Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Maikki Remšujeva. Kipinäštä šyttyy tuli
Maikki Remšujeva
Kipinäštä šyttyy tuli
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tänä
vuotena "Kipina " täyttäy 40 vuotta !Uuši Kipinäläiset-rubriikki kertou ihmisista , ket on luajittu kuvalehtie ennein ta nyt .
Lehen täššä numerošša pakajamma "Kipinän " piätoimittajan Jana Filimonkovan kera .
– Jana , "Kipinä " täyttäy 40 vuotta . Mimmoni oli šiun taival kuvalehen parissa ?Mitä tykkyät šiinä eniten ?
– Ruan "Kipinäššä " vuuvvešta 2009. Työškentelin , opaššuin ta šain kokemušta vanhemmilta kollegoilta .Kiännin tekstijä , kirjutin materialija , tutuššuin uuših ihmisih .Ka oma yštävyš kuvalehen kera alko jo kouluaikoina , vaikka olin šilloin aivan toisella puolella tarinua .Kuin ni šuurin oša meijän tašavallan lapšista , myö lukima ta kiäntimä "Kipinyä " šiännöllisešti tuntiloilla .En tietyšti šilloin voinun kuvitellakana , jotta šivon elämän täh lehteh .
Mie tunnen rakkahutta , kiitollisutta ta kunnivoitušta "Kipinyä " kohti šekä vaštuuta lukijie kohti – tahon , jotta lapšet oltais tyytyväisie , jotta kuvaleheštä ois hyötyö tuntiloilla , jotta šiitä tiijettäis niise ne , ket ei opaššeta muamonkielie .Eniten työššäni tykkyän yhteyttä nuorih lukijih – tapuamisie lapšien kera , koululaisien omie šivuja leheššä .Še tuou innoššušta ta on merkki šiitä , jotta miun työ on tärkie .
– Mintäh "Kipinä " on pisyn niin pitälti lapšien mieleštä kiinnoštavana ?
– Ušon , jotta kuvalehti kiinnoštau nyt erityisešti kielenopaštumisen näkökulmašta ta oman , alkuperäsen šisällön anšijošta . Onhan nykylapšilla niin valtavašti tietoja ympärillä !Meijän on vaikie kilpailla venäjänkielisien medijojen , televisijon tahi bloggerien kera .Ta jokahisella on omat tehtävät .Ka myö olemma mukavat omalla ainutluatuisuolla – "Kipinäššä " yhissytäh kieli , luovuš ta kuva .Lehtie voipi lukie , oppie , luatie tehtävie , kirjuttua karjalakši , vepšäkši ta šuomekši , ošallistuo kilpailuih ta muasteri-oppiloih .
Mainičen niise , jotta lehtie korissetah taiteilijien korkieluatuset piiruššukšet ."Kipinä " muuttuu , ka šäilyttäy šamalla omie perintehie . Vuotena 2011 tapahtunut kielijako antau jokahisella mahollisuon lukie kuvalehtie omalla muamonkielellä .
– Lehti julkaissah šuomekši , karjalakši ta vepšäkši . Mimmosie erityispiirtehie tahi vaikeukšie še tuou työn järještämiseh ?
– Erityispiirreh on še , jotta numerot voitais šivuta šamoja aiheita , ka ne ollah ihan erilaisie . Ta tämä on tärkietä : lehet ei olla toisien kopijoja .Jokahini numero on ainutluatuni ta jokahisella muamonkielellä on oma toimittaja .
Esimerkiksi lapšet , ket opaššutah vienankarjalua , löyvetäh kuvaleheštä heilä šuunniteltuja materialija – ottuan huomijoh heijän kielitaituo ta kiinnoššukšie .Toimittaja tietäy , missä kieltä opaššetah , kuin monta tuntie netälissä , mimmosie vaikeukšie opaštujilla voit olla lukie’s’a tekstijä .Šentäh tärkietä on niise "tuntien ulkopuolini " työ koululaisien ta opaštajien kera .Tämän peruštehella kirjutetah kuvalehen šuunnitelma ta rakennetah työnkulku .Näin ruatah jokahisen kielen kera .
Vaikeukšista tärkein on tietyšti teemojen valinta .Pitäy šuattua ennuštua , mi kiinnoštau lašta , mitä on helppo lukie ta ymmärtyä , mi šanašto on šopiva ta mi voipi olla liijan vaikie .
– Onko šiula lempišana karjalakši , vepšäkši tahi šuomekši ?
– Tämä on ehkä kliše , ka šana "KIPINÄ " noššattau miušša lämpimie koulumuistoja , ta šamalla še kantau vaštuuta . Niän šiinä perintehen jatkuo ta tärkien tehtävän – innoštua , pityä kiinnoššušta yllä , opaštua .Šanalla on niise kaunis merkityš – še on pieni tuli .Kipinäštä šyttyy tuli – mieleštäni še kuvuau täyvellisešti meijän tehtävie : šytyttyä lapšien kiinnoššušta omah kieleh , antua hänen ymmärtyä , kuin tärkietä on paissa omua muamonkieltä , tuntie šen juuret ta oman kotišeuvun istorijua .Tämä on šana , mi ei jätä milma konšana välinpitämättömäkši .
– Šuauko kuvalehti nyt lapšien kirjasie ta piiruššukšie ? Mitä tahtosit neuvuo lukijilla , ket haluttais nähä omie töitä "Kipinäššä "?
– Kirjasie tulou , kiinnoššušta on . Toičči aloteh tulou vanhemmilta , toičči opaštajilta , rikeneh myö iče yllytämmä lapšie ošallistumah lehen elämäh .Tietyšti monet koululaiset tahotah nähä omie töitä lehen šivuilla – še on luonnollista .Ka eryähät ujoššellah .Elkyä varakkua !
Voit kirjuttua meilä karjalakši , vepšäkši , šuomekši tahi venäjäkši .Voit kirjuttua muamon , tuaton , ämmön tai yštävän kera .Kirjuta ičeštä , pereheštä , koulušta , lemmikistä !Piirušša !Luo !Voit olla , jotta juuri pieneštä jutušta tahi piirruššukšešta alkau šuuri tarina .
– Mimmosie uušie idejoja tahtosit toteuttua kuvaleheššä ? Mimmosie rubriikkija toivosit "Kipinäh " tulovaisuošša ?
– Himottau , jotta leheššä olis enemmän lapšien ta nuorien omie tekstijä . Jotta nämä materialit ois työnnetty muamonkielillä .Yritämmä jo nyt šuorittua yhteistyötä studenttien kera .Tahtosin niise lisätä kuvalehteh perehrubriikkija – jotta vanhemmat ta lapšet voitais viettyä enemmän aikua yheššä .
– Mimmosena niät "Kipinän " muutoman vuuvven piäštä – mimmosekši še tulou ?
– Niän šen näin : "Kipinä " eläy ta kukoistuu . Še on kaikkien šuatavilla .Lapšet luvetah šitä tuntiloilla , koissa , autošša .Kuvalehen kieli on šelvä ta šisältö kiinnoštava .Kuvitukšet iellähki ollah lämpimie , mukavie ta omaleimasie .Leheššä on enemmän lisäšivuja ta vesselöjä interaktiivisie tehtävie .
– Još voisit esittyä yhen toivomukšen "Kipinällä " šen šyntymäpäivänä , mi še olis ?
– Toivosin , jotta jokahini karjalaini – lapši ta aikuhini – tietäis "Kipinäštä ", ottais šen käsih ta ymmärtäis , mistä šiinä kerrotah !
Kipinäštä šyttyy tuli
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский