Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima. 4
Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima. 4
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
KONTIE
YMMÄRTÄY IHMISEN PAKINAN
Šekä šuomelaiset jotta karjalaiset šanotah : "Kontiella on yhekšän miehen voima , ta vain yhen miehen mieli ".Lappalaisien käsitykšen mukah šitä vaštah : "Kontiella on kymmenen miehen voima , vain kahentoista miehen mieli ".
Entini rahvaš uško kontien tuntovan oman Hiij en honka -šyntymänimeh ta kontie tykkäsi , jotta šitä šanottais "jumalanvil’l’akši ".
Totena piti vanha rahvaš šemmoistaki uškomušta , jotta kontie on ihmisen šukuo ta loihtuloissa šitä šanottihki "tätini poika ".
Mečäššä vaštah tulij ua kontieta piettih heimolaisena ta paistih hänen kera , kuin ihmisen kera : "Oletko terveh ?Tulitko šie šieneh vain marjah ?Myö tulima šieneh .Kun šie et liene tullun šieneh , ni mäne pois tiältä .Vain oletko šie ihmini ihmistä vaštah "?Šienimehet räpytettih käsieh ta kontie pyörähti pois .
Nisan kyläššä 1983 vuotena oli Arhipov .Kerran kylän mieš ta kontie tultih nenäkkäh mečäššä .Mieš ei pöläštyn ta šano kontiella : "Ei ihmini ihmistä koše ".Kontie oli pötkähtän meččäh .
On ni šemmoista mainittu , jotta još kontie miehen piällä yritti , ni šilloin miehen piti vain karjahtua : "Meččäh Jumalanvil’l’a "!Šilloin peto kömpi tieheš .
Oli varma uško , jotta kontie ymmärti šemmoset šanat kuin mieš , isäntä ta vieraš .Kun kontieta pakauteltih näillä šanoilla , ni še aina lauhtu .Šiitä , jotta kontie ymmärti melko pitkie virkkehie , entiset mečäštäjät tiijettih monta monituista juttuo .
Kontie on niin viisaš ta ujo , jotta še häpiey ta ei tule piällä , kun šanou hänellä oikein äkäsešti : "Šie olet nuorempi milma , anna tietä vanhemmalla "!
Erähät väitettih , jotta još kontie tulou piällä , ni ei tarviče muuta kun šanuo vain : "Mäne häpiemäh , koranus ", ni kontie lähtöy pois .Šama vaikutuš oli , još šano : "Elä mieštä šyö , tule tänne !", tahikka näin še uško : "Yhet muat , eri evähät , elä evähilläš "!
Karjalaisilla naisilla oli mukavampi ulošpiäšy .Kun lienöy tullun kontie vaštah , ni ei muuta kun piti noštua helmat ylöš .Šitä šanottih kontien varajavan .Še toičči vielä šylkäsiki tämmöistä nähtyöh ta mäni mänöjäh .
Kontie kompelöltä näyttyässä on niin poikkoi , jotta ei šiitä piäše eris pakenomalla , kun še lähtönöy peräh .Pitäy lähtie šillä vaštah ta lujašti karjuo taikka viheltyä .Varajau še ta kiertelöy tulta ta šavuo .
Ruočin Angermanlandista on kerrottu , jotta još šattuu mečäššä kontie vaštah , ei tarviče muuta kuin huutua kahentoista miehen nimet , ni kontie lähtöy pois .Še ajattelou , jotta lähellä on 12 mieštä , eikä hiän šelvie niin monešta mieheštä .Monet muut kanšat , šemmoset kuin liettualaiset , syrjänit , čeremissit , sojotit šamoin ušotah , jotta kontie ymmärtäy ihmisen pakinan .
On ollun šemmosie mainintoja , jotta kun ihmini näköy kontieta ta oikein lujašti pöläštyy , hänellä tulou šemmoni olo , niin kuin tauti , mitä šanotah hinkukši .Šanotah , jotta hinku heittäyty kontiešta .Kontie alkau kuutessiutuo šillä ihmisellä unissa tai joka paikašša näyttäytyö .Šiitä kauhušta , šiitä kontienvihašta , ei muitein piäššyn , kun vain tietäjien avulla .
KONTIE TIETÄY LOITTUOTA IHMISEN AJATUKŠETKI
Entisajan meččämiehet ušottih , jotta vaikka ei kontie ollun lähimailla , ni še kuuli ta tiesi kaiken , mitä šiitä paistih .Še šiänty ta šorti karjua tai ruato muuta pahua , još šiitä paistih halvekšimalla tai još mainittih šen oikie nimi .
Šentäh ei meččämiehet , läksijät kontien jälkij ä eččimäh , šanottu šuorah , minne hyö ollah lähöššä .Šamoin kontien tappajatki ei mänty šuorah pešällä , vain lähettih enšin ihan toiseh šuuntah .
Mečällä šuoritešša tai jo lähtiessäki ei šuanun mainita kontien nimie , jotta ei še kuulis ta arvuais meččämiehien meininkie .
Vienan Karjalašša ei šuvattu missänä talošša varšinaisie kontien tappajie .Ne yövyttihki šen vuokši joko meččäpirtillä tai rakotulien viereh .Täytenä totena on kerrottu tapahuš , jotta kun kontien tappajilla annettih erähäššä talošša yöšij a , ni kun kešällä karja piäsi laitumilla , kontie tappo šiitä talošta viisi lehmyä .
Venehjärveššä oli kerrottu , jotta ei ni varteiččij at , kumpaset oli lavalla kontien tuluo vahtimašša , šuatu kuiskuamallakana šanuo toisilla , kun kuultih kontien tulovan : "Nyt kontie tulou ".Šentäh , jotta još näin šano , kuuli ta ymmärti kontie šen , eikä tullunkana ta jäi šuamatta .
Muinaislappalaiset oltih ihan varmat šiitä , jotta kontie jo loittuota kuuli ta ymmärti kaiken , mitä šiitä paistih ta šentäh hyö konšana ei paistu kontiešta pahua .Näin on ajateltu šamoin ni syrjänit , vogulit , Altain turkkilaismečäštäjät , jakutit , čukčit , ainot ta melkeinpä kaikki Pohjois-Amerikan intianiheimot .
KONTIE ON TIETÄJÄ , NOITA
Kontien ajateltih voivan noituo šekä keij ähän jotta pyššyn mečällä läksijiltä .Šentäh kontien makuupaikalla läksij ät konštuitih ašieh niin , jotta ei kontie voinun niitä noituo ta pilata .
Entisajan mečäštäjillä oli kontiešta šemmoniki piäteh , jotta še on noita .Še tunsi ta šuatto hallita eri voimat , niin kuin ihmini , tietomieš .Kontieta piettih tietäjänä šamoin šen takie , jotta še šuatto arvoššella mečäštäjien kyvyt .Mečäštäjät on kerrottu , jotta kontie tuntou miehen heti nähtyöh , pistyykö še hänet tappamah vain ei .Šentäh še ei tule tarmokkahan miehen piällä , vaikka hiän šanoiski šitä kontiekši .
Ajateltih šamoin , jotta kontie oli tietäjä , ta tiesi einuštua talven tulon , kun tiesi luatie oikieh aikah pešäh .
Kontie on tietän šenki , kun pakšuna olij a naini on kulken , kumpua lašta naini on kantan , poikua vain tyttyö .Še on ollun šemmosella naisella hyvin vihani , kumpasella on ollun poikalapši .Šemmosella , ken kanto tyttölašta , kontie ei ruatan mitänä .
Čenan kyläššä erähällä pakšuna olijalla naisella oli pahoin käyvä .Hiän oli lähten meččäh lehmie eččimäh ta kontie tuli vaštah .Ta ei muuta kun še kontie naiseh käsin ta oli kuatan šen naisen aivan šelälläh .Šiitä oli kaččon vain ta niin oli heittän , ei ollun ruatan mitänä .Ni šiitä oli tyttölapšen šuanun še naini konša aika tuli .
Niin šanottih , jotta šillä še ei šitä ottan šitä lašta šieltä vačašta , kun oli tyttölapši .Poikalapši kun ois ollun , ni ois šen ottan ta tappan !Niitä tapahukšie šanottih olovan enneinki , jotta poikalapšie oli kontie ottan vačašta ta vačan halannun .Näitä tämmösie tietoja on merkitty muistih šamoin Härjedalista , Medelpadista , Ruočin Lapista , Wästmanlandista , Angermanlandista ta Norrlandista .
KONTIE UNISSA
"Još tuatto tahi muamo näki unta , jotta kontie on lehmän šyönyn , ni tyttö miehellä mänöy , šiitä hiät tulou .Kun vain repinöy kontie lehmyä , ni šulhaset käyväh ka aparat annetah ".(Mari Kyyrönen ).
Tollonjovellaki kontie-unet tiijettih miehellä mänyö :
"Kellä oli prautat (= tovet ) unet , ni še trossai (= vakuutti ) jotta : ennein kun on tämä vuosi täytyn , ni šillä tytöllä on lakki piäššä !Šuatta miun šilmillä šylkie , još še ei tapahu .Kun lienöy še kontie vain tappua šuatu , ni šiitä oli še varma ".(Iro Remšu ).
"Kun kontie unissa šöi lehmie , ni šiitä šulhaset tulou . Mie nävin , jotta kontie tulou pihalla ta kirjavat vuattiet on kontiella .Makasi aikah šiitä miän pihalla ta läksi poikeš .Ta šulhaset tuli ta aparat annettih "!(Okahvie Mäkelä ).
Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima. 4
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
"
"