Тексты

Nadežda Mičurova. Anuksen hora oli ezittymäs Kitais

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 37, 2025, с. 2

Nadežda Mičurova

Anuksen hora oli ezittymäs Kitais

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Anuksen
rahvahan
hora
tuandoi
tuli
järilleh
kodih
Kitaispäi
, kus
8.–15. syvyskuudu
meni
Kuldaine
lagevo-2025 rahvahienväline
festivuali
.

Kitain
kanzantazavallan Baidaihe piirin
Tsin’huandao-linnah kerdyi
enämbi
kahtu
tuhattu
pajo
-, tansi
- da
muuzikkujoukkuo Ven’an
eri
alovehil
da
Kitaispäi
.
Moizen
suuren
eri
kanzoin
pruazniekan
sai
järjestiä
Biser Kirovan nimizen
Altin maidan -internatsionualizen projektan
hantuzis
. Festivuali
rodih
suurekse
kul’tuurupivokse, kudai
yhtisti
Ven’an
da
Kitain
luomisruavon joukkoloi
. Enzikerdua Kitain
histouries
yhtel
laval
ezityi 70 ven’alastu
kollektiivua
, kudamien
keskes
oli
Anuksen
rahvahan
horagi.
– Olemmo
hyväs
mieles
, gu
puutuimmo
täh
festivualih
. Se
oli
mahtavu da
čoma
pido
. Nägyy
, gu
festivualin
järjestäjät
ruattih
suuren
ruavon
i
enzikse
Gamira Gabdullovna Gadel’šina. Häi
on
moločču
, gu
järjesti
festivualin
ottajen
huomivoh kai
struktuurat
. Festivualin
programmu
oli
ylen
bohattu
. Sih
kuuluttih
kilbuezitykset, ekskursiet
, master-kluasat
, jarmankat
, illačut
, etnodefile. Rahvas
pajatettih
, soitettih
, tansittih
. Meil
pidi
äijän
harjoitella da
varustuo
. Ihastuimmo
, konzu
tulimmo
laureatoikse
da
vie
eri
nominatsielois, sanou
Anuksen
Karjalan
koivu
-horan
johtai
Larisa Fofanova.

St’oklusillal
Kuldaine
lagevo
– 2025 -festivualin
avajazis oli
pietty
etnodefile, kus
eri
taidehjoukkoloin edustajat čomis
kanzallizis
ruutis
astuttih
pitkiä
st’oklahistu
sildua
myöte
ozuttajen
oman
rahvahan
kul’tuuran
ainavoluadužuttu. Anuksen
rahvahan
horaspäi
etnodefileh yhtyttih
pajattajat
Inna Karpova da
Tatjana Sl’unkova. Pruazniekkukullun ozanottajii
da
kaččojii
ihastutettih
Anuksen
karjalazien
ruutat
da
enimyölleh
tuohičomendukset.

Pajot
kuuluttih
uudeh
luaduh
Kilbuprogrammah niškoi
anukselazet
pajattajat
varustettih
kaksi
pajuo
: Iivan L’ovkinan "Astui
Nastoi", kudamas
hora
sai
enzimäzen
laureatan
diploman
Pajon
da
tansin
ansambli-nominatsies da
Vladimir Brendojevan sanoih
kirjutetun "Rakkahat
rannat
". Sen
pajon
ehoitti
horale
ezitettäväkse muuzikantutkii Irina Semakova. Astui
Nastoi -pajoh
Karjalan
koivu
-horan
johtai
Larisa Fofanova pujoitti
anukselazen
kadrielin
ozat
, a
toizeh
ližäi
viheldyspillin
da
hälysoittimien iänii
. Rakkahat
rannat
-pajo
vallittih
galakonsertah niškoi
nelläskymmenes
yhtes
pajos
.

Karjalastu
kruugua
Kitais

Festivualih
niškoi
eri
kanzoin
taidehjoukot varustettih
omat
etnoillačut. Joga
kollektiival
oli
oma
ezityskohtu, kus
hyö
ozutettih
omii
perindöllizii
pajoloi
, tansiloi
, muuzikkua
da
käzineroniekoin ruaduo
. Anuksen
rahvahan
horale
oli
annettu
Tsin’huandao-linnan erähän
yliopiston
pihaplošadku. Sie
Anuksen
horan
pajattajat
otettih
kitailazii
yliopastujii
karjalazeh
kruugah
.
– Myö
tulimmo
, yliopiston
pordahil
istutah
nuoret
yliopastujat
, enimyölleh
kitaitsat. I
hyö
pošti kaikin
tuldih
tansimah
meijänke
kruugua
. Se
ylen
äijäl
miellytti
heidy
, a
minä
vie
sanoin
, gu
pidäy
tervehtie
toine
tostu
karjalakse
. Arabialazet, kitaitsat da
ven’alazet
kaikin
astuttih
da
tervehtittih
toine
tostu
. Sit
myö
tansimmo
yhtes
"Talonpojan tansin
", karjalas-suomelazen polkan da
lopukse
"Jenkangi". Tiettäväine
, myö
väzyimmö
, gu
ainos
pidi
sellittiä
, kui
da
midä
pidäy
ruadua
, kyzyimmö
abuu
kiändäjäl
. Se
oli
uuzi
kogemus
meih
niškoi
. Minä
olen
ylen
ylbei
, gu
meil
puutui
tansie
karjalastu
kruugua
Kitais
, sanou
Larisa Fofanova.

Hyvän
ruavon
hyvä
tulos

Kuldaine
lagevo
2025 -festivuali
huškahtih
terväh
. Anuksen
rahvahan
hora
toi
kodih
kuuzi
enzimäzen
palkindon
diplomua
da
tävven
takan
hyviä
mieldy
. Hyvä
da
korgei
suavutus
! Nygöi
horan
histourii
rodih
vie
yhtel
konsertumatkal bohatembi. Hyvittelemmö
pajattajii
da
toivotammo
heile
uuttu
suavutustu
!