Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Iisussan hautuamini
Источник:
Piiplijan kertomukšie [Библейские рассказы на карельском (севернокарельском) языке], 2018, с. 114
IIVANA 19:38-42
Iisussan hautuamini
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Päivä, kuna Iisussa kuoli, oli piätinččä. Josefi, kumpani oli kotosin Arimafijašta, kyšy Pilatilta, jotta šaisko hiän ottua Iisussan Ruumehen rissiltä. Josefi oli Iisussan opaššettava, vain piti šitä peitošša, hiän niät varasi jevreijen vanhimpie. Pilatti anto luvan, ta Josefi mäni ta otti Ruumehen rissiltä. Šiih tuli vieläi Nikodim, še mieš, kumpani kävi enši kerran Iisussan luona yöllä. Hänellä oli mataššah šata mittua hyvänhajuista voijetta, mirran ta alojan ševotušta. Miehet otettih Iisussan Ruumis ta kiärittih Še palttinoih hyvänhajusen voitien kera, niin kun jevreijen on tapana ruatua vainuata hauvatešša. Šielä, missä Iisussa nuaklittih ristih, oli satu. Satušša oli kallivoh lohkittu uuši kalmakotini, mih ei vielä oltu pantu yhtäkänä pokoiniekkua. Hyö pantih Iisussa šiih, šentäh kun oli jevreijen pruasniekan uatto, a še kalmakotini oli lähellä.