Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Kondupohjan piirin ainavo karjalan kielen opastai
Nadežda Mičurova
Kondupohjan piirin ainavo karjalan kielen opastai
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Tatjana Jakovleva opastau
livvinkarjalua lyydiläzen Munjärven lahten kylän školas .Tänä vuon školas opastuu 15 lastu .
Sygyzyl Karjalan tiedokeskuksen Kielen , literatuuran da histourien instituutan ruadajat käydih etnogruaffizeh tutkimusmatkah Kondupohjan piirin kylih .Päiväčelleh minulgi puutui ajella heijänke Munjärvenlahteh da kävähtiäkseh paikallizeh školah , kus jo 25 vuottu ruadau opastajannu Tatjana Jakovleva .Niilöis 20 vuottu häi opastau lapsile livvinkarjalan kieldy .Tatjana Aleksandrovna saneli , kui menöy muamankieleh opastandu školas , da mittustu vaigevustu on .
RUVEKKUAMMO OPASTAMAH KIELDY
– Kuibo muga rodih , gu sinä livvinkarjalaine rubeit opastamah karjalan kieldy Munjärvenlahtes .Tiähäi lyydinkarjalazet eletäh ?
– Minä iče olen Vieljärvespäi , pienes kyläs Jyrgiläs . Tänne tulin ruadamah , miehele menin .Nygöi elän Dvorčis .Enne Munjärvenlahtes oli lyydinkarjalastu .Ga konzu minä tulin 38 vuottu tagaperin , jo silloi lyydinkieldy ei kuulunuh .Yksi vai died’oi pagizi .Minä ainos sanon : kuni on vie meidy karjalastu , livvinkarjalastu , davaikkua rubiemmo opastamah kieleh , vastai Tatjana Aleksandrovna .
– Kuibo rubeit opastajakse ? Oligo sinun perehes opastajua ?
– Minä kazvoin perehes , kus kaikin paistih karjalakse , sanou naine . – Muamo Marija Ugarova opasti detsavun lapsii karjalan kieleh . Nygöi minun tytärgi ruadau algukluasoin opastajannu .Joga vuottu tahton lähtie penziele .Tulou syvyskuu , poigu kyzyy : "Mama , uvvessahgo lähtet ruadoh "?Olgah , vuvvekse vie jiän .Kois istuo emmo malta .Ainos pidäy olla dielos .
EI YHTEN VUVVEN KIBU
Munjärvenlahten škola on suuri , kaksikerroksine puuhine taloi , kudamal on 75 vuottu .Endine školan taloi paloi Suuren Ižänmuallizen voinan sytyttyy .Juuri sih Munjärvenlahten školah kavyi vuohtjärveläine Nevvostoliiton urhomies , komandieru Vasilii Filippov .Školal on annettu hänen nimi .Vasilii Makarovič puolisti meijän muadu Leningruadan , Karjalan da Vorounežan frontil , oli piästämäs Čehoslovakiedu da Pol’šua valloittajis .Kaččojes školan taloih , ellendät , gu se oli nostettu ijäkse , suureh lapsijoukkoh niškoi .Tänäpäi sie opastuu vai viizitostu lastu Munjärvenlahtes da lähikylispäi : N’olgamjärves , Navolokas , Dvorčis , Čer’omuški-kyläspäi .Opastumah lapsii joga päiviä vedelöy školavtoubussu .
– Lastu nygöi školas on vähä . Joga kluasas kolme-nelli hengie , erähis yksi-kaksi .Karjalan kieleh opastuu 14 lastu .Opastummo enzimäzes kluasas yheksändessäh .No vähä nygöi meile annetah čuassuu : kusgo on yksi , kusgo on puoli čuassuu , kusgi jälles urokkoi opastummo .Sanommo , yheksändeh kluassah niškoi tänä vuon vai puoli čuassuu on annettu .Se on kibu ei yhten vuvven .Yhtes čuasus himoittau kai sanella , ozuttua , a et ehti nimidä .Myö emmo vai yhty kieldy , ga kul’tuuruagi opastammo da ozutammo , kui enne elettih meijän buabat da died’oit .Himoittas , gu lapset enämbän lugiettas .Meil tävvet škuapat ollah kniigua karjalankielisty .A midäbo ehtimmö ?Kuni pagizemmo da vie midätahto ruammo – urokku loppihgi .Olis hos kaksi čuassuu nedälis , sit vois kuito ruado panna muga , gu , ezimerkikse , täl urokal myö opastummo opastundukniigua myö , a toizennu čuasunnu lähtemmö jo karjalazeh gorniččah pagizemah karjalakse .
UROKKOI KARJALAZES GORNIČAS
Kuni Munjärvenlahten školas on Tatjana Jakovleva , sini lapset vie ruvetah kuda-midä tiedämäh karjalazis da opastutah pagizemah karjalakse .Jo enämbän kahtukymmendy vuottu školas ruadau Karjalaine gorničču , kus opastujat voijah tuttavuo , kaččuo da pidiä käisgi ennevahnallizii veššilöi , kudamii enne oli joga talois .Luadie moine gorničču tuli mieleh Munjärvenlahten školan opastajil .Hyö iče tuodih omat vahnat vešit sinne .Avvutettih kerätä niilöi opastujat da heijän vahnembatgi .
– Minul on äijy minun veššii tiä . Tiä ollah maman viršit , kartat , keriččemet , käzipaikkua on .Minä sanelen lapsile , gu karjalazil oli äijy käzipaikkua .Jälles ruaduo tuatto libo died’oi tuldih pihalpäi .Hyö ei pyhkitty käzii hyväh käzipaikkah .Sih niškoi oli käziribu .Oldih čomendetut käzipaikat lapsih da gostih niškoi .Karjalazes gorničas on ut’ugua , vahnua puččii , on kaikenmostu žiittua da padastu , pualikku on .Kuožalii on äijy .Nygöi jo vahnua kodii ei jiännyh , sendäh kai kuožalit lapset tuodih tänne .Myö opastimmo lapsii luadimah langua .Kaikis vahnin vešši gorničas on kaššali .Sen died’oi löydi Jekunniemen vahnan koin saruas da andoi meile .Lapset suvaijah kartita villoi .Moizii urokkoi piemmö , saneli Tatjana Aleksandrovna .
LÖYHKETÄH , GU KIELI KEHITTYY
Enne Tatjana Jakovlevan roindukyläs Vieljärven Jyrgiläs kuigi toizis karjalazis kylis muamankieli kuului kaikkiel , joga talois da pihas .Školasgi lapset keskenäh paistih karjalakse , a nygöi , paheksiu Tatjana Aleksandrovna , löyhketäh , gu kieli kehittyy .Ga nečego on kehittämine da säilyttämine , konzu lapsi kerran nedälis kuulou karjalan kieldy .
– Nygöi erähät sanotah , mikse pidäy karjalan kieli , mikse pidäy školas opastua karjalan kieldy . A sinä midä mieldy olet ?
– Ga kuibo ? vastuau Tatjana .– Gu myö emmo rubie opastamah karjalan kieldy školas , a perehishäi nygöi ei paista karjalakse , sit kieli kuolou . Meile pidäy i päivykois , i školas opastua karjalan kieldy .Ga konzu školas on yksi čuassu nedälis , sidä on ylen jygei ruadua .Munjärvenlahten škola on ainavo piiris , kus vie hos vähäzen , ga pagizemmo karjalakse .Pidäy suvaija omua kieldy .Joga lapselhäi kentahto heimokunnas pagizi karjalakse , oli karjalaine .Minä kävyin Jyrgilän alguškolah .P’otr F’odorovič Muhorov opasti meidy .Häi pagizi karjalakse dai myögi hänen peräh .Mama minul oli Anuksen karjalaine , tuatto Jyrgiläspäi .Hyö keskenäh ainos paistih karjalakse .Buabo tuatan puolespäi ylen äijäl suvaičči kieldy .Konzu hänel kyzyttih , mindäh häi ei opastu ven’an kieldy , häi sanoi , gu se ei mikse pie .
– Täh tabah suaugo säilyttiä , pidiä elos omua kieldy ?
– Tämä nygöi on jygei ruado , jatkau naine . – Hävitimmö myö jo äijän midä . Paginua on äijy , a dieluo vähä .Minä nygöi voin jo nenga sanuo .Äijän vuottu jo paginua piemmö : moine suuri on Kondupohjan piiri , ga nikus ei nosteta kieldy .Yksi škola vai on .Enne , konzu pruazniekkoi piimmö , vie kuului karjalan kieli .A myö lähtenemmö iäres , sit kieli kuolou .Voibi sanuo "minä olen karjalaine ", ga konzu sinä et pagize karjalakse , kuibo se on sinun kieli ?Abei on .Kui eliä ielleh ?Pidäy kerätä yhteh istin karjalazii da oppie kuitahto säilyttiä omua kieldy .Johtajat pidäs gu suvaittas karjalan kieldy da tahtottas meile avvuttua , on varmu opastai .
– Midä himoittas sanuo da toivottua karjalazile da omale kielele ?
– Eliä , hengittiä , polviloile ei pakkuo . Himoittas , gu lapset paistas , suvaittas omua kieldy , gu herrat avvutettas meijän kielele .Olis hyvä kaččuo da opastuo , kui ruatah rahvas toizis školis .Myö toine tostu emmo näi vuoziloin .Ennehäi oldih kezäluagerit , kävyimmö toine toizen luo gostih .Syväimes ainos on oma kieli da oma randu .Kieli sehäi on minun muamo , minun heimokundu , minun elaigu .Kuibo sidä voibi unohtua .Myö kazvoimmo vahnois kodilois , kudamat vie nygöi seizotah , toivottau Tatjana Aleksandrovna .
Kondupohjan piirin ainavo karjalan kielen opastai
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–