Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Jelena Ruppijeva. Omamualazet. Margarita Kemppainen
Jelena Ruppijeva
Omamualazet. Margarita Kemppainen
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Margarita Kemppainen ruadau
"Oman Muan " toimitukses jo hätken aigua .Meil , jo jälles händy ruadoh tulluzile , häi on ainos olluh enzimäzenny abuniekannu da nevvojannu toimitukses .Häi avvuttau ainos .Konzu et tiijä , kui da midä pidäy ruadua .Konzu pidäy löydiä pättävät teemat lehteh .Yhtes sinunke duumaiččou kirjutuksen nimie , ku et malta sidä iče kirjuttua .Ritan puoleh ainos suau kiändyö da häneh ainos suau uskuo .Häi on vastuolline da kunnolline kaikes .A se , mittuine tärgei on hänele oma ruado , karjalan kieli da karjalazien dielot , tiedäy vikse jogahine , ken tundou händy .Tundietahhäi Ritua – karjalastu aktivistua , "Oman Muan " ruadajua , Oma Pajo -horan pajattajua , karjalazien ruuttien ombelijua da karjalazien
tyttilöin muasterii – enimät karjalazet da ei yhtet karjalazet .Tänäpäi myö kučummo Ritua paginale , häi sanelou "Oman Muan " ruavos da omas ičesgi .
Rita , jo hätken ruat "Oman Muan " toimitukses , konzubo tulit ruadoh da kuibo puutuit sih ?
– Kui sanotah : ei ole pahua hyvyöttäh . Minä ainos tahtoin pajattua suures horas .Tiezin , ku on perustettu karjalaine hora "Oma Pajo ", sih kävyi pajattamah minun vahnembi sizär Tatjana .Minähäi silloi ruavoin vuoroin , sendäh en voinnuh kävvä horan harjaitteluloih .Vuozil 1990 ruvettih salbavumah äijät laitokset , rahvas jiädih ruavottah , muga rodih minulegi .Paha , ga silloi minä jo sain tulla karjalazeh horah .Horah kävyi L’ubov’ Arefjeva , häi ruadoi "Omas Muas ".
Häi sanoigi , ku toimitukseh ečitäh ruadajua .Minä tulin toimitukseh , minuu enzimäi otettih ruadoh kahtekse nedälii , se oli ruadajan kačonduaigu .Nenga sit sygyzyl 1993 puutuin ruadoh "Omah Muah ".
Juohattele lugijoile sillostu aigua , sidä , kui oletto ruadanuh silloi .
– Nämmä oldih enzimäzet lehten luajindan vuvvet . Silaigua , enne lehten perustandua , opastuslaitoksis vie ei opastettu karjalan kieldy , toimituksen ruadajat hyvin maltettih paginkieldy da heile ruadajes avvutti suomen kieles suadu opastus .Minähäi karjalan kieleh rubein opastumah allus algajen .Dai minun enzimäzinny opastuskniigoinnu oldih ei vaiku opastuskniigat , ga i net materjualat , kudamii työttih toimitukseh meijän enzimäzet lugijat Karjalan eri čuppuloispäi da ei vaiku Karjalaspäi – kaikkielpäi , kus eli karjalastu da kus tiettih meijän lehten perustandas .Nenga minä enzimäzien joukos tuttavuin uuzih runoloih , kerdomuksih , kirjutuksih .Tekstoinke ruadajes minä enzimäi näppäilin niilöi , sit verdailin sidä , midä olen näppäillyh , kirjutetunke , sit luvin da viivain tundemattomat sanat , sit ečiin niidy sanakniigois da jälgimäi kai uvvessah luvin , sit jo sain kai ellendiä .Moine oli minun karjalan kielen opastus .
Karjalan kieli sai sinuu omah puoleh .
En voi löyhkiä sil , ku minun karjalan kieli on ihan lapsusaijas .Myö elimmö monikanzallizes meččykyläs .Minun vahnembat sizäret käydih gostih toizih kylih muaman sizärillyö , kus kai lapset paistih karjalakse .Heile enämbäl lykysti , karjalan kieli rodih heile omakse .Minä olin nuorembannu , kodih kiindynyönny , harvah konzu ajelin kunne .Mustan vai kuilienne kyläläzien lapsienke elostajes rubein jo heidy ellendämäh ...Myöhembä meijän vahnembat ruvettih žiälöimäh , ku heitettih meijänke nuorembienke kois pagizendan karjalan kielel .Silloi hyö tahtottih meile parembua ozua .Ga algua hyvä dielo nikonzu ei ole myöhä .Kuslienne luvin : konzu ristikanzu kiändyy omih kanzallizih juurih , hänes havaččuu da puhkenou ulgoh luomisruadai .Sen hyvin tunnen omas ičes .Hos olen elänyhgi monikanzallizes meččykyläs , ga ainos tiezin da tunzin iččie vai karjalazennu .
Sanele tarkembah omis da omis juuris .
–Minun muamo oli roinnuhes vuvvennu 1923 karjalazes Tenhun kyläs . Perehes häi oli jälgimäine lapsi , sendäh kaikkien suvaittavu .Häi jo pienessy oli ylen mielevy da tolkukas .Konzu oli kazvanuh , ga ainos oli sie , kunne roindumua "kučui ".Konzu oli loppenuh opastajien kiirehizet kursat , lähti kirjahmaltamattomuttu vastah , opasti rahvastu .Enne voinua , konzu sanottih neidizile opastuo traktoroil ajelendah , lähti kursiloile .Niilöin loppiettuu händy työttih Pitkährandah tuomah traktorua .
Sie händy tabaigi voinu da häi , 17-vuodine neidine , yhtes meijän saldatoinke joudui perävymäh .Evakkoh häi puutui Urualale da siepäi lähti frontale .Voinan veteruanannu hänel defitsiitan aigua oldih myöndyhelpotukset , ga häi nikonzu ei käyttänyh niilöi .Häi sanoi : meidy frontal syötettih dai sovitettih , a naizet , kudamat jiädih ukkoloittah kazvatettih lapsii da yhtes heijänke avvutettih frontale .
Minun tuatto kanzua myöte on suomelaine .Häi oli roinnuhes vuvvennu 1930 Petroskois .Hänel aijoi kuoltih vahnembat .Konzu algavui voinu , hänel oli yksitostu vuottu , da veikit , konzu lähtiettih voinale , sanottih hänele , ku häi puuttunou lapsienkodih , hyö löytäh hänen .Lapsienkodih tuatto ei puuttunuh da konzu voinu loppih , veikit tuldih ottamah händy .Tuatto musteli , kui erähän kerran häi nälgiä vieri ojah da kyzyi Jumalua , ku ottas iččeh armoloih , sit tulis loppu hänen muokkuandoile .Siiriči juostih lapset da kirruttih hänele , ku nouzis da lähtis heijänke pellole keriämäh hernehty .Häi nouzi da lähti peräh .Moizet oldih minun vahnembat .Konzu nygöi rauhan aigua minul rodieu jygei , ainos mieleh juohtuu vahnembien elos da muaman sanat : "Piästä voibi kaikis vaigevuksis läbi , vai ei ammuttas ."
Lugiettihgo sinun vahnembat "Omua Muadu "?
– Minun vahnembat ylen äijäl suvaittih meijän lehtie . Se ku lehti oli latinalazil kirjaimil ei olluh heile tiel .Muamo loppi kaheksa kluassua , školas opastettih suomen kieldy .Tuatto enne voinua ehti loppie nelli kluassua da sit elos oli hänen opastajannu .Keskenäh hyö paistih karjalakse .Tuatto maltoi lugie karjalan da suomen kielel , vie iče opastui nouttih da kuilienne minun kummakse avvutti minun vahnembale sizärele luadie hiimien kodiruavot , konzu se opastui seiččemendes kluasas .
Sinä olet äijän kirjutannuh "Omah Muah " dai iče olet äijii potakoinnuh kirjuttamah lehteh .Konzu ristikanzu sanelou sinule midätah , sinä kerras vihjuat , ku sit dielos voibi kirjuttua hyvä kirjutus .Rahvas kuultah sinuu dai ruvetah kirjuttamah lehteh .
– Toimitukses ruadajes myö harjaitammo sen ruadoh omii , tuttavii da dovariššoi . Konzu kävyimmö ruadomatkoih , myö puaksuh kaikel meijän ruadojoukol azetuimmo meijän kodih Sändämäl .Tuatto kävyi meijänke da ozutti dorogan loittovimih hieruloih , a muamo talui toimittajii rahvahalluo materjualan ečos .
Olet hätken aigua ruadanuh lehtes , hyvin tiijät sen ruavon vaihiet , kai muutokset da uvvistukset , toinah jygiet gi aijat .
– Oli aigu , konzu lähtie matkoih oli vaigei . Minä pajatin karjalazes horas da myö puaksuh kunnetahto ajelimmo .Minuu toimitukses puaksuh kyzyttih luadimah materjualua , sit keräin tieduo da luajiin kuvua .
Aigu muuttuu , tänäpäi on mahto lähtie ei vaiku ruadomatkah , ga ruadua se omien projektoin aiguagi .Tänäpäi toimitukses ruatah nuoret , opastunnuot rahvas , kudamat kaikkiele kävväh da kai ehtitäh .Minunhäi ruado on moine : pidäy eččie uuzii kirjuttajii da potakoija heidy kirjuttamah lehteh .Tänäpäi minä olen lehten tiluan duruadolois da karjalankielizien kniigoin levittämishommis .
Mi miellyttäy da ihaškoittau sinuu ruadajes ?
– Rodih muga , ku en ole ruavos ammattimies , olen vai sen suvaiččii . Ga voibi suaja ammatti da ei suvaija sidä .Sidä , midä minä ruan , minä ylen äijäl suvaičen .Tundietut sanat : "Nimi ristikanzalline ei ole vieras meile ", minä olen muuttanuh iččeh niškoi nenga : Nimi karjalaine ei ole vieras minule .Elän Karjalas , olen karjalaine , ruan karjalazes lehtes , pajatan karjalazes horas , ombelen karjalazii ruuttii da sellitän tyttilöi karjalazih ruuttih .
Jogahine kerras vihjuau , mittuine tärgei on sinule ruado "Omas Muas ".Meile lehten toimittajile sinä olet ezimerkinny ruadajes da vie enzimäzenny abuniekannu , suuret passibot sinule sendäh .
– Pien iččie patriotannu : kai minun väit , nerot da voimat panen Karjalan muan , rahvahan da kul’tuuran hyväkse ! Kiitän omua ozua sendäh , ku ruan karjalazes da ihan rahvahallizes lehtes , kudai tänäpäi on kehitynnyh da nygyaigaine .Konzu minä tiijustin , ku tuatan veikki Pentti vie enne voinua erähil vuozil ruadoi Anuksenlinnan lehtes , rubein duumaimah , a kenbo vie vois meijän perehespäi ruadua lehtes .Iče minä školas seiččemendes kluasas algajen kuuluin školalehten toimitukseh .Eläjes puutui luadie lehtie bol’niččah niškoi dai Kriman mägilöis olles .Ga nikonzu en voinnuh ni smiettie , ku rubien jo sen verran aigua ruadamah lehtes , da karjalazes .
Margarita Kemppainen
Margarita Kemppainen on roinnuhes Anuksen čupun Sändämän kyläh .Opastui Sändämän , sit Anuksen školas , sen jälles Petroskoin kul’tuuruopistos horajohtajien da horaozastol .Opastundan loppiettuu ruadoi kolme vuottu ammatin mugah , enzimäi Puudogan piirin Kolodozero-kyläs , sit Anuksen piirin Tuuksen kyläs .Sen jälles kolmetostu vuottu ruadoi Petroskois Svetlana-laitoksel .
Vuvvennu 1993 tuli ruadoh "Oman Muan " toimitukseh .Samannu vuon häi rubei pajattamahgi karjalazes Oma Pajo -horas .On aktiivizii Karjalan Rahvahan liittolazii .
Mulloi Karjalan Rahvahan Liiton 30-vuozipäivänny Margarita Kemppainen on suannuh korgeiarvozen palkindon – Karjalan tazavallan piämiehen rynnäsmerkin – omas panokses Karjalan tazavallan kehittämizekse .
On perindöllizien karjalazien ruuttien ombelii da karjalazien tyttilöin muasteri .On vaigei pidiä luguu sille , min verran karjalastu sobua on ommelluh da karjalastu tyttii sellitännyh muasteri .
Omamualazet. Margarita Kemppainen
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский