vain Kattine šyndy , muamo Jel’an kuoli .Nyt – voina .J tipahettih Jel’an kyynelet työhyziih nägözih poijan tukkazih .
STUANOVOINE. 4. Šuattavat
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–