Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Ammui vuotettu kirjuttai
Valentina Libertsova
Ammui vuotettu kirjuttai
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Nengostu
kirjuttajua jo ammui vuotti meijän kaiken jyttyzil viäryksil vaivattu karjalaine Anuksen mua , kudual eläy ruavonsuvaiččii , nerokas da hyvyöntoivottai rahvas .
Sit ei ole nimidä kummalistu , gu juuri täs kirjutuksen suaduu rubei kehittymäh uuzi omaluaduine kirjalližus .Tiettäväine , enziaijal sananneroniekat otettihes runoloih , kui sen alguhpanii Vladimir Brendojev , kuduas jiäi vai hoikkaine kniigaine eriluaduzien kerdomuksienke .Ga onnuako tozi kaunehliteratuural ei sua tapahtuo eloksen argiolottah .Sit konzu ruvettih tulemah Oma-mua lehten rivilöispäi Nikolai Zaitsevan kädevästi kirjutetut kerdomukset , meile avavui uuzi muailmu – meijän oma elaigu , kuduan eli joga pereh , kudai eläy vahnembien mustoksis , kodipaginois , joga sydämes .Se vaivuau , pyrgihes mieroh ilmoittamah iččie , оman kanzan kuvua .Kaikes rahvaskanzas stuači sanoi Anuksen liygiläzih näh se nerokas prouzan kirjuttai - Nikolai Zaitsev - tozi karjalazien elaijan iäni .
Joga hänen kerdomuksen juondeh on otettu mennyös vai nygözes rahvahan elaijas .Kai yhtes – täyzi XX vuozisuan histourii , sen kaikis tärgevimät da jygevimät , kibiet tapahtumat : enzimäine muailman voinu , Ligakuun vallankumovus , kollektivizatsii , repressiet , toine muailman da Suuri Ižänmualline voinu , voinan jälgehizet vuvvet .Kai net tilat on tarkasti kuvattu nämis kerdomuksis : "Omat ikkunat " (2005), "Čuajumuagari "(2007), , "Velgu " (2008), "Evakkoh " (2008), "Perindö "(2009), "Vahnus "(2009), "Hyllätyt hongat " (2010), "Puatokku päivy "(2010), "Katkottu oza " (1912),."Oma kodi " (2013), "Kyly "("Kommunistu ") (2013).
"Sinizet silmät " (2011) mustoitetah jo kahtendenkymmenenden vuozisuan loppuu , konzu viinanjuondu muga kazvoi , ga tapoi mužikkoi kirkijembi voinua . Kai tapahtukset , kudamih näh kirjuttau Nikolai Zaitsev , on otettu elaijas – omas , omien lähizien , hierulazien , tuttavien .Joga tapahtumah niškoi kirjuttai voibi iče sanella paginas , ei peitä omii "ammatillizii taidopeittožuksii ".Häi muga valliččou ainehet omih kerdomuksih , gu lugijat ovvostettas , azetuttas , kačahtettas ymbäri , omah elaigah uudeh luaduh – viizahil sanantaidoilijan silmil .Se ozuttau suuren da syvän kirjuttajan neron .
Lekahuttua sydämes peitetyt igävykset
Jo enzimäine painettu kerdomus "Omat ikkunat " kerras houkuttelli lugemizeh sentäh , gu lekahutti sydämes peitetyt igävykset .Enimis nevvostovallan aigah äijän kestänyzis perehis eletäh hiilavat repressieloin kybenet .Mustammohäi , kui silloi 1991 vuvvel polti valgeiven'an kirjttajan Vasil' Bikovan pitkykerdomus "Kierdämine " ("Oblava ").Piähengi pagieu guluagu-luagerispäi , ga kodih mennä , gor'a , ei ruohti .Yksisama kodvazen peräs omat , rinnal yhtes kyläs eläjät perustettih kierdämine tavattavakse pagolastu .Zaitsevan nimetöi piähengi rohkeni vastavuo oman In'a-mučoinke da sellittiä naizele , mikse ei voi tulla kodih : "Minuu otetah , se on nähtäväine ".Häi sanelou omii mielii : "Istuo tyrmäs oigies dielos , kudamua ruat , kudamah uskot , se ei maksa nimidä .Olen jo duumainnuh yölöis sidä ...olen tulluh piätokseh : lähten koispäi sikse pahakse aigua , en minä ole yksinäine .On olemas ristikanzu ...toine ... kudai duumaiččou dai ruadau kui minä !Menöy kodvaine , i aigu muuttuu , minä tulen dai jatkan omua ruaduo ..."Täs on moine karjalan rahvahan viizahus , uskondu , oigevus !..
Zaitsevan piähengi sežo pagei luagerispäi da ei ruohti mennä kodih .Oppikkua vai kuvitella , ongo se abei – seizuo omien ikkunoin ies , kačella armahii kuvii da yhteltiedy varaten peittyö tuhjoloin tuakse .Piähengen rounogi rinnal seizojes , hänen da kirjuttajan silmil kačommo taloin ikkunoih da kuundelemmo yön da oman syväimen iänii : "Ristikanzu syvembäh tungiheze tuomivičikköh , štobi parembi nähtä ikkunat ...Joga kerral , konzu ikkunas ozuttih kentahto , hänel salbai hengen ..."
"Hyllätyt hongat "-kerdomuksen nimie myö voibi kerras tunzie aihe , se on hyllättylöih hieruzih näh . Mi mostu jiäi Karjalan dai kaiken Ven'an Pohjazen muale !Ei se protsessu azetunnuh vie tänäpäigi .Varustut lugemah kyynälienke , viärittäjen omii vahnembii da iččie , gu jätimmö omat hierut meččih kuolemah .Nikolai Zaitsev sen viäryksen suuren vuitin "pienis ristikanzois " ottau iäre , ga yksisama lugie on abei .Kaunehen meččyluonon tagaperäl ilmestytäh "barakoin korgevuot kolme suurdu valkua " - puolelleh jo hapannuttuu hongutukkuu , kudamat "oldih …mihtahto tarkoitettu , ga aigaine kevät katkai dorogat , mugai jiädih net Reboivuarale …net tänäpäi ollah sie hyllätyt , mustat , kazvoitunnuot , sangien sammalturkin al , menettäjen omua lahuomizen igästy aigua .Ei muasteri maltanuh vediä niidy aijoinaijal ".A vet "niile hyllättylöile hongile voinnus olla hyvä oza : niis voinnus nostua kymmene kunnon kodii , sanommo lespromhouzan ruadajile .Toinah niidy vuotettih piloruamat , mebel'noit zavodat ".Kuibo sai azuo nengoine viärys , nengoine suuri riähky ?Ga sai – nevvosto valdivon vuoh : "Sentäh ylähän ei suadu suuret suavutukset .Orden oli annettu kuulužale mečänkuadajale , yhteiskunnan pättäväle miehele , kudai täytti oman ruavon , ylähäine virgumies oli nostettu korgiembah arvoh .Jogahizel sih aigah oli oma oza… "
Vie abiembi on se , gu kahten vuaran niilöin hongien peräs čoman Hongujärven rannal "seizou madal kaidaine yksinaine taloi ", kus jo seiččie vuottu eläy hyllätty vahnu ristikanzu , kudual on vahnu nimi Fadei .Joga vuottu 23. syvyskuudu , mučoin kuolendupäivän häi vuottau "ainavuo poigastu ", kudai uskaldi vältämättäh tulla tänne ihan sil päiväl – muaman kalmale , omih hongih , roindumuale , tiijustamah vahnua tuattua .Ei , vikse , aigua lövvä – "Hänel on oma ruado Petroskoil , häi on tundiettu ristikanzu , on oma pereh , omat lapset… " Tämähäi on "kulleksii juondeh " – Biblies päi tulluh "tuhluajupoigu "-kuva .Kerras mustoitutah ven'an Aleksandr Puškinan "Azetuskohtan kaččoi " da Konstantin Paustouskoin "Telegrammu ".Ga sie lapset yhtelläh hos myöhästyttih , ga kalman piäle itkemäh tuldih .A täs tilas vieras ristikanzu , petties puuttunuh yhtekse yökse yksinäzeh kodih , haudai kuolluon hyllätyn ižändän da lähti iäres pahas mieles – poigu ei tule tänne nikonzu .Mindäh liennemmö moizikse heittynyh : gu vai puutummo parembah eländyveroh , kerras kaimuammo huigien , dai senke armahtuksen , vastuolližuksen , muston ?..Kirjuttai loppou kerdomuksen luonnon itkul hyllätylöin mualoin piäl : "Ammuzien kuivanuzien hyllättylöin oksien keskel armoittominnu da yksinäzinny heiluttih tuules , buite gu itkijen , yksinäzet huavat , oijendellen pal'l'ahii oksii kohti taivastu , kus tuhkanharmuat revinnyöt vezipilvet ripoitelttih jygielöi pizaroi , kulgiettih välinpidämättömänny toizile mualoile .Ei kyliä , ei eläjiä .Ei ni mečänristua tiä nägynyh .Kai oli hyllätty .Ei ni ylähän olluh nämmih tärpilöih vuaroih nimittumua huoldu ".
On midä sanuo rinnal eläjile
Iče Nikolai Petrovič Zaitsev on roinnuhes da kazvanuh Anuksen mual , Anus-joven rannal – Alavozen Antula-hieruzes mualruadajien perehes , kus piettih žiivattua da pihas kazvoksii .Buabah niegloi myödäväkse villazii alazii da sukkii .Died'oi ruadoi Alavozen kolhouzas Vahnan keskuksen (Staroin Tsentran ) kon'ušis heboloin kaččojannu , oli kuuluzu längielöin niegloju da kohendai .Died'oin elaijan , mustot , ajatukset , pahat mielet pani Nikolai Petrovič Vahnus-kerdomukseh .Puavil Ivuanov oli kuulužu ruadai , paginas "händy sanottih Kutun endizekse kon'uhakse ", "se nimi ...arvosti händy , voibi sanuo , pidi kunnivos .Muga se nimi kierdeli souhozoi myöte .Sil nimel händy tundiettih Anuksen alovehen kolhouzoin ižändät .Hyö tiettih , kui tämä mies maltau ruadua ".Kon'ušin "seinien sydämes oli tämän miehen ruavon dai eloksen muailmu , oma filosoufii hebozih , yksinäzyöh dai vahnuoh niškoi ".Täs kai hänen elaigu dai miero , kudai "ei rajatunnuh hebozien da šorniekan ruadoh ", koskihes Kanuadah dai Pol'šah , ven'an suarih dai voinih .
Jo Antulan alguškolas opastujes brihačunnu Nikolai harjavui piirdämäh lapsien luaduzii kuvazii – tankoi , höyrylaivoi , kaunisteli školan seinylehtii .Sit ielleh Alavozen keskiškolas opastujes kävyi dovarišoinke piirustusjoukkoh , yhtes ajeltih brihat Tuuloksele , Sändämäle , Luadogale , kus luajittih nägeväh luonnon kuvii .Se muga hänen innostutti , ga tässäh on kaikis mielevin ruado .Puutui Moskovan Rahvahantaidoyliopistos opastuo , ottua ozua ozutelmois toizien taidoilijoin keskes .Jälles kodvan ruadoi mainostaidoilijannu Alavozen puunhuavustuszavodal .Nygöi , jo eläkkehel , vie ei heitä käzis mualandua , da vie ližäi ičele kirjutusruavon , gu häi on tozi karjalaine kodimuan suvaiččii , äijän tiedäi , maltai , livvikse pagizii da kirjuttai ristikanzu , kudual on midä sanuo rinnal eläjil .
Nikolai Zaitsevan kirjutuskieli on tozi kaunis livvin kieli , vallittu da rakendettu kirjuttajan käil da sydämel .Lugijes mustoitutah endizet omien kylien ristittyzien paginat , sananlaskut , sananpolvet , eriluaduzet ilmekkähät sanat .Tiettäväine , ven'an kielen ylivallan ual elänyh ristikanzu ei voi ilmai ven'an kielespäi tulluzii sanoi ni paista , ni kirjuttua – se nygöi muga lepitty on .Yksisama Zaitsevan kirjutettuu lugijes buitegu pagizet tävvel sydämel omahizen ristikanzanke .Sanozin nenga : karjalah maksau opastuo sikse , gu vois lugie mielenkiinittäjii Nikolai Zaitsevan kirjutuksii .
Enzimästy ammattii myö Nikolai Petrovič on taidoilii oman stiilinke .Hänen tabua myö kuvat "elavutah ", konzu ahkerasti syvendyt tarkukohtih , hyväzesti valličet joga väriluaduzen , yhtytät net erilazet tavat vastukohtah .Nikolai Zaitsevan väriasteikkoih on vägitukku kerävynnyh luonon helmas : taivahalline valpahansinine muankarvazen kelduruspakonke , järven allon jyttyine mustakkosinine päivypastokeldazenke , lumensulai sinizenruskei , märrän parren harmaikeldazenke .Muga nengozeh tabah nägyy luondo kuvis , gu silmis ristikanzan syväin , muailman nägemys , tunnustuu elaigu .Enimäl taidoilii suvaiččou ottua mualavah Kuojärvenkohtii , kuspäi on hänen mučoi Gal'a , da Luadogu-järvie .Häi on pannuh omih kuvih kai vuvvenaijat , puaksuh alguaijal : enzi lumet , kevätojat , kezähuondekset , erivärizet mečät lehtienpakundan iel .
Hänen taidokygyy voibi nähtägi kerdomuksis .Sanommo , Oma kodi-kerdomuksen käzih otettuu jo allussah ovvostat pahat mielet : syvyskuun vilu huondes , "rauhatoi , argu , värizii hämäri ", "varavossah pujoittui …huondesvalgei tuhkuharmualois pilvis läbi ", "ulizii koiru ", "kirvehen kolkutus ", - "nelli kolhozniekkua telmettih kirvehienke da piloinke " - "purrettih taloin heinysaruadu da tahnuoloi ".Kai nämmä tarkukohtat upotetah kolhozoin aigah , konzu hierulazil puutui tirpua ylen äijy viärytty dai uskaldetah ielleh suurdu vahinguo .Kerdomuksen nimi ei petties ole "Oma kodi ".Sen piälimäzel hengel on eloksen tärgevin tarkoitus : "Harakan Miikul oli mielenke eläi ristikanzu .⊂…⊃ Käzil suavut kopeikat häi pani omah kodih . Suvaičči häi tädä kodii i ainos kohendeli da čomendeli sidä ".Hyväl aijal nengoine koin suvaičus vai vedäs ristikanzua oigieh elaigua myöte .Pahal aijal häi rodih pahanruadajakse – poltajakse ."Polvilleh kyynälis seizoi Miikul palajan taloin ies . Poltajannu räkenny tulespäi nostih mieleh gu elävät - diedˈoin , buaban , tuatan , muaman mielikuvat …Iče pieni heijän rinnal .Miikul ristii vettynyöt silmät , kumardih koile muassah i šupetti proškenˈnˈua vahnembile da taloile ".Häi kaččou ielleh "koin tulivierkurih , rounoku rauhoitunnuh ", uskojen , što "tuli puhtastau kai …Ei ole kodii – ei ole sih näh duumua .Ei rodei läžimisty ".Yhtes perehenke da lehmänke hyö lähtietäh iäres omas hieruspäi nouzijale päiväle vastah ."Sen sädehet luaskavasti lämmitettih heijän ilmielöi ". Nenga lopul kirjuttai alevuttau meidy – lugijoi jälles nengostu hirviedu tapahtumistu .
Tänävuon talvikuun lopul Nikolai Petrovič Zaitsev täyttäy seiččiekymmen vuottu .Suuri täyzi igä eletty kunnolleh – on midä mustella , on midä vediä yhteh , on midä korgieh arvostua .Olis himo parahien hyvittelendysanoinke viegi sydämellizesti passiboija kirjuttajua annetus vallas hänen kerdomuksis läbi omal kielel lugie da kačella oman kanzan elaigua .Toivottazin uuttu pädeviä kniigua , kuvua , hyviä lugijua da ihailijua , gu nuoret avattas ičele uuzi muailmu – tuttavu da eriluaduine - oma Nikolai Zaitsevan keksitty miero – kerdomuksis da kuvis .
Ammui vuotettu kirjuttai
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский