Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina MIRONOVA. Kylytöi suovattu da piiruatoi pyhäpäivy ei makseta nimidä
Valentina MIRONOVA
Kylytöi suovattu da piiruatoi pyhäpäivy ei makseta nimidä
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kyly
ainos oli pyhäkohtannu karjalazien elaijas .Ennevahnas sie suadih lapsii , erähät svud’bu - da muahpanendutavat mendih kylys .Karjalazet uskottih , ku kylys elettih omat haldiet , ižändät-emändät .Niidy ylen äijäl arvostettih dai puaksuh heis kyzyttih abuu .
Kylyh käyndäh niškoi rahvahien keskes oli omii siändölöi , sidä pidi lämmittiä tietyl aijal , valmistajes ei suannuh sanuo liigoi sanoi da maltua sie putilleh olla .
Ei sua kylbiekseh myöhä illal
Talvel lämmitettih kylyy kaksi-kolme kerdua nedälis , tavan mugah suovattan , toiči tossargen da nellänpiän .Ei suannuh kylbiekseh myöhä illal , pidi mustua tulla kylyspäi enne päiväzen laskuu .Uskottih , ku sen jälles kylys pezevyttih kylyn ižändät-emändät .Rahvas pöllätettih toine tostu : 12 čuasun jälles libo päiväzen laskun jälles ižändät-emändät pöllätettih : muutettih viet verekse , ahtistettih ristikanzua , pandih sen kylypäčile , revitettih paloikse , sivottih laudazih , perrettih vičöil kuolendassah , muutettih ristikanzua mielettömäkse .
Oldih moizet vuvven aijat , konzu ei suannuh kävvä kylyh .Ezimerkikse , nedälii enne Äijiäpäiviä ei nikonzu pezevytty kylys .Tämä perindö tuli karjalazien keskeh pravosluavizen uskonke .Vie oli kielletty kylyh käymäs kolmanpiän , piätteniččän da pyhänpiän , nenii päivii piettih pyhinny .Myös kiellettih lämmittämäs kylyy kirikköpruazniekoinnu .
Kylys ei suannuh muata , ku jiännet kylyh yökse , kylyn ižändät-emändät pahelzutah da omah luaduh käskietäh siepäi iäres .
Karjalazet sanotah , ku illal enne kylyn lämmitändiä libo myöhä illal ei sua tuvva vetty kylyh .Kylyn - da vienižändät-emändät suututah da sit pezevyndyaigua tukat segavutah , erähil net leikata pidi .Monet rahvas uskottih , ku tukis on elaijan voimu , sendäh hadiet tukkih pahua luajittih .
Pyhä kohtu
Kylyy piettih ylen puhtahannu kohtannu , nikonzu ei mendy pezevymäh suutuksis .Rahvahan uskoloin mugah , ei suannuh mennä kylyh pahas mieles , varattih voimatundua .Ei suannuh mattii panna da kiroilla .
Kylys ei pesty sobii , toiči kai viet pezemizen jälles lykättih pihale , kylyh ei suannuh kuadua .
Hyvä löyly koivuhallos
Ennevahnas karjalazil enimytten oldih mustat kylyt .Net seizottih järvilöin libo jogiloin rannois .Kezäl sidä mustua kylyy zavodittih lämmittiä päiväl kolmen čuasun aigua , a talvel tulet päččih pandih jo huondeksel , ku kaikil enne päiväzen laskuu pidi kylbiekseh .Kivipäčči ku lämbiey , vie pidi vuottua , konzu savut iäres lähtietäh .
Kylyy lämmitettih koivuhalgoloil , niis tuli hyvä löyly da lämmin .Leppyhalgolois sežo oli hyvä löyly , ga lämmiä oli vähembi .Erähät sanottih , ku ei pie pihkuhalgoloil (hongan da kuuzen ) lämmittiä , niis löyly on kargei .
Kuni kyly lämbiey , orrel da seinil pandih ruadosobua kuivah , täit sil aigua lähtiettih iäres .Konzu kyly lämbiey da savut iäres lähtietäh , lattiet hyvin pestih , otettih vihkol libo kastetul vastal novet seinis da laudazis .
Kyly on valmis !
Vuorokkai mendih kylbemähes , erähät sanottih , ku ezmäzenny mendih kylyh neidizet , sit akat lapsienke , a sit vaiku miehet .Puaksumbah ezmäzikse kylyh mendih mužikat .Pienembis perehis mužikat dai akat käydih pezevymäh yhtes .
Erähät karjalazet sanotah , ku kylyh tulduu pidäy polgie kynnyksele da maltua oigieh tabah tervehtiä ižändii-emändii da lähtijes kiittiä : "Passibo kylyn ižändäl , passibo kylyn emändäl , passibo armahal löylyl , passibo ilozel viel , passibo kylyn lämmittäjil , passibo halgoloin halgojil !".
Kylyh tulduu piädy kasteltih , vastu pandih vedeh (toiči se vastu jo ennepäi vies oli ), sit se vastu pandih kivile da lykättih sinne vetty .Kezäl kylbiettihes vastevai mečäspäi tuovul vastal , sidä järves kastettih .
Vastu pidäy olla hyvä
Vastu luajittih koivulehtis , lehtel pidi olla silei da läpettäi , lehten n’okku moine terävy .Erähät lehtie kielel opittih , ongo se toven silei , kargiedu maguu ei pidänyh olla .Lehten väriigi kačottih , sil pidi olla läpettäi da heinänkarvaine .Moizet koivut kazvetah mägyričöil , kangahil .Toiči vie sanottih , ku lehtel pidäy olla moizennu karhakonnu , buiteku pienii bul’kazii niis on .
Talvekse vastoi luajittih vaiku tietyl aijal , sidä sanottih kezäsv’atkoikse .Oksat sivottih yhteh hienozel viččäzel .Kaksi vastua sivottih yhteh da pandih kuivamah sarualoil , čardakkoih .
Erähät sanottih , ku vahnoi vastoi ei sua ottua kylyspäi , net pidi poltua kylypäčis .Uskottih , ku vastu puuttunou pahan ristikanzan käzih , se tuou midätahto pahua kaikile , ken kylbihes sil vastal .
Tänäpäi tuaste movvas ollah mustat kylyt , ga kylyhkäyndyperindö on ylen äijäl muuttunuh .Yhtelläh pidäs mustua da noudua ennevahnallizii taboi , ku karjalazien omaluaduine kul’tuuru pyzys jalloil .
Kylytöi suovattu da piiruatoi pyhäpäivy ei makseta nimidä
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский