Тексты

Petraš Valentina . Urhoneidizen elaigua Kadajikko-runoelmas

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 35, 2025, с. 4

Petraš Valentina

Urhoneidizen elaigua Kadajikko-runoelmas

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Vladimir Jegorovič Brendojev omassah
runoelmas
"Kadajikko
" saneli
Anastasija Zvezdinan eloksen
aijan
perustehet
. Runoilii
Brendojev dai
minä
, dai
toizet
rahvas
mustellah
tyttyö
Nastoidu ihan
iččeh
toivotandan mugah
:
Elän
kuoltuu
…
Kenbo oli

neče
nuori
neidoi
?
Kuspäi

moine
urhakko
da
rohkei
?

Nast’a rodiihes vuvvennu
1920 kevätkuun
28. päivänny
Anuksen
piirin
Mägriän
kylänevvoston
Gamala-kyläh. Konzu
Nastoi-tyttözele oli
kaheksa
kuudu
, kuoli
tuatto
Mihail
Ivanovič:
...kurju
elos

aijoi
tuatan
katkai
...
Pidihäi sit
muamal

hyvin
kestiä

kuvven
lapsen

hädävykset
estiä
pidi
. ~~Esti.~~
Elos
iälleh
jatkui
.

Mihail
Ivanovič jätti
kuuzi
lastu
muamale
Pelageja Vasiljevnale. Häi
jäi
leskekse
lapsienke
. Vahnembale
poijale
Mišoile oli
15 vuottu
. Kaikis
nuorembale
lapsis
, Nastoi-tyttärele, rodih
kaheksa
kuudu
.

Suaugo tiediä
,
tyttärii
da
poigii

midä
kazvau
?
Ken
da
mih
heis
pädöy
?

Vahnembile
da
lapsile
oli
vaigei
kestiä
elostu
:
Kazvoi
Nastoi alangožel
lagial,
perehes
,
kus
leiby
hinnois
pyzyi
.
Harvah
elos

syötti
heidy
magial. (...)
Hätken
hädä
ripui

kaglas
hierul
.

Elettih
hyö
köyhästi
, ylen
harvah
syödih
magiedu
. Elaigu
hierus
oli
jygei
.

Kanzanvaldu,
Vast’ei ammui
suadu
,
kazvoi
yhtes

Nastoin kele
kiistai
,
andanuh
ei
omua
iččiä
kuadua
,
andanuh
ei
omii
lapsii

riistiä.

Muamale
da
lapsile
eloksen
aloh
äijy
midä
puutui
kestiä
. Yksisama
hyö
elettih
arvokkahasti
. Kenbo oli
häi
?

Minul
ammui
hengi
hikkau
löydiä
sanat

oivat,
kezet
. (...)
Päinnöygö sih
livvin
kieli
?
Elän
omas
kanzas
...
Suures
mieros
...

Zvezdan Nast’a tiezi
hyvin
livvin
kieldy
da
maltoi
hyvin
paista
.

Tuli
päivy
:
Mägräijoven myödäh

lähti
Nastoi
enzikerran školah
.
Hierun
lapsen

pitkät
školamatkat,
olitto
työ

vesselät
dai
abiat.

Nastoi lähti
Mägriän
školah
vuvvennu
1927.

Mägriän
škola
:
hierun
suuri
huonus
.

Školas
Nast’a oli
paras
opastui
. Tämä
tyttöine
maltoi
luadie
suurdu
abuu
toizile
opastujile
. Häi
ottihes
joga
kluasan
ruadoh
. Tytönny
Nastoi oli
alguhpanii
, aktiivine
, ravei
da
toimekas
. Ilokas
da
vastuonalaine
opastui
oli
školan
elokses
keskes
. Hänes
ymbäri
kiehui
lapsien
elos
. Häi
oli
hyvä
toimenpidoloin
organizuiččii
.
Hänel
ylen
äijäl
oli
mieleh
lugemine
. Nastoi äijän
lugi
kniigoi
, oli
kniigansuvaiččii
. Suvaičči
kaunehliteratuurua
, ottihes
mieliruadoh
, oli
školan
gazietan tekstankorjailijannu, ruadoi
pionieroinke.

Suurel
himol

nuorivägi hierun

oli
avus
vahnembile

kaikkiäl.
Rapsakkožeh ruattih

pionierat
sego
niityl
,
sego
turnespaikal.

Nast’a oli
pionieroin ozaston
vožatoinnu.

Kirjatoi vai

vahnem
polvi
oli
.
Eli
häi
, ku
sogei
–
käzimujuh.
Sikse
himol
työttih

lapsii
školih
.
Opastuksih
.

Nastoi opastui
seiččie
kluassua
Mägriän
školas
.

Jo
sa olet
neičut
kebjeijalgu...
Hyviä
tieduo

sinus
puutui
suvva,
Mägriän
škola
,
suuren
matkan
algu
.

Nast’oi loppi
Mägriän
školan
vuvvennu
1936.

Nygöi
ielleh
Anus
,
matkan
jatkos
.
Mene
hyväh
čuassuh
,
loitombastu!
Ethäi igiä
ole

kodikätkyös;
Anuslinnah lähti

Zvezdan Nastoi...

Vuvvennu
1936 lähti
Anuksen
keskiškolah
noumeru yksi
. Hänel
opastus
meni
ylen
hyvin
joga
urokal
. Omile
dovarišoile
tyttö
avvutti
opastuo
ven’an
kieldy
. Lujah
libui
sportah
. Nast’as rodiihes enzimäzen
školan
paras
hiihtäi
, jällespäi
– Anuksen
piirin
hiihtökilvan voittai
. Hänel
mieldy
myö
oli
ambumiskerho.

Ei
Nast’a olluh

rohkevuttu
vajai
,
no
vagau
oli
...

Enzimäine
hyppy
oli
hänel
, konzu
luajittih
parašuuttuvuišku parkas
. Häi
oli
rohkei
tyttö
. Kluassudovariššu
Ol’ga Mihailovna Kondratjeva musteli
, kui
Nastoi hyvin
piäzi
– sdaičči normat
Vorošilovskii strelok-, GTO- (Gotov k trudu i
oboron’e), GSO- (Gotov k sanitarnoi oborone) -rynnäsmerkilöih.

Ylbeili
,
ken
hyppäi
parašuutal
,
ken
parahači

maltoi
hiihtiä
suksil
.

Nast’a piäzi
hyvih
tuloksih
sportas
. Häi
tiä
sego
äijän
lugi
.

Loi
hierulaine
vägi

lugukannan.
Kuului
suomen
, ven’an
,
livvinkieli
...
Eri
kielet
–
hyvä
sobu
yksi
...

Nastoi hyvin
pagizi
karjalan
, ven’an
da
suomen
kielil
. Hänel
oli
armas
muanivomies Pavel Korčagin. Školaniekku Nastoi huaveili
lendokonehii
, tahtoi
mennä
ruadamah
aviatsieh. Häi
kinnostui aviatoroih, ihaillen
kerdoi
Valentina Grizodubovan, Marina Raskovan, Polina Osipenkon urholendoloi.

Mih
ottiiheze —
kogo
tarmon andoi
.

Joga
dielon
neidine
luadii
parahasti
.

Häi
toivoi
:
pieni
komsomolan značku
roih
hänen
rindah
,
hil’l’ah-terväh, pandu
...
Komsomol, se
onbi:
tulisyväin,
luja
tahto
...
Komsomol on

tulevah näh
huoviet:
pättävänny
olla

dieloh
suureh
,
kunnon
ruavol

omua
muadu
sluvia...

Anuksen
školas
Nast’a oli
školan
Za učobu -lehten
tekstankorjailijannu, ruadoi
algukluasoin
pionieroinke. Händy
pandih
pionieroin piämihekse vuvvennu
1938. Pionierat ylen
äijäl
suvaittih
omua
ohjuajua
Nastoidu.

Toine
talvi
tulduu

linnan
školah

kävyi
Nast’a
yheksändeh
kluassah
,
hyväksyttih
händäh

komsomolah. (...)
...Jo
škola
loppiettu
,
jo
aiga
taival
jällel
,
a
iespäi

mielenvalliten
on
ustu
.
Voit
lähtiä
ruadoh
.

Nastoi loppi
Anuksen
školan
vuvvennu
1939. Häi
kerras
ajoi
Moskovah
puuttumah
lendo-opistoh. Händy
ei
otettu
– oli
silmiennägö huononnuh
. Tusku
oli
jygei
. Lähti
ruadoh
– kučuttih
piirin
lenten toimitukseh
. Kolhoznik-lehtie painettih
kolmel
kielel
. Nygöi
häi
rodiihes literatuuran
ruadai
. Ajeli
kolhozoih, lesopunktoih, kirjutteli
hyvii
stat’t’oi Kolhoznik-lehteh. Niilöih
pani
nimen
"Tiähtinen". Oli
hyväs
mieles
, konzu
hyvin
meni
ruado
.
Vuvven
1941 allus
händy
vallittih
Anuksen
piirin
komsomolan toizekse
sekretarikse
. Toimituksespäi
lähti
heinykuul
vuvvennu
1941. Ihan
toven
kerras
harpai
voinah
...