Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Сидоркин Валерий.
Šota ta rauha naisen šilmin
Источник:
Oma mua. № 16, 2026, с. 7
Сидоркин Валерий
Šota ta rauha naisen šilmin
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Ajatuš näyttelyn luatimisešta tuli smolenskilaisella taiteilijalla Al’ona Drozdovalla puolitoista vuotta takaperin ta kohta šen kannatti taiteilija Žanna Tsinman Tulašta. Projektin yjin on šiinä, jotta miehet ta naiset ymmärretäh šotua eri tavoin. Miehillä šota on Tuatonmuan puoluššuš, taistelukennällä näytetty rohkevuš. Naisilla šota on šuuri tragedija, kumpani viey pois tuhanšien ihmisien elämie, rikkou rauhallisie perintehie ta kotiliesie.
Työnnettyö omie miehie ta poikie rintamalla naiset moliuvutah heijän elämistä, jälelläh myöštymiseštä ta rauhan tulošta. Šamoin hyö autetah voittuo rintaman šelkämällä.
Kohta Šota ta rauha naisen šilmin -projekti kannatettih taiteilijat Jekaterina Jepihina Smolenskista ta Svetlana Košeleva Tulašta šekä petroskoilaiset Nelli Grigorjeva ta Julija Korosova.
Šamoin yhtehiseššä näyttelyššä esillä on smolenskilaisien taiteilijien Vera Samarinan ta Nina Agejevan töitä. Molommat keššettih vuosien 1941–1945 šota ta tuanoin šiirryttih tuonilmasih.
Tauluissa Šuuren Isänmuallisen šovan, Afganistanin šovan, Čečenin šovan ta nykysen erikoisšotaoperatijon aihiet yhissytäh Venäjän rauhallisen elämän aihieh.
Enšin Šota ta rauha naisen šilmin -näyttely esiteltih Smolenskissa, šiitä Tulašša ta Murmanskissa, ta nyt še toimiu Petroskoissa. Kävijät šuahah tutuštuo šiih 17. oraškuuta šuaten. Šen jälkeh šitä esitelläh Karhumäješšä ta Segežašša.