Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Kui yksi suuri pereh
Alina Gapejeva
Kui yksi suuri pereh
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Se
ei ole nigo himoruadoloin kluubu , nigo kul’tuurutaloi , nigo muzei da kirjasto , ei ole ni päivykodi , a yhteiskunnalline yhtistys "Karjalan Kielen Kodi ", kudai yhtistäy kaikkii vastevai mainittulois laitoksis ruattavii ruadoloi da andau rahvahale vägie , tahtuo eliä da luadie uuttu .
Karjalan Kielen Kodi Vieljärves rodih toizekse koikse äij ih kyläläzih niškoi .Yhtet tullah sih ruadoh , kudamua suvaij ah kaikel sydämel , toizet – lämmän vastahoton da paginkanzoin ečos , kolmandet tahtotah olla avukse rahvahale .Eri-igäzet kyläläzet tämän kielikeskuksen levon al tundietah iččie ku piäsköin pezäs – yhtes suures perehes , kudamas enimyölleh paistah karjalakse .
LAPSEKAS PEREH
Minul ylen äij äl himoitti roita päiväkse tämän sovukkahan yhtevyksen ozanottajakse .Priäžän piirin Vieljärven kyläh piäzet terväh – dorogu on ylen hyvä .Dai eččie karjalastu kodii (nenga sanotah sidä sigäläzet eläjät ) ei pie hätkie – se on keskikyläs järvirannal .Puuhizen kaksikerroksizen taloin pordahil minuu vastai Natalja Antonova – eräs koin emändöi .Kaikkii huonuksii myöte levii magieloin kodisyömizien duuhu .Enzimäzes kerrokses n’apukat hyväl mielel kolaitettih luzikoil ildazen syvves .Sanotah , ku lapsetoi taloi on tyhjy taloi .Lapsien škuappazet kirjavien sobienke annettih nämmile huonuksile elaij an tunnon .
– Meil ruadau pieni päivykodine – kielipezä . Moizii nygöi harvah olettelou .Se ruadau ihan kui tavalline päivykodi da ildupäivykerho školaniekkoih niškoi .Täs lapsih niškoi pietäh luomisruavon urokkoi , on järjestetty syöndyverot , uni , tarvittavu hoido da opastusprogrammu .Lapsienkazvattajat paistah lapsienke vaiku karjalakse .Lastu ei ole äijiä – viizi kielipezäh da viizi ildupäivykerhoh kävyjiä , sendäh jogahine suau oman huomavon da hoij on , sanou Natalja .
On tovestettu , ku lapset äijiä kebjiembäh opastutah uudeh migu täyzi-igäzet .Natalja on pannuh merkile sen , ku Vieljärves on yksi suuri ongelmu : kyläs ei ole niyhty perehty , kudamas karjalan kieli olis piäkielenny lapsienke paistes .
Dai lapsiigi kyläs rodieu vähembi .Se linnas ollah suuret vuorot päivykodiloih , a Vieljärven kielipezäs on nelli välliä paikkua .
Kielipezän n’apukkoi ylen äijäl lykysti .Hyö ollah joga ruavos täyzi-igäzienke : otetah ozua erilazih pidoloih , pastetah piirualoi , valmistetah pruazniekkoi da pietäh huoldu omas kois .Kaikis tärgevimänny on se , ku opastutah karjalan kieleh yhtehizien ruadoloin aigua .Hyö vouse ei varata fotokameroi – jo ollah harjavuttu lehtimiehien huomavoh .
KIELISUUT
Sit kois elähtynnyzii rahvahii kunnivoijah .Koin ruadajat sanotah heidy kielisuuloikse .
– Äijät sanat tänäpäi jiädih unohtuksih , myö kiännymmö kielisuuloin puoleh , hyö ollah kielen da perindölöin tiedäjinny . Heijän kieli on kuvannolline , tarku da pajonluaduine .Ga ei kaikin malteta kirjuttua karjalakse ,sendäh piemmö kielikursiloi .Ainos löydyy himoiniekkua opastumah kirjah .Karjalan kielen kursiloile kävyy läs 16 hengie , heil on 60 vuottu da enämbigi .Vahnimal kursilazel Anna Petrovna Ivanoval on 90 vuottu .Ei sua ni uskuo , ga talvel inehmine tulou kursiloile potkuriloil , muul aigua hänel on keppikävelendy mieleh .
Häi on kaikis aktiivine da kirjahmaltai .Anna Petrovna alovehienvälizes akcies "Kirjuta sanelu karjalan kielel " suau 90-100 ballua .Tuandoi näin händy astumas siemenpuačkoinke – rubieu istuttamah ogrodua , muheloittau Natalja Antonova .
Ammuzis aijois karjalazis talolois yhten levon al eli mondu
sugupolvie .Lapsil da vahnoil ristikanzoil oldih omat välit .Buabathäi ollah niilöi rahvahii , kel ainos löydyy aigua vastuamah tiijonhimozien pun’uzien tuhanzih kyzymyksih .Yhtehizis ruadolois nämmä välit vai lujetah .Äijile elähtynnyzile nämmä vastavukset ollah hyvänny rohtonnu yksinäžyös .
OMA HUOMAVO ERINOMAZILE
Koin aloveh kai läpettäy puhtahuttu ,se aktivistoin da Nad’azen hyvyös .Nad’a on lapsusaijas niistienny .Elähtynnyzien da niistielöin probliemat enimyölleh ollah samat .Heil pidäy olla tarvittavinnu .
Kodiruadoloin ruattuu Nadežda kiirehtäy karjalazeh kodih , kus händy jo vuotetah .Inehmine mil vai suau avvuttau yhtistyksele .Kävyy laukkah , poštale , tuou halguo , suomiu troppazii talvel , kaččou lapsii da ruadau toizii kebjielöi da tärgielöi ruadoloi .Samal aigua opastuugi , kävyy kerholoih , lugou koin kirjaston kniigoi .Minun käyndypäivänny Nadežda kabrasteli järvirandua .Häi rakkahal tuli paginale .
– Minuh niškoi tämä kodi on ilonnu , lyhyösti sanoi häi haravoičendua keskustamattah . Yhtistykseh kuulujat ollah inehmizenke yhtenarvozinnu da kučutah händy helläh "meijän Nad’azekse ".
YHTEISKUNNALLIZEN RUAVON KESKUS
Minule Vieljärven karjalaine kodi ozuttihes ei vaiku kielikeskuksekse , ga erähäksegi yhteiskunnallizen ruavon keskučakse .Nämmis seinishäi piäzöy ilmah Vieljärven ikkunat -lehti , aktiivizesti ruadau S .S .S .R . -yhtistys ("Sohranim Selo Svoimi Rukami ").
– Meijän ruadoloi on karjalan kielen kehittämine dai vieljärveläzien eloksen luavun parandamine , tarkendi koin aktivistu .
Koin ruavon ainavoluadužus on sitgi , ku se ruadau da kehittyy vaiku rahvahan lahjoituksil , matkailun da toizien palveluloin vuoh .Kodii ainos kunnostetah .Kaksikerroksizes talois on kai , midä pidäy .Vieljärven kylän rakenduksis se on korgeitazozin .Tänäpäi ei diivakse olla nigo vezibutket , nigo ubornoit , netgi ollah sit kois , ga minuu enimälleh kummastutti huonuksien kodikkahus .
Yhtes on ezil paikallizen taidoilijan ozuttelu , toizes – neroniekkoin käziruadoluajilmuksii , kolmandes pietäh kerholoi da kerähmölöi .
Joga pienes vešisgi täs tunnet suvaičuksen rahvahan , heijän luomisruavon , vahnoin perindölöin kohtah da tahton ruadua nygyaigazeh tabah .
Avvonažus , selvys da kaikkien pättävys da suadavus täs ollah kaikes .Kai ut’uužittuloin sobien tukus täs roih erinomaine tunnelmu .
Kois vie on yksi suuri perti , kus inehmizet voimistellah .Se voimistelu menöy karjalan kielel .Karjalan kielihäi pyzyy nygyaijan tazol .
– Suannougo säilyttiä muamankieli ? – Ei himoittas kaččuo loitokse edehpäi . Elämmö täs da nygöi .Täkse päiviä on tarkoitus säilyttiä kanzalline kieli .Täl taval myö jatkammo sen eländyvuozii , on varmu minun paginkanzu .Kodi on se kohtu , kudai pidäy jogahizele , sie sinuu kannatetah da ellendetäh , otetah vastah moizennu , mittumannu olet .
Tovellizes kyläläzes kois pidäy , ku truvaspäi lähtis savvu , sit sie on lämmin da mielužu , da sinne ainos himoittau kiändyö .
Kui yksi suuri pereh
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Гапеева Алина
Как одна большая семья
русский
—