Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Vuokkiniemen tarinoja
Vuokkiniemen tarinoja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
SMÖTKYN RIIKO
Kuulehen kun
kerron šiitä Smötkyn Riijon akašta .Še kun oli oikein pahavirkani , kaikki ruato vaštahhakua .
Erähän kerran oltih verkkuo laškomašša Riijon kera .Akka ei mieltyn kalavesih ta kieltäyty šoutamašta .Ei šouva tai šiinä kaikki .Istuu prekottau veneheššä ta jorpottau .Vain kun ukko šiänty ta i šanou : "Kun šiut piru veis šiitä venehen nenäštä , ni et jorpottais !".Vain kerkisi šanuo , kun nousi tuulenpuuška ta n’appasi akan venehen nenäštä .Koššon helmat vain heilahettih .
Niin vei ."Iče veit , ka iče ni tuot ", tuumi Riiko . Niin ni kävi .Vähän ajan oltuo nousi tuas tuulenpuuška tai toi akan paikoillah .Venehen nenäh issutti .Šiinä šiula .Še , kačo , Riiko oli oikie tietäjä .Paransi šekä ihmisie , jotta elukoita .Monešta kyläštä piäličči käytih hänen luo hätätilašša , ta i meččyä šuatto liikuttua .Uškuot tahi elkyät , niin še oli .
VETEHISEN LEHMÄT
Inoina kešänä kylärantah nousi veještä kakši lehmyä .
Rannat oltih oikein heinäsät , ruuvikko kašvo kuin šeinä .Lehmät nouštih veještä ta vain šyyvväh heinyä .
Oikein kaunehet valkien - ta ruškienkirjavat lehmät , hyvin lihavat , a utaret , maltat šie , šuuret kuin pluohkanat .
Kun šuatih märehtimistä ta i lojahettih levähtämäh .
Iltah šuaten šiinä kellotetah .Rantatalon emäntä tuumiu , jotta pitäy ne lehmät lypšyä , kun päivä on šyöty , ni utaret haletah .Ta i ottau lypšyšaikan ta lähtöy lypšämäh .Lehmät ei ole milleskänä , lypšyä annettih .
Maituo ois ollun hoš kuin äijä .Emäntä lypši täyven šaikan tai mäni pois .Šiivilöičči šen maijon niin kuin ainaki ta kuato patasih .Hyvä oli maito , oikein šakie , niin kuin meijän lehmillä .Kun vain aurinko laškeutu , šilloin lehmät pörškähettih järveh ta mäntih männeššäh .Šen ni nähtih .
Šiitä toisena yönä oli rantatalon emännällä näyttäytyn vetehini ta oli šanon , jotta lehmät häneltä puattih kun pieneh aštieh lypšettih .A ois šuatu maituo hoš kuin äijä .
ŠILMIEN PARENTAMINI
Tietäjistä niistä kulki sluava ympäri Karjalan .Niitä , kačo , piettih "činussa ".Tai oli mistä .
Erähän kerran kevättalvella miän kyläššä tytöllä šilmät kipeyhyttih .Eikä männyn ruhkua mitänä , a kyynelet juoššah , šilmät rušottih , kaččuo ei voi yhtänä .Še oli kevätpuoli .Kučuttih šiitä Smötkyn Riiko .Hiän käšköy panna jiäverkkuo ta šuaha hauvin .Tuumašta toimeh .
Lašettih jiäverkot tai šuatih istomoini hauki .Oli šielä , tietyšti , muutaki kalua vaikka mimmoista , no hauki piti šuaha ehottomašti .Šiitä kun tuuvvah še hauki pirttih , Riiko käšköy panna še šuureh tasah ta noštua stolalla .Käšköy šen tytön kaččuo šiih haukih kuin pitälti voit .Tyttö kuuntelou ta rupieu kaččomah kalah , kaččou hyvin pitälti , tuntikaupalla .A šilmät kirkaššutah , vesi ei enämpi valu , a hauki še muuttu ihan keltasekši .Riiko käški šiitä še hauki lykätä , ei käšken šyyvvä , a tytöltä šilmät parettih .Šiinä paikkasešša piäsi pälkkähäštä , ei pitän olla muuta liäkettä .Še , kačo , oli eri konšti še .
Vuokkiniemen tarinoja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский