ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Iisussa nuaklitah ristih

Iisussa nuaklitah ristih

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
I isussan kera yhtä aikua tuotih šurmattavakši vielä kakši muuta mieštä, kakši pahanruatajua. Hyö tultih paikkah, kumpasen nimi on Piäkoppa, ta nuaklittih ristih Iisussa ta pahanruatajat, yksi Hänen oikiella, a toini vašemella puolella. Iisussa šano: "Tuatto, prosti heitä. Hyö ei malteta, mitä ruatah". Saltatat juattih keškenäh Iisussan vuattiet, pantih arvalla, jotta ken mitä šuau.
Rahvaš šeiso ta kaččo. Rahvahan piämiehet niise ivual’tih Iisussua ta šanottih: "Toisie pelašti, pelaštakkah nyt Iččeh, kun Hiän ollou Hristossa, Jumalan valittu". Saltatat niise nakrettih Iisussua. Hyö tultih Hänen luo, tarittih Hänellä muikieta viinua ta šanottih: "Pelašša nyt Iččeš, kun Šie ollet jevreijen Čuari". Rississä Iisussan piän yläpuolella oli kreikan, latinan ta jevrein kielellä kirjutuš: "Tämä on jevreijen Čuari".
Yksi rissillä rippujista pahanruatajista kirosi Iisussua: "Kun Šie ollet Hristossa, pelašša Iččeš ta miät". No toini kielti häntä: "Etkö šie varaja Jumalua? Šiehän iče niise olet kuolomah suutittu. Ka meilä še niin ni pitäyki. Myö šaima šen, min tienasima. A Hiän ei ole ruatan mitänä pahua". Šiitä hiän šano Iisussalla: "Hospoti, muissa milma, konša tulet omah Valtakuntah". Iisussa vaštasi hänellä: "Šanon šiula toven: šie jo tänäpiänä olet Miun kera ruajušša".
Oli keškipäivä, kuuvveš tunti. Päiväni pimeni. Koko mualla tuli pimie, ta šitä kešti yhekšänteh tuntih šuaten. Jumalankojin saviessa repisi kešeltä kahekši. Iisussa karjahti lujah: "Tuatto, Šiun käsih Mie annan henkeni"! Ta näin šanottuo Hiän anto henkeh.