Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Kyzymysvirkehet Vladimir Brendojevan “Runolois lapsile”
Valentina Libertsova
Kyzymysvirkehet Vladimir Brendojevan “Runolois lapsile”
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Vladimir Brendojev on
erinomaine kirjuttai , liygiläzen kaunehliteratuuran alguhpanii monis puolispäi : runolois dai kerdomuksis häi oppi kirjuttua literatuuran eriluaduzien lajien mugah , nerokkahasti kiändi livvikse ven'an runoloi .Brendojevas tunduu äijän lugenuh ristikanzu , muuzikan puoles lahjakas , muaman kielen sego oman rahvahan kanzan elaijan da perindölöin hyvä tiedäi .
Voibi sanuo , runolois lapsile häi sežo ozutti , kunnepäi da kui mennä opastajil da kazvattajil , kuduat ruvettih kodvazen peräs keksimäh runoloi omile livvin kielen urokoile .
Ven'akse Vladimir Jegorovič ei kirjutannuh .Hänen akku Marija Nikolajevna Brendojeva musteli , kui kerran , konzu ruadoi opastajannu , pokoroiččihes , gu ukko avvuttas varustuo pionieroin kerähmöh da kirjuttas pädevät runot , mies kerras ei andanuh lubua , ga yhtelläh vuidii ven'akse kaksikymmen runorivie ."Ei pahat oldu , roittih pädevät käyttiä ", arvosti Marija Nikolajevna . Yhtelläh , jatkamah sidä dieluo mies ei ruvennuh .Lujah tunduu , gu runoilii , yhtes čuraspäi , on äijän lugenuh , tiettäväine , kaunehliteratuurua ven'an kielel , toizes puoles , tarkah tiedäy kaunehet muamankielen sanat da virkehet .Net avvutettih , kirjuttajes livvikse , käyttiä runoniekan neroloi da keksie pädevii tekstoi , kuduat kiinnostetah lapsii .
Kaikin tiijämmö , gu lapset ollah rakkahat kyzymyksih , voijah kyzeltä mentiijä min kerdua kaikkeh niškoi , sanotahhäi ven'akse lapsii "počemučkikse ".Vladimir Brendojev ellendäy sen lapsien tavan da käyttäy omis "Runolois lapsile " kyzymysvirkehii .
Runot arbaituksien mugah
Vladimir Brendojevan Runot lapsile-sarjas tiemat ollah tavallizet lapsien kaunehliteratuuras dai hierun lapsien elaijas da kiinnostuksis : kymmene runuo elättilöih nähte , nelli – kazvoksih , viizi – lapsien indoloih da kižoih nähte .Kolme runuo žiivattoih nähte algavutah pitkis kyzymysvirkehis , kahtel runorivil sivottuloil : "Ken tai pehmei käbäläine , pieni kodiabulaine ?", "Kel on sarvet-kringelit , händy pieni , bringelii ?’, "Kenbo neče nurmel kublau , röhkäy , töngiy kärzäl-nybläl ?"Kai kolme juohatetah arbaituksii (niis ei ole nimiigi ), ga ylen helpoloi sentäh , gu joga enzimäzeis virkehes ollah mainittu žiivatoin luonnollizet ominažukset .Miksebo sit runoilii vie ielleh jatkau elättilöin kuvuandat ?Voibi arvata , gu se on moine kaunehliteratuuran da paginan keino - kyzymyksen vuoh kiinostuttua lapsii lugemah ielleh .Dai myö toiči suvaičemmo kuččuo lastu paginah nengomil luaskavil kyzymysvirkehil : "Kenbo meil on nengoine armas (nerokas , vora , kirkei , pajattai… )?", "Kenbo on tänäpäi nenga sellinnyh ?", "Kelbo uvvet ruuttazet ?", "Kenbo nengozen kuvan piirusti ?"Lapset suvaiijah nämii kyzymyksii , mielihyväl otetah vastah .
Midäbo ielleh Vladimir Jegorovič kerdou lapsile uuttu , mih da kui opastau , mittumii kaunehii muamankielen sanoi käyttäy ?Runos kažih niškoi on kymmene runorivie , kaheksa virkehty , seiččei niis ollah kyzymysvirkehet .Vai jälgimäine virkeh-runorivi on sanelenduvirkeh , kuduas yksisama kirjuttai elätin nimie ei avua , vaigu yhtehvedäy : "Elätti se meile tuttau ".Mittumiibo luonnollizii ominažuksii myö lapset voijah tunnustua kažii ?Kaikis tärgiembät ollah ihan runon sydämes – viijendes da kuvvendes rivis :
Kenbo "suarua sanou " ainos ?(laihinmerkilöih otetut sanat merkitäh kažin murižendua )
Kel on hiirih hyvä vaino ?
Da vie yheksändes rivis , kuduas tunduu tavalline kažin iäni :
Kenbo n'auguu nälgävyttyy ?
Nämmä ollah tuttavat nečen elätin merkit .Toizet , kudamii mainiččou runoilii , voijah kuvata toiziigi kodielättilöi , sanommo , koirastu , kodijänöidy libo toizii : "pehmei käbäläine ", "pieni kodiabulaine " "valgei lämmin nenä ", "iäni vienoine ", "karvu silei , hienoine " dai "paivypastos vönyndy ".Kai nämmä ezitetyt sanat ollah ylen vienozesti kuulujat , kodikkahat , kerätäh mielužu kažin kuva .
Kolme kyzymysvirkehty algavuu kyzymyssanas "ken ", vie yksi on nelländen runorivin sydämes , kolme kerdua se sana on subjektivannu , predikuattu kerdou liikkumizii , vai enzimäzes virkehes yhtyttäy on-abuverbin vuoh adjektiivan substantiivanke , merkiččöy vähästy alallistu merkie .Kolme kyzymysvirkehty algavuu sanas "kel ", sit sen jälles ilmoitutah sanat , kuduat merkitäh , midä kažis on eroitustu da hyviä .
Runo on lujah sivottu puarahizil rikkahil rifmoil - yhtenmoizennu kuulutah 5-7 iändyrivin lopul : käbäläine – kodiabulaine , nenä – venyi , ainos – vaino , vienoine – hienoine , nälgävuttyy – tuttau .Runos ollah käytetty diminutiivujoundehet : käbäläine , kodiabulaine , päivypastozeh , vienoine , hienoine .Kai ezitetyt keinot luajitah pienen , luaskavan elätin kuvan , kudai on mieldy myö lapsil .Ližäkse , runo , ilmai 9.-10. rivilöi , on kirjutettu nellilajizel horeil – vahnoin karjalazien pajoloin mugah .
Vie on kaksi runuo , kudamat algavutah kyzymysvirkehis kahten runorivin piduhuttu .
Kel on sarvet-kringelit ,
händy lyhyt , bringelii ?
Myöstin pienigi hierun lapsi kerras voibi arvata , se on bošši .Runoilii ielleh vie yhtes virkehes nelli runorivie piduhuttu , kerdou , gu se žiivattu kävelöy "lämmäs turkis ", juoksendelou "tazangol da paltias jyrkäs ", kus , vikse , syöy heiniä sentäh , gu "lihua kazvattau da villua " rahvahale – "sillo-millo ".Tämä toine pitky virkeh karjalan kieliopin mugah ei ole kyzymysvirkeh .Vladimir Brendojev buitegu jätkau emzimäzen virkehen mielii , kui on ven'an "ei täyzis virkehis ".
Rinnal on vie yksi , vähästy pitkembi runo – kaheksa runorivie , kudai algavuu nengomas kyzymysvirkehes :
Kenbo neče nurmel kublau ,
кöhkäy , töngiy kärzäl-nybläl ?
Se on ainavo kyzymysvirkeh täs runos , kirjuttai ellendäy , gu žiivattu on tuttavu , sit ielleh nelläs rivis kuvailou sen nägevyksen : harjan "pienil sugahil " da ielleh kolmes rivis hännän , kudai on "pienembi ku kažil , segi reduh hierottu , kol'čazelleh kieritty ".Tiettäväine , kärzy da händy eroitetah poččii toizis kodielättilöis .Jälgimäzel kahtel runorivil on kaksi virkehty-yhtehveduo .Enzimaine ozuttau kuvaittuh tilah : "Nurmel on počči työtty ", toizes iče žiivattu : "Röhkäjäine kaivau čyöttyö ".Kaksi yhtykandastu ilmekkästy , iänenmatkittajua "röhkäy "- da "röhkäjäine "-sanua toizes da jälgimäzes rivis yhtistetäh runoramkan mugah .
Nämmis kahtes runos horei-luadu ei ole kaikkiel yhtenpiduhine , tavuloin lugumiäry rivilöis toiči muuttuu .Rifmat myöstin ollah puarahizet , enimmytteh rikkahat .Runoilii käyttäy yhtyssanoi lyhytviivanke , niis kuuluu iänisobu dai struktuurua myöte net ollah pohodijat , niilöin vuoh ilmestytät liijät rifmat : sarvet-kringelit , kärzäl-nybläl (ilmekkähästi kuvatah rungien ozien muvvot , verdaillen ristikanzan elaijas otettuloin azieloinke ), keviät-talvet , sillo-millo - merkitäh kai vuvvenaijat da ristittyöt .Nämmä runonkeinot , kuduat käyttäy Vladimir Brendojev , azutah runot ellendettävikse , vesselikse , hyvin vastah otettavikse da lapsien mustoh painujikse .
Runot kyzymysvirkehitä
Vie Runot lapsile –sarjas on kolme ihan nengomien taidokeinoloin vuoh azuttuu runuo žiivattoih niškoi : "Uuhi ", "Haukkuu koiru : Hau-hau-hau… ", "Linduzet talvel " da mangžoi-muarjoih niškoi "Kačon aijan ragožeh… " Niilös runoilii ei käytä ni yhty kyzymysvirkehty .Kaikis enin arbaitustu mustoittau Uuhi-runo , elätin nimi on pandu jälgimäzekse sanakse .Toizis "piähenget " on pandu jo enzimäzeh libo toizeh rivih .Tiettäväine , runoloin tavoiteh on tuttavuttua lapsii elättilöinke , kuvata net .Kyzymysvirkehet avvutetah kiinostuttua lapsii , tarkastua heijän tiedoloi .Onnuako , kus ei ole kyzymysvirkehii , kirjuttajal pidäy eččie vie ilmekkähembiä keinuo .Voibi ollagi nenga : enne pidäy lugie lapsile runot , kuduat algavutah kyzymysvirkehis , harjaittua eččimmäh tiedoloi , lugemah da panemah mustoh , a sit jo toizii , kudamih ei maksa muga kiinostuttua , kudamienke lapset jo iče äijy midä maltetah azuo .
Runot , kudamis kyzymysvirkeh on sydämes , enzimäzenny libo jälgimäzenny rivinny .
Kolmes runos kyzymysvirkehet ollah keskel runuo , juatah net kahteh ozah .Minun mielii myö , net kohtat ollah runoloin piäkohtat dai kyzymykset avvutetah ei keskevyttia lugijoin lapsien tarkastustu (kaksi runuo ollah pitkät ).
Vakustus-runo enzimäzes kolmes strofas kerdou , kui nälgävynnyh hukku ulvou mečäs , toivottau löydiä da syvvä "ken vai puuttus " elättilöis .Hukan iänen kuuli "iänöi-pitkykorvu , iänöi-žerbuhuuli ", "korhisti häi korvat ", piah tuli kyzymys : "Kunne hukku mennöy ?"da ielleh mieli : "Vaikustamah vellii pidäy ehtiä enne ".Ielleh kahtes loppustrofas on ozutettu , kui jänöi sen toivotuksen todevutti .
"Pellastus "-runos enzimäzis kolmes strofas on kerrotu , kui pimies pertis kaži vastai hiiren , kuni ajatteli , kui "syvvä , a sit mielii karrata ", "petties lauččua ähkäi " da sordi kauhan hiiren piäle . Nouvvattajen rinnal , kaži hengästelehes : "Mikse , höblöi , syöndän siirit ?Kačos kui – ken jovvuttau ".Ga kaži yksisama ei voi uvvessah suaha hiirdy .A kahtes jälgimäzes strofas on ozutettu , kui "nouzi maguamaspäi buabo ", ajoi kažin da pellasti hiiren .
Lyhyombäs šuutkahizes Lenan huoli-runos nelländenny runorivinny on kyzymysvirkeh , kudai vois olla runon nimenny : "Midäbo tuas Lena itköy ?"Iel dai iälles sellitetäh : sentäh , gu "nenä liijan pitky ", da alevutetah tyttyö :
Vuota kazvat , täydyy igä ,
Ei roi sinun nenäs vigua .
Kyzymysvirkehes algavuu runo "Kedä pedäi luokse vedäy ?", ga se ei ole arbaitusruno , a teriämbi voibi arvostua sellityksekse filisoufienke .Enzimäine rivi - kyzymysvirkeh on gu eriže pandu , sil ei ole rifmua toizien kaheksan rivienke puarakkahien rifmoinke .Runoilii kyzyy (toinah se on lapsen kyzymys ?) da tarkasti vastuau .Enzimäzike , nägyy , kirjuttai vedäy pediällyö hädäniekkoi :
Oravažii käbyy syömäh ,
Meččurištu pihkua suamah , ⊂…⊃
matkalaštu huogavumah .
A sit jo kirjuttai "vedäy " sih , kedä pedäi laskou iččeh luo , mittuzii ristittyzii suvaiččou :
Sidä , ken ei tölmä rumah , ⊂…⊃
Pedäjäle - ruadai rakas .
Onnuako , enzimäzii kävyjii sežo voibi pidiä kylläl ruadajinnu : oravu keriäy käbryy da toizii meččysyömizii , mečänhoidai keriäy pihkua da kaččou meččiä , matkastai väzyy "pitkäs matkas , jygies takas ".Yhtehvedo jälgimäzes kahtes rivis on ihan pädevy lapsien kazvatandah :
Rakas ristikanzu huolev ,
hänes ei roi vigua muale .
Tämä runo mustoittau "Kalevalua " da karjalazii eeppizii pajoloi , kuvat da mielet ollah ennevahnallizien jytyi älykkähät da opastajat .
Kaksi runuo loppevutah kyzymysvirkehil , ga sanuo niilöi yhtehvedoloikse , onnuako , ei sua .Runo "Čuravomägi ", kui nägyy nimes , sanelou lapsien talvenaigazii iloloi .Ritmu on ylen kirkei , nellilajine horein kaheksa tavuu enzimäzes da kolmandes rivis on käytetty vuorokkai seiččemen tavunke toizes da nelländes rivis .Rifmat ollah ristahizet , ei ylen rikkahat , ga tarkat .Enzimäzien kahten strofan tekstas on äijy verbii , kuduat kuvatah lapsien liikkehet : valatiimmo , livendiimmö , čurni , toit , voit , da vehkehii , kudamil voibi čurata : regyöl , laudupalal , tuazal , suksel pitkäl "sortavalal ".Kolmandes da nelländes strofas on ozutettu lapsien ihastukset :
Meidy pakkaine ei pure ,
räkki on – kai higessäh .
Ei ni ainau ole juro ,
ken vai tuli joulkkoh täh .
Mägi vesseläzeh vedäy ,
vai ku vuorol yrrästäi .
Meil ei pengota nikedä .
Kenbo neče bokkah jäi ?
Loppukyzymysvirkehty ei sua arvostua , gu yhtehveduo , eiga rubieu nägymäh nengoine mieli : vikse , lapset sudre kai azuttih , niken ei tahto čurata .Oigiembi on ellendiä se rivi , buitegu ilokkahat lapset kačahtetahes ymbäri , eigo vie ken jiännuh bokkah , ei ruohti yhtyö , da kuččutah ei varata čiihuajua joukkuo .Mieldy kiinnittäy , gu nečen runon azui pajokse Karjalan Kanzallizen teatran artistu Nikita Anisimov .Jälgimäzen strofan häi azui toistosanoikse , a kyzymysvirkehty pajattajes eri luaduh eroittau iänel dai ritmal , se nägyy gu kaikis tärgiembi virkeh kaikes pajos .
"Lumiukko "-runos on vai kaksitostu rivie kolmes ozas . Enzimäzes da toizes runoilii kerdou , kui lapset nostettih suuris kiämis lumiukko , mih sellitettih da kui azuttih nägö .Myöstin nellilajine horei on ihan oigei vai erähien piirihielöinke pitkien sanoin kohtil .Rifmat ei olla tarkat , liigua sanua kuvailles Vladimir Jegorovič ei käytä , ga kuva rodih yksisama moine , buitegu myö iče näimmö lapsien telmändät .Jälgimäzes strofas suau nähtä , mittuine rodih šuoritettu lumimies : "Ukko - čoma , soba - näbei ".Mugai himoittau , kui školas opastujil , käskie keksie jälgimäine virkeh .Vladimir Brendojev ližäi kyzymysvirkehen : "Kunnebo häi valmistui ?"Rodih midä lapsil ajatella da keksie !
Runo-vuoropagin
Runo , perustettu kyzymysvirkehis da vastavuksis – täyzi vuoropagin – "Kuspäi tulou Uuzi vuozi ?"mustoittau kuulužua ven'an Jurii Levitanskoin runo-pajuo "Pagin Uvven vuvven kuuzen luo " ("Čto proishodit na svete ?– A prosto zima ...") da kuulužua karjalastu rahvahallistu pajuo "Ruskei neičoi ". Runos on nelli nellirivisty ozua , jogahine algavuu lapsen kyzymykses .Tiettäväine , se on tundiettu tila , konzu lapsil Uvven vuven vastuandan iel on himo tiijustua sih pruazniekkah niškoi , vahnembil toiči ei ole aigua vastata heile , paista lapsienke .Sit runoilii omah luaduh sellitäy net kyzymykset .
Enzimäine kyzymys rodih runon nimenny : "Kuspäi tulou Uuzi vuozi ?"Kirjuttai vastuau , kui silloi , XX vuozisual opastettih školis , kuvattih kortiloil dai kniigois , vai enämbäl runoillizesti , ozuttau , buitegu Uuzi vuozi on elävy , ristikanzan jyttyine , gu račastai hevol libo pedril :
- Čukotkal häi vaihtau kulun
(suau tostuakseh , "kulu " on vahnu vuozi ),
čökkiäy aijan kaglah länget ,
(gu hevole libo pedrile ),
lähtöy lendoh kohti päivänlaskupuoleh .
Ihan vuotettu kyzymys jälles tädä on "Konzu tulou Uuzi vuozi ?"Piähengi ei ruvennuh vastuamah čuassuloin da raidivos-televiizoras käytetylöin merkilöin vuoh , lapsel igävy on vuottua kodvu , puolehyössäh , häi voibi jo uinota , ga lastu ei sua pettiä .Sentäh runoilii ezittäy lapsen eloksen tapahtumien vuoh :
Konzu pertih tulou kuuzi ,
omat oksat peittäy bobih ,
sinä selgiet čomih sobih .
Tavallizesti lapsil Uvven vuvven pruazniekku on suarnas kiini , kaikis suurin da vuotettavin kummu on lahjat , kuduat tuou Pakkasukko .Sentäh kolmas kyzymys on : "Tulougo sit Pakkasukko ?"Kirjuttajan piähengi vastuau ylen luaskovah , käyttäy perindöllizet karjalazet kučundusanat "minun piäsköi rukku ".Kolmandes runorivis nägyy , kui runoilii hyvin ellendäy lapsen toivotukset : "tulou , selläs lahjua huavo ".A nelländes uskoittau , gu se vältämätä sattuu , Pakkasukole voibi uskuo : "Matkas ukko se ei yövy ".
Lapsi , kudai jo otti uskoh nečen kuvan , toivottau ielleh , hänel on himo tiijustua : "Midä häi sit millo tuonnou ?"Vahnembi vähäzel hämmästyi , eihäi sua lapsile ennen aigua avata peitožuksii , eiga ei rodei suarnua .Moudua työndiä kirjazii Pakkasukole silloi vie ei olluh .Sit vastavus algavuu vastukyzymykses lapsele : "Midä tahtoit mennyön vuonnu ?"Ielleh vahnemban piäh tullah tavallizet sen aijan lahjat lapsile : "Tuou häi sukset , tuou häi kniigua… " Čokeriädy ozuttau , gu piähengi azetui , ei pidäs sanuo liigua .A sit piätti loppie paginan , azettua lapsen kyzymykset da vähäzel opastua oigieh ičenviendäh : "Vai ei pie nimidä liigua ".Onnuako , nämmä sanat ollah piähengen ičelegi sanotut , Uvven vuvven pruazniekan aigah kaikin myö annammo vallan ičele liijakse syvvä-juvva , elostua , ämmätiä lapsii da iččie …
Yhtehvevot
Vladimir Brendojevan "Runot lapsile " tässäh on ylen pädevy kniigu lapsile lugiettavakse da opastundakse .Runoilii ellendäy lapsien mielet , toivotukset , tahtot , kuvat , kielen , maltau paista heijänke yhtel tazal .Kirjuttai hyvin käyttäy livvin murdehen sanoi , se parahasti nägyy rikkahis rifmois , sanois diminutiivujoundehienke , juumoras , kyzymysvirkehis .Vladimir Jegorovič on nerokas runoloin keksii ritman puoles , enimät runot on kirjutettu ihan oigiel nellilajizel horeil , kudai tuli meijän muan runoiluh karjalazis eeppizis pajoloispäi , ga yksisama Brendojevan runolois kuuluu eriluaduzesti , puaksuh toimekkahasti da vesseläh , kui on mieleh lapsile .Kyzymysvirkehet puaksuh on käytetty runolois , konzu pidäy tarkastua lapsien huomivuo , vastavukset annetah vägitukku tieduo da opastetah olla putillizinny ristittyzinny , kazvatetah nuorii ."Runot lapsile " sego voijah avvuttua kirjuttaile , kudamat runoilollah da kirjutetah lapsih nähte , korrendua omua neruo .
Kyzymysvirkehet Vladimir Brendojevan “Runolois lapsile”
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
-
(
(
Либерцова Валентина
Вопросительные предложения в «Стихах детям» Владимира Брендоева
русский
-
(
(
"