Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Kekšoi on mužikku suuren vačanke
Valentina Libertsova
Kekšoi on mužikku suuren vačanke
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Rahvastu
Anuksen kanzallizeh kirjastoh kerävyi täčöi-täyzi , erähät jo ostettuloin kniigoinke .Tiettäväine , Anuksen piirin paikannimet ollah ylen mieldykiinnittäjät .Da vie vastavukseh tuli Petroskoispäi yksi Liygiläzet hierut A :s Ä-ssäh : paikannimien sanakirju -kniigan kirjuttajis – Irma Mullonen .Irma Ivanovna on kuulužu kielentutkii , Petroskoin yliopiston filolougien douhturi da opastai , Karjalan tiedokeskuksen Kielen , literatuuran da histourien instituutan piätiedoruadai .Rahvas händy tietäh Karjalan TV :s ozutettavan Lähten minä Läkkoiläh -ohjelman kauti , sego "TVR-Panorama " da toizien karjalazien lehtien kirjutuksii myö .Irma Ivanovna ainos sellittäy paikannimien roinduperät da merkičykset uudeh luaduh , uskottavasti dai mieldykiinnittäjen .Täs kniigas lugijat sežo vuotetah eriluaduzii da yhteltiedy tovellizii tiedoloi paikallizih paikannimih nähte .
Irma Ivanovna ylen selgieh saneli , kui kniigu on luajittu , mittuot ollah pandu sih suuret alguperät da tutkindat , kui sidä käyttiä .Irma Mullonen tarkah käytti tutkimusterminöi , ku kaikin ellendettäs , azetui erähien mieldykiinnittäjien Anuksen piirin paikannimien roinduperii da merkičyksii sellittäjes .Se pagin jatkui jälles luvenduo , gu on ylen tärgei omii jurii eččijöile ristittyzile .Sanommo , äijät ollah mostu mieldy , gu Torasjärven hieru da järvi ollah ennevahnallizien bojuloin sijal .Olis hyvä mieli olla ennevahnallizien oman muan puolistajien jälgiläzinny .Ga Irma Mullonen sanou , gu tutkimuksien mugah , paikannimii moizien juurienke on äijy , dai kai ollah sijoitunnuot poikki jogilois , vahnu juuri "tora " merkiččöy "poikki ".Mugai Kekšoilu-hieruh kuulujat ristittyöt tahtottas , ku paikannimi olis sivottu verbih "keksie ", ku suas olla nerokkahien rahvahien jälgiläzinny , ga vot Kekšoikse sanottih mužikkua suuren vačanke .
– Midäbo ruat ? Se on elaigu !Muga annettu .Duumaičetto , kaikil kuulužil Ven’an kirjuttajil da runoniekoil , kel ollah nygöi čomah luaduh kuulujat sugunimiet , sydämes ollah hyväluaduzet kuvat ?Enimytteh net tuldih ližänimispäi , muheloittau tiedonaine .
Kniigah on pandu ei vai nygyaigazet , ga endizetgi paikannimet , kai 1930-vuozilgi kerätyt materjualat .Se on tärgei hyllättylöin hieruloin endizil eläjil , kuduat mustetah omii roindukohtii .Sih niškoi kirjutettih Vladimir Brendojev da Aleksandr Volkov :
Kus työ , pienet hierut :
Päčyt , Hatut , Čilmiät ?..
Möllötetäh mökit
Abiah tyhjil silmil .
Särgilahti , Kiiškoiniemi ,
Kurmoilu da Ruga …
Voizin lugie sadoi nimii
Teile minä muga .
Nengoine putin vastavus rodih ylen hyvänny lahjannu kevätpäiväl .Passibo Irma Ivanovnale da Anuksen kirjaston ruadajile hyväs pivos .Pädevät kniigazet , da vie nerokkahasti čomendetut kuulužan taidoilijan Margarita Jufan käzil , täytetäh meijän parahat kniigupualičat .
Ga Alavozes jo avavui Al’ošinan oja .Sen roinduperii ei pie eččie – rannal on kaikis vahnin Al’ošinan perehen kodi .Konzu se lyhyt , ga ylen kuohui oja avavuu , kodvazen peräs puhkuau Anus-joven jiän , sit algavuu jiänlähtö .
L’ošin oja havačui ,
jiäs da lumes avavui ,
kevätilmal hengästyi ,
päivän kuvii ihastui ,
virdua päivän levendi ,
lumii rinnal pehmendi ,
rodih juosta kebjiembi ,
čomendellakseh parembi .
Kekšoi on mužikku suuren vačanke
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский