Тексты

Natalja Sinitskaja. Tatuaroin joukkoh: Petroskoispäi Kazanih. 2

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 40, 2025, с. 6

Natalja Sinitskaja

Tatuaroin joukkoh: Petroskoispäi Kazanih. 2

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Ečpočmak, kastibii da
čak-čak
Kai
nämmä
kolme
ollah
tatuaroin pastoksien
nimet
. Ečpočmak on
droždei
- libo
rieskas
tahtahas
pastettu
kolmikolkaine piirai
, syväimekse
pannah
lihua
, kartohkua
da
luakkua
. Kastibii-piiruat nävöl
mustoitetah
meijän
keitinpiirualoi
, rieskan
letun
sydämeh
pannah
puaksuvimah survottuu kartohkua
. Čak-čak on
pastettu
nižuine
tahtas
mejes livotettu. Ongi
tostu
pastostu
tatuaroil, hyö
ollah
nerokkahat sih
dieloh
.
Tottu
sanuo
, ni
yksi
iel
mainittulois
ei
miellytännyh
. Duumaičen
, ku
se
on
ihan
sama
dielo
, kui
meijän
šipainiekoin
kel
. Karjalazet
kehutah niidy
, ku
tietäh
tovellizien
kois
pastettuloin piirualoin
mavun
. Niiloi "šipainiekkoi
", kudamii
taritah
tulolazile, ni
piirualoiksehäi ei
sua
sanuo
. Mugai, arbuan
, on
tatuaroin pastoksijen kelgi
.
Kazanis on
äijy
syöndytiloin
verkuo
— "Dobraja stolovaja", "Kastibii", "T’ubitei". Minun
mieles
"Kastibii" on
parembi
toizii
, syömizet
ollah
magiembat da
hinnat
kuda-kui. Käygiä
kaikkiele
, verdailkua
.

Innopolis – hirvei
da
miellyttäi

Nygyaigaine
Innopolis-nimelline linnu
on
vuvvennu
2012 perustettu
IT-alan spetsialistoin linnu
Kazanis 40 kilometrin
peräs
. Linnu
ei
ole
ylen
suuri
— kaikkiedah
12 nellikkömetrii
. Innopolisas ollah
samannimizet yliopisto
da
erinomaine
ekonoumine
aloveh
, kudai
"kuhkuttau
" tulokkahii
da
varakkahii
laitoksii
. Erinomazen
ekonoumizen
alovehen
rezidentoil ollah
verohelpotukset da
toizet
helpondukset
. Sih
jo
kuulutah
Yandex, Kaspersky, Rosteh, Acronis, MTS, Gazprom neft’, Al’fa-bank, Sberbank, T-Bank da
toizet
.
Linnua
luajittih
ihan
allus
algajen
leviel
pellol
mägyričäl. Kai
midä
on
linnas
— infrastruktuuru, ekonoumiekku
, opastus
da
palvelut
— on
luajittu
uudeh
innovatsien luaduh
. Sanommo
, linnua
myöte
ajelou
taxi ilmai
šouferii
, ven’akse
se
on
"bespilotnoje taxi". Se
oli
enzimäine
moine
taxi Jevroupas
. Innopolisas eläi
puuttuu
omah
fatierah
avaimettah
, häi
painou näppäimeh
oman
sormen
da
sormen
jälgi
on
se
samaine
"avain
". Linnan
pihoi
myöte
ajeltah nellikulmazet
syömizien
vedäjät-tuojat. Ristikanzoi
täs
ruavos
ei
ole
, syömizii
vejeltäh net
"roverat". Jogahine
linnalaine
voibi
kirjuttua
yhtehizeh
"Telegram-keskusteluh da
suaja
vastavus
omah
kyzymykseh
kohti
linnan
piälikös
.
Linnan
arhitektorannu
oli
Singapuras eläi
Liu Tai
Ker
. Enimät
yliopiston
rakendukset
ollah
pyöryžät
da
kai
ulgoseinät
niilöis
ollah
st’oklahizet
. Dorogoin
al
ollah
pitkät
kävelyt
, ku
ei
pidäs
mennä
dorogas
poikki
muadu
myote.
Linnu
miellyttäy
dai
pöllättäy
samal
aigua
. Kui
fantaskiettukinos.
Innopolis on
pandu
kirjoile
linnannu
vuvvennu
2014 da
se
on
Ven’an
eländykohtis
kaikis
"nuorin
" – enimät
linnalazet
ollah
30 vuottu
nuorembat
.

Elotoi
on
nerotoi

Innopolisan yliopistos
opastuu
2 000 opastujua
, sen
tyves
ruatah
litsei da
kolledžu, kudamas
opastus
maksau
300 tuhattu
. Yliopistoh
puuttujes
higie
lykkiät
: b’udžiettuopastuskohtua on
vähä
, voibi
maksua
opastamizes
, tänä vuon
se
maksau
800 tuhattu
rubl’ua
vuvves
. Ga
sinnegi ei
oteta
kaikkii
, on
miärätty
, kui
korgiet
ballat pidäy
olla
tutkindolois
. Meidy
taluttih
opastujien
yhtehizeh
eländykohtah
. Tilat
ollah
ylen
hyvät
. Yhtes
"fatieras
" eläy
viizi
nuordu
: kaksi
yhtes
pertis
, kolme
— toizes
. Viijel
hengel
samas
"fatieras
" ollah
yhtehizet
syömizien
varustandukohtat (jiäškuappu
, plita
, mikropäčči, astiet
, meebelit) da
käymäl
/suihku. Kabrastua
"fatierua
" ei
pie
, postelisobii vaihtua
sežo
. Kai
ruatah
valmehekse juuri
sih
ruadoh
palkatut
rahvas
. Yhtehizes
eländykohtas
pidäy
maksua
— 14 tuhattu
rubl’ua
.
Innopolisas voibi
ostua
fatieru
ken
vai
tahtou
da
kel
täydyy
den’gua
. Net
ollah
ylen
kallehet
da
niidy
on
eri
luaduu
. Fatieru
voibi
ottuagi vuograh
. Se
ei
ole
ylen
kallis
. Vuogrufatierois jo
valmehekse on
hommattu
kai
meebelit.
Innopolisalazien keskipalkat ollah
moizet
: IT-alal ruadajal
— 180 tuhattu
rubl’ua
, toizil
aloil
ruadajil
— 132 tuhattu
rubl’ua
. Vuvves
Innopolis omien
tehnolougieloin
vuoh
lunnastau
3 miljardua
rubl’ua
. Niilöi
den’goi
täydyy
kaikkeh
, ku
"elättiä
" linnua
.
Maksau
kävvä
Innopolisah – näettö omin
silmin
da
piätättö
, ongo se
hyvä
vai
kui
. Tahtozingo minä
eliä
sie
– igänäh
en
. Rounoku
kai
olis
hyvin
— koit
, fatierat
, turvalližus
, uvvet
tehnolougiet
, korgiet
palkat
. Kuni
čuasun-puolistu olimmo
Innopolisas, en
nähnyh
ni
yhty
ristikanzua
, kudai
muheloittas
libo
olis
hyväs
mieles
, paiči
ekskursien
pidäjiä
nuordu
tyttyö
, kudai
, tiettäväine
, kehui linnua
. Rahvastu
muite
on
vähä
(linnas
eläy
vähästy
piäl
5 000 hengie
), netgi, kedä
puutui
nähtä
ollah
buuristuksis da
juostah
kunnelienne
— vikse
tehnolougieloi
keksimäh
.
Toinah
, se
vai
ozuttihes
minule
…