Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Kanzoin yhtevys Vladimir Brendojevan tuotandos. 1
Valentina Libertsova
Kanzoin yhtevys Vladimir Brendojevan tuotandos. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Vladimir Jegorovič Brendojev oli
suuri XX vuozisuan kirjuttai , kudai pädöy suurien Ven’an kanzoin kirjuttajien rinnale pandavakse .Heijän kirjutuksis suau nähtä yhtenjyttyzii sen aijan ominažuksii , dai hyö toine toizes kuda-midä opastuttih da otettih laihinah .Se nägyy enimytteh toizien kanzoin kirjuttajien livvikse kiännettylöis runolois .
Kaikkiedah Vladimir Jegorovič kiändi 21 kirjuttajan 35 runuo .Tiettäväine , enimytteh net kirjuttajat ollah ven’alazet : kolme XIX vuozisuan klassiekkua (Aleksei Kol’tsov , Ivan Nikitin , Mihail Lermontov ), yheksä kuulužua XX vuozisuan runoniekkua (Sergei Jesenin , Mihail Isakovskii , Nikolai Rubtsov , Jevgenii Jevtušenko , Mihail Tanič , Margarita Agašina , Kim Rižov , Bulat Okudžava , Ivan Jušin ) – heijän kiännökset enimytteh ollah tuttavat silloi pajot .Nägyy , Vladimir Jegorovič on kiändänyhgi meijän Karjalan muan ven’akse kirjuttajien kolmen runoilijan tevoksii : Aleksandr Morozov , Viktor Sergin , Ivan Kostin .Ven’an kanzoin kirjuttajis Brendojevua kiinnostettih Dagestanan avartsu Rasul Gamzatov , ukrainalazet Taras Ševčenko da Pavlo Tičina , marilaine Sergei Čavain da mordvalaine Maksim Boban .Kaikkii nenii kielii ei sua tiediä , sendäh arvostamah kiändäjän neruo ei pie ni ottuakseh .Smietin , Vladimir Brendojevan runokiännökset toizis kielis on azuttu ven’ankielizis tekstois , a otettu silloi ylen kuulužas da kunnivoitus Družba narodov - žurnualas , kuduadu häi lugi da kuduanke oli ruavos .Erähät runot voidih puuttuo Brendojevan käzih mittumisgi lehtis libo žurnualoispäi , petties ostettulois libo kirjastos , vokzualas , laival lugiettulois …Nygöi gu vois löydiä net kai , sit suas tarkembah nähtä , kui nerokkahasti ruadoi kaunehen livvin sananke Vladimir Brendojev .Ga , pahakse mielekse , net voibi olla jo syväh kavonnuot libo ihan hävinnyöt .Ga yksisama ven’an tekstoi livvikse kiännettylöih tekstoih verdailles , kiännöksii sellitelles , muite tarkah lugijes voibi suaha äijy uuttu tieduo runoilijah , sillozeh aigah , taboih , elaigah dai meijän kanzah nähte .
Täs kirjutukses , tiettäväine , kaikkii runoloi ei sua sellittiä , azetummo vai erähih .Sendäh gu tämä 2026 vuozi on ilmoitettu Ven’an kanzoin yhtevyön vuvvekse , enzimäzikse maksau kaččuo omien heimolazien , suomelas-ugrilazien kirjuttajien runokiännökset da niilöin , kudualoinke oli ylen kingei eriluaduine yhtevys .
Sergei Čavain .Mečikköine .Luonnon da kanzan yhtevys
Sergei Čavain (Grigorjev Sergei Sergejevič , 1888-1937) on marilazen kaunehliteratuuran perustai , hänen elos da tuotando ollah ylen mieldykiinnittäjät , hyvin tutkitut da pannuot kniigoih da internettah .Kaikis enimäl kuulužu on hänen Oto-runo , kuduan Vladimir Brendojev kiändi livvikse nimel "Mečikköine ".Čavainan tutkijat da arvostajat sanotah , gu mečikközen kuvas häi ozutti oman marin kanzan .Puutuigo Brendojeval kiändäjes se säilyttiä ?Puutui , ga ei muga eeppizeh luaduh , kui kaunehliteratuuran da oman muamankielen keinoloin mugah .
On čoma mečikköine
suuren järven piäs ,
Kai kodoirandu
kuvaštah sen selgiäs vies .
Suurennu järvenny voibi pidiä suurdu muailmua , tazavaldua , kuduan vezis "kodoirandu kuvaštah " čomannu , raviennu , sego voibi muokkavunnuonnu , ruadajannu , toruajannu – kudai kuigi .Mittuzennubo runoilijat ozutetah marin kanzan tilan ?Putillizennu , raviennu , rikkahannu :
Sie korgiat , rehevät on
turbian-turbiat puut .
Sie magiat muarjat on
dai linnut pajosuut .
Marilazil on toven äijy nerokastu omua muadu pajolois kiittäjiä muzikantua .
Mittuinebo putilline kanzu voibi kazvattua oman kul’tuuran peritä ?!Moizien perindölöin simvolannu Čavainal on silmykaivo .Ei kai ven’akse kiändäjat otettu sidä kuvua huomivoh .Vladimir Jegorovič sen ozutti gu kyynälen jyttyös puhtahas hetties nouzijan vien , da vie kui kiännettylöis rivilöis on mainittu , "järveh… juoksou ojazennu ".Se on ylen tärgei ellendiä : pienis da hyväluaduzis kanzoin ojazis kerävyy suuri , kaunis , ravei , bohattu Ven’an kul’tuuru da eländytaba .
Tiettäväine , ei ole nimidä omua muadu čomembua , kus suau huogavuo tävvel hengel .Sen Vladimir Jegorovič ylen hyvin ellendi , se voibi lugie hänen omis runoloisgi :
Sergei Čavain ."Mečikköine "
Kus šulkuheiny
vihando kui sie ?
Kus moižet halvažet
voiš olla vie ?
Vladimir Brendojev ."Kodoilas ".
Kel ei syväindy koske
meijän hil’l’aine kohtu ?
Vladimir Brendojev ."Anusrandaine "
Kaste hobjaine , zor’ku kullattu ,
suuri sammalsuo , muur’oi mageihut ;
ongo järvyžis sinul kyllytty ,
Anusrandaine , randu lageihut .
Oto-runon jälgimäzet kaksi rivie kirjuttajat kiännettih eri luaduh , erähät ollah varuksis tappua vihaniekkoi , kuduat opitanneh kuadua "hoš yhten lembipuun ".Vladimir Jegorovič käyttäy livvin sananpolven "kirouksel kuivuan suun " – se ozuttau ylen suurdu tabua , hätken da kovua čakkuandua koval iänel .Mollei runoilijat ellendetäh , gu omua muadu pidäy vardoija , ei andua rikkuo , kunnivoija joga omah kanzah kuulujua ristittysty .
Ollougo Vladimir Brendojevan tuotandos moine oman kanzan da luonnon eeppine yhtevys ?Opimmo kaččuo hänen runoloi , kudamis mies kuvailou meččii , järvii , peldoloi .Pohodiu Čavainan Oto-runoh "Koivikko-meččäine kezäžel ehtäžel… ".Nelli kaksirivisty ozua , kuvailtu mečikkö , hyvämielizet tarkoitukset , gu kiännetys runos .Ga kuulundat ollah ylen eriluaduzet .Marilazen runon Brendojev kiändi kuvven askelen horeil , 7-8 rivis jo jiäy viizi askeldu , a jälgimäzes kahtes vaigu nelli .Joga rivi algavuu kahtes tavus painonke .Kaččojes marin kielel kirjutettuh tekstah huomuat , gu kai rivit ollah eriluadustu piduhuttu , ven’akse kiännetty tekstu sežo ei ole selgei sit puoles .Vikse marilazis eeppizis pajolois ollah omat tavat .Brendojevan Koivikko-meččäine kezäžel ehtäžel…-runo on keksitty ihan puhtahal kolmen askelen daktil’al , se taktuluadu andau runole hil’l’an , sulavazen ritman aldoloin da vienon tuulen mugah .Runos on käytetty äijy diminutiivujoundehtu , kuduat kai luajitah rifmat rivin sydämeh :
Pedäjän havvuzet –
oravan händäzet ,
Suarukat-sorsazet
oikottih randazeh .
Vladimir Jegorovičan runon kuulundu , voibi sanuo , on enämbäl liirine , migu eeppine .Da vähäzel juumoranke , luaskavu , a loppehes toivotandal : "Uinuo sa , kuldaine , linduzien pajožeh ".Kellebo sanoi : mielespiettäväle , mučoile , lapsele ?..Runoilijan peittomieli !
Brendojeval runolois vastavuu vägitukku olitsetvoreniedu , ylen äijät luonnon ilmivöt häi ozuttau elävänny , lekkujannu , kazvajannu , ga rinnal puaksuh ongi ristikanzu omien zobotoin , tavoin , paginoin , tegoloin , ruadoloinke .Luondo da ristikanzu hänen runolois mennäh rinnakkai , samansuundazesti .Vai Kadajikko-runoelmas urhoneidizen Anastasija Zvezdinan kuvua azuu ilmekkähembänny – kova , puhtas , kodvan pahois kohtis kazvandan kestäi kadaituhjo .Toinah tämän Sergei Čavainan runon kiännändyruado andoi moizet mielet da uvvet keinot meijän runoilijale .A toinah mollembil kirjuttajil roittih yhtenmoizet mielet .
Kanzoin yhtevys Vladimir Brendojevan tuotandos. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский