Тексты

L’ubov’ Baltazar. Koivu: pädevy da čoma

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Kipinä. № 2, 2026, с. 10

L’ubov’ Baltazar

Koivu: pädevy da čoma

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Karjalas
kazvajien puuloin
keskes
koivu
on
kunni-vosijal. Se
ainos
on
rinnal
meijän
elokses
. Täh
puuh
näh
on
luajittu
äijy
pajuo
sen
čomevuon da
pädevyön
periä
. Sygyzyl
se
tuou
meijän
luonnon
kuvah
kuldastu
värii
. Talvel
koivuhallot annetah
äijän
lämmiä
. Koivun
kovas
puuainehes luajitah
lujua
luzikkua
da
ast’ettu
. Kezäl
koivun
lehtet
päitäh
meile
kylyvastoin
luajindah
. Keviäl
koivun
mahlua
juvves
suau
parandua
omua
tervehytty
.
Koivun
mahlua
suau
ottua
vai
suuris
puuloispäi
, kudamien
rungo
on
25 sentii jämei
. Moizes
puuspäi
suau
ottua
kolme
litrua
mahlua
päiväs
. Enämbiä
ei
ni
pie
. Sidä
täydyy
perehel
päiväkse
.
Koivuh
30-50 sentii korgevuol
poratah
3-5 sentii syvä
loukkoine. Poral
pidäs
piästä
vai
vähästy
tajemba puun
kojua
. Ku
tuohi
ollou
silei
, se
on
hoikkaine
, vai
erähis
vahnembis
puulois
se
on
jämennyh
da
hallennuh
. Porattuh loukkozeh kiingieh iškietäh
hoikkaine
kuuraine, kudaman
alle
pannah
rengi
, mih
mahlu
tippuu
. Mahlua
on
parembi
juvva
tuorehennu
, kuni
se
on
kirkas
. Vahnembal
ristikanzal
suau
juvva
litran
verran
mahlua
päiväs
, lapsil
, tiettäväine
, vähembi
. Mahlas
on
äijy
minerualua
da
muudu
ainehtu
, mit
luajitah
hyviä
tervehyöl
dai
"pestäh
" ristikanzan
syväimen.
Konzu
koivun
oksis
ruvetah
elavumah
ezmäzet lehtyzet, mahlan
virduamine puus
on
azettumas
. Puuspäi
tippui
mahlu
jo
ei
ole
kirkas
. Ku
poruamizen
periä
puun
rungu
ei
vahingoittus, kuurazen otettuu porattu
loukkoine pidäy
hyvin
typitä
. Sih
pädöy
sammal
, kudai
pidäy
ylen
kiingien ajua
loukkozeh pohjassah
. Piälepäi
loukkozen kohtu
voibi
voidua
savel
libo
vahal
. Satatetus kohtas
ymbäri
puu
kazvattau
uuttu
kojua
dai
iče
salbuau
sen
umbeh
.
Keriätgo mahlua
vai
katkot
vastua
, ainos
musta
– joga
puudu
pidäy
žiälöijä
da
vardoija
. Puu
kazvau
hätken
, se
on
luonnon
elävy
oza
.