Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Muasterin taival alkau pereheštä
Uljana Tikkanen
Muasterin taival alkau pereheštä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Karjalan
kanšojen kielien ta kulttuurien netälien rajoissa Kižimusejošša piettih vaštautumini Karjalan kantakanšojen etuštajien kera .
Mukavie pakinoja oli vepšäläisen , vienan - ta livvinkarjalaisen šekä Puudožin venäläisien kera .Jokahini muasteri kerto omašta ammatista tahi harraššukšešta .
Enšimmäisen istorijan kerto vepšäläini Marina Guseva , Karjalan kanšanmuasteri .Tilaisuš piettih šalissa , missä oli esillä hänen käsitöitä : eri kanšojen ta eri aikojen mieš - ta naispukuja , käsin kuvotut pelvašliina ta villatäkki , korissukšie , kankaštaulu .Marina Mihailovna kerto , kuin muinasien musejoesinehien esimerkillä hiän valmisti šamanmoisie käsitöitä ta mitein järješti ruavon kankahan kutomisešta valmehen tevokšen koristamiseh .
Kertomukšie muasteritaipalehešta jatettih Irina ta Vladimir Titovit .Karjalašša ta tašavallan ulkopuolella tunnetut tuohešta kutojat ollah šyntysin Puudožista .
– Miun oma šukunimi on Koževnikova , šuvušša oli muasterija , kumpaset ruattih nahkan kera , a tuohi on koivun nahka . Šentäh mie ajattelinki , jotta tulen tuohimuasteriksi .Vielä merkittävä oli še , jotta Puudožin lapšien kerhotalošša oli tuohikutomisen kerho , kunne mie piäsin , kun kaikissa toisissa kerhoissa olin jo käynyn , kerto Irina Titova .
Muasterit näytettih omie tevokšie ta heijän opaštujien luajokšie .Olemma tottun , jotta tuohešta luajitah ašteita tahi kesselijä , ka kerhošša Titovit lapšien kera keksitäh , mitein luatie koivun nahkašta traktorin tahi šotatekniikan mallija .
Enši pakinanpitäjä oli Nadežda Tološinova , Venäjän kanšanmuasteri .Hiän šamoin on šyntysin Puudožista ta hänenki luova taival alko kerhošta .Nadežda muisteli , jotta hyvä , kun oli mahollisuš opaštuo tikuttua tahi ommella ičellä vuatetta , šentäh kun oštua muotikkahie mallija šilloin ei šuanun , a tanššiloih šuoriutuos’s’a ylen himotti panna piällä mitänih uutta .Šentäh naisella opaššukšen aikana melkein ei ollun oššettuja vuatteita , vaikka piällä hiän aina piti mitänih uutušta .
Vienan Karjalua esitti Julija Filippova , ei-kaupallisen Viena-järještön johtaja .Julija tietäy oman šuvun šeiččemen polvie ta on ylpie , jotta šuvušša on šäilytty karjalan kieli ta kulttuuri , ta jotta tuaton ta muamon puolella oli runonlaulajie Čikšašta Vasiljevien šuvušta ta Vuokkiniemeštä Lipkinien šuvušta .Mukana Julija toi šytämellä kallehie vehkehie , kumpasie hiän nytki käyttäy arkielämäššä tahi ahkerašti šäilyttäy .
Vaštautumisen lopetti Karjalan kanšallisen teatterin näyttelijä Andrei Gorškov , ka hiän ei paissun näyttelijän ammatista , vain käsityöharraššukšešta .
– Jo aikuhisena ollešša miula šynty meininki oštua veičen , jotta leikata puušta . Lapšena mie leikkasin puušta , ka kun tulin teini-ikäsekši , ni ajattelin , jotta lapšiharraššuš ei enyä ole miula mukava .Ka aikuhisena tuaš aloin leikata šuojahalteita – ukkoja ta myöhemmin akkoja .Mie keryän Luatokan rannalta vesihakoja , še on luonnolla kuivattu puu ta šen kera on hyvä ruatua .Joka puušša on oma kuvijo ta mie šäilytän šitä , konša leikkuan , šentäh joka luajoš on toistumatoin , šelitti Andrei .
Muasterin kokomukšešša on šuojahalteita šekä Kalevalan šankarija .
Lopušša näyttelijä kerto omašta ičeštä Ondrei-räppärinä ta esitti kappalehen karjalan kielellä .
Vaštautumisen järještäjä , Kižimusejon ruataja Anna Anhimova kiitti kaikkie tulluita ta lisäsi , jotta šemmosie tilaisukšie ruvetah jatkamah , jotta mukavat ihmiset tiijettäis toini toisešta .
Muasterin taival alkau pereheštä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский