Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Moroškovaja Ol’ga . Ladvan külän heng eläb
Moroškovaja Ol’ga
Ladvan külän heng eläb
вепсский
Младописьменный вепсский
Ladv-külän praznik
möst kerazi eläjid da adivoid .Se völ kerdan todišti , kut om tärged kaita külän tradicijoid i eläbad sugupol’viden sidod .
Arvokast da toštmatont il’mad praznikale andab eläb vepsän pagin .Ved’ meiden Podporožjen agjan küliš amussai kaitas vepsän rahvahan unikališt kul’turad , a kaikutte mugoine praznik abutab neciš azjas .
Meile lujas mel’he tuli vastuz Larisa Drozdovanke .Hänen čudokahad mastar’-klassad kingitaba lapsiden da noriden homaičust , andaba heile voimusen čukloutas radmahtoiden miruhu .
Jäi muštho originaline fotosija , kus oma kangaslaudaižil kuvatud živatad , miččiden nimed om kirjutadud vepsän kelel .Oli lujas vessel i melentartušt .
Läm’ vastuz oli Julia Baranovanke – ristitunke , kudambale ei ole üks’kaik külän elo i sen kul’turjäl’gestuz .Julia Vasiljevna om ližaopendusen opendai , taidehstudijan ohjandai , hän keradab tätüižid .Julia starinoiči meile , kut tehtihe tätüižid sovetskijan aigan .Mö čuklouzim ezitatoiden laps’aigaha .Julian keradamištos om enamb 300 1970.–1980.-voziden tätüšt , miččed oli tactud janduzkogoho , no hän kaiči niid .Hän ei vaiše kohendab muretud bobaižid , no surel tahtol ombleb uzid nügüdläižid sobid niiden täht .Ekspozicii kaiken aigan kazvab , se om melentartuine lapsile , kudambad voiba tundištadas ičeze kazvatajiden bobaižidenke , i vanhembile , kudambile eksponatad johtutaba heiden laps’aigas .
Küläpraznik ei ole vaiše melentartuine programm külänikoiden da adivoiden täht , no om völ üks’ hüvä tradicii – kävuda adivoihe jomha čajud heimolaižidenke da sebranikoidenke .Mö-ki saim äi hüvid , lämid tundmusid pagištes sebranikoidenke da jodes duhukast čajud magukahanke paštatesenke .
Mö tedištim äi ut i melentartušt paginan aigan Raisa F’odorovna Čarandovanke i hänen Marina-millänke .Hö oma todesižed kanzan istorijan da tahon ičeladun kaičijad .Heiden starinad om eläb meiden kodiröunan istorii .
Päipaštokaz sä sil päiväl ližazi hüväd mel’t kaikile , tegi vepsän kul’turan praznikad , mitte oli täuz’ radmahtoil , johtutesil , vastusiden lämäl da ihastusel , völ kirjavambaks da čomembaks .
Praznik Ladvas udes ozuti , kut oma tarbhaižed ühtenzoitusen kurod külän hengen kaicendan täht .
Ladvan külän heng eläb
вепсский
Младописьменный вепсский