Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Torvinen Lidija . Viisaš varis
Torvinen Lidija
Viisaš varis
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Törmäni Aino
, meijän heimolaini ta nuapuri , kerto iltua istuos’s’a näitä juttuja .
Elimä myö Jyvyälahešša , Juurikkaniemellä .Oli noin 1965 vuosi .
Viisi lašta miula oli .Vanhin poika , 16-vuotini Nikolai , jo ruato klubilla kinomehanikkona .(Še klubi oli Tiilikkäläššä , yli kilometrin piäššä meistä ).
Joka kešä meijän pojat pihissettih variksen pešäštä pieni poikani ta kašvatettih šitä koissa .Alušta varista piettih rautahäkissä , a šiitä še tottu ta eli vapualla jalalla , kuin koira .
Yksi varis oli oikein viisaš ta ošava .Še aina hokšasi , konša Nikolai läksi töih , kinuo näyttämäh .Jo i vuotti , konša isäntä klubin oven avuau .Kinuo näytettih ylähyätä reijäštä yheštä huonehešta šalih .Varis heti puiklahti šalih , a reijän alla šillä oli oma stuula .Šillä varis totisena istu koko kinon ajan .Rahvaš šiih totuttih eikä šitä kenkänä hätyyttän .Kun kino loppu , varis šamašša lenti reijäštä jälelläh , šiitä pihalla ta kotih – isäntyä vuottamah .
Konša mitäi konštie še varis kekši .Kerran Humu-Jušši völjäyty potakkua kuokkimašta kotihih šuuri kakšikorvani vakka potakkua nisašša , nenä muata piirtäy .A varis kun kopšahtau hänellä piähä !Jušši päittäin , potakat pitin permantuo !
Kerran kauppieš Anni oli liäväššä lehmyä lypšämäššä .Liävän ovi oli auki .Varis lentyä kopšahti lehmällä šelkäh .Lehmä niin pöläšty , jotta hyppäsi šeinällä !Maitošankko kumoh !Tulou Anni voivotukšen kera kotih .Toivo-poika kyšyy :
– Missäpä še maito on ?
Anni vaštuau :
– Onhan tuota entistä maituo meilä , varis kummitteliutu liäväššä .
Äkäni še kyllä Toivo oli , ka ei vihaštun šillä kertua .Ka omašša liäväššä varis ei häirinnyn .
Vuaralla eli Torvini Anni .Še vet oli meilä tapana , jotta kun vierašta tulou , ni čäijyö keitettih ta kostitettih hyvällä-parahalla .Oli kešä .Ikkuna kahallah .Ikkunan vierellä stolan takuana akat čäijyö juotih ta paistih .Yhtäkkie ikkunašta šuimaštautu varis , šieppasi krinkelin ta mäni männeššäh .Akat kupit tipahutettih , iče voivotukšen kera stolan alla !A varis krinkelin kotih toi kostinčakši .Koistah stolalta kačo še varis ei ottan mitänä !
Yheltä nuapurilta , Laššilta , mäni mouttori rikki .Hiän šitä veneheššä purki , a varaošie ta avuamie ašetti venehen tel’l’oilla .Iče läksi kotih käymäh .Varis šillä aikua nenäššäh kanto omien isäntien veneheh kaikki , min šuinki jakšo noštua ne rautaromut .Myö läksimä verkkoloilla .Ka mitä čuutuo on miän veneheššä ?Šiitä tokatima ta veimä ne varaošat Laššilla jälelläh .Šai šitäi nakrua !
Eläi huoli .Vain kerran miun hermot ei keššetty niitä kommitteliuhuntoja .Mie vet šilloin ruavoin pyykkärinä .Pesin makuukšija lesopunktin ašuntolua varoin .Oli kevättalvi .Huomenekšella pesin kahekšan lakanua , levitin kotipihalla kevätahavah tuuleutumah .Iče läksin Tiilikkäläh kauppah .Kotih jäi vain vanha ämmö .Hiän oli umpišokie , lypšyässä kun lehmä viuhahutti hännällä šilmie myöte , ni šokeni .A viisaš oli še ämmö , järki pisy .No niin ...
Aššun kaupašta , loittuota jo huomuan : ihme ta kumma , mitä nuo lakanat noin liplattau ?Lähenen …Ka lakanat kaikki on lentoiksi revitelty !Kyšyn ämmöltä , a hiän vaštuau :
– En mie , tyttöseni , nähnyn , šokie vet olen .
A še varis oli ne jiätynyiset lakanat nenälläh repie kročuuttan .Ompelin mie šuikalehista nellä lakanua lapšilla .A tilah piti kaupašta kahekšan lakanua oštua .A vet rahat oli šilloin tiukalla .
Ečči še šiitä Nikolai šitä varista , kučču , ka ei löytän .
Toisena kešänä otettih uuši variksen poikani .
Viisaš varis
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–