Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Jelena Ruppijeva. Ruadua oman rannan hyväkse
Jelena Ruppijeva
Ruadua oman rannan hyväkse
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Tatjana Seppästy hyvin
tundietah Priäžän piiris dai sen ulgopuolelgi .Häi ičegi tundou enimii rahvahii piiris , sendäh ku on ruadanuh enzimäi Priäžän školan opastajannu , sit Priäžän piirin opastanduozaston piälikönny da Priäžän piirin hallindon piämiehen sijahizennu , nygöi on Priäžän etnokul’tuurukeskuksen johtajannu .Äijäntiedäi da maltai , tevokas da ruadai – häi ei voi olla joute , ainos midätah reknailou ruadua dai joga reknailtu ruado hänel käis lähtöy .Hyväsanaine da hyväksemenemätöi , rahvahan kunnivoiččii da rahvahanke paista maltai – häi ainos tulou abuh da hänenke on hyvä da helpo ruadua .
Tänä keviän Tatjana Pavlovnal oli vuozipäivy .Vuozipäivän jälles myö vastavuimmo inehmizenke da pagizimmo hänen elokses da ruavos .
– Tatjana Pavlovna , sanele omas roindukohtas , tiijämmö , ku et ole Karjalas roinnuhes .
– Olen roinnuhes Baikalantagavos , ga sie emmo elänyh hätkie . Pieni olin , konzu tulimmo Ivanovskoin alovehele Vičuga-linnah .Sie olen kazvanuh da školah käynnyh .Vičuga on fuabrikkulinnu , sit on mondu kuvondufuabrikkua .Enne kai linnalazet ruattih sie , minun muamogi ruadoi .
– Kusbo olet opastunnuh školan jälles ?
– Školan loppiettuu minä piäzin opastumah Kostroman pedagouguinstituuttah histourii-pedagougizele tiedokunnale . Sih aigah se oli kuulužu da harvinaine tiedokundu , mindäh sendäh oli kaksi libo kolme mostu Nevvostoliitos , kus valmistettih komsomolan johtajii .Meidy yhtenjytyi opastettih histourieh dai ohjailuruadoh .Meijän instituutan loppenuot roittihes komsomoluyhtistyksien sekretarilokse , kluasan ulgopuolizen ruavon ohjailijoikse , pionierujohtajikse .
– Mittuman ammatin sinä olet suannuh tämän instituutan loppiettuu ?
– Minä rodimmos histourien da yhteiskundutiijon opastajakse da kazvatusruavon metodistakse .
– Kuibo olet kiinnostunnuh histourieh ? Ken libo mi on vaikutannuh sinun ammatin valličendah ?
– Mittuman ammatin valliččou opastui , se äijäl rippuu opastajas . Minuu ylen äijäl miellytettih histourien urokat da minä suvaičin da kunnivoičin meijän histourien opastajua – Nelli Gennadjevna Zemlenovua .Häi opasti meidy yheksändes da kymmenendes kluasas .Sidä paiči olin aktiivine komsomolanruadai , vie školas opastujes olin linnannevvoston komsomolan johtokunnas .Sen sekretari oli meijän instituutan loppenuh .Häi nägi minus ohjailu neroloi da kehitti minuu opastumah täh instituuttah .
Se oli loitton minun linnaspäi , parembi oli opastuo Ivanovos , ga valličin juuri sen .Pidäy sanuo , ku instituutas tässäh valmistetah vožuattoloikse da erähät perindöt , kudamat on rodivuttu vie meijän aigua , eletäh tässäh .
Niilöih kuuluu Sokol’onok-leirin piendy 12-15-igäzih opastujih niškoi .Minä tässäh olen yhtevyksis da yhteisruavos äijien yhtesopastujienke .
– Kunnebo puutuit ruadoh ? Sih aigah vikse työttih ruadoh , et iče ruaduo eččinyh .
– Minuugi työttih ruadoh . Opastujes meil oli moine romantielline tahto lähtie kunnetah loitombakse , sinne , kus vie emmo olluh .Nenga puutuin Loittozeh päivännouzuh – Habarovskan alovehele .Sit linnas , kudamas ruavoin , oli äij y tyrmiä , rahvas ei oldu prostoit .Vie jygei oli ruadua sendäh , ku škola ruadoi kahteh vuoroh , minägi muga ruavoin .Urokkoin jälles vie pidi varustuakseh viideh-kuudeh urokkah .
Jygei oli , ga se vuozi ylen äijäl nerovutti da vadrastutti opastajannu .Ehtiin vai vuvven ruadua sie , sit menin miehele Karjalah .Ukonke tuttavuin Priäžäs vie enne ruadoh lähtendiä erähän opastusmatkan aigua .Nenga vuvves 1985 elän Priäžäs .
– Sinä jo äijän vuottu elät Karjalas , ylen äijän tiijät meijän tazavallas da sen histouries , juat nämmii tiedoloi rahvahale . Vikse instituutas opastujes teidy erikseh ei opastettu Karjalan histourieh .Kuibo sinul suitui nämmii tiedoloi Karjalas ?
– Pidäy sanuo , ku iče ruado vuadiu sen . Minä hätken aigua ruavoin Priäžän školas histourien opastajannu .Školas erikseh opastettih Karjalan histouriedu , sit minägi opastuin , äij än luvin , opiin tiijustua kai .Minul se oli mieldy myöte .Sidä paiči školas oli dai tässäh on Bojukunnivon muzei , histourien opastajannu olin kiini sen ruavos .Ližäkse tutkimusruadoh harjaitin opastujii dai kiinnostutin omii lapsii .Nämmä kerätyt materjualat ollah tässäh pättävät .
Konzu rubein ruadamah opastanduozastos , äijän ajelin piirii myöte .Enimis školis oldih muzeit , nenga tuttavuin kodirannan histourien suvaiččijoinke .Midä enämbän olet yhtevyksis rahvahanke , midä enämbän ruat , sidä enämbän tiijustat .Puaksuh äijän tiijustat ei ammattimiehis , a tavallizis ristikanzois , kudamienke petties rubiet pagizemah kudamantahto vastavuksen aigah .Kyläläine buabo sanou sinule ainavoluaduzii tiedoloi piirin histouries , niilöi panet piäh da juat ielleh .
Oligi tuttavundoi moizien kuulužien da nerokkahien ristikanzoinke kui Mihail Gol’ denberg .Häi on Kanzallizen muzein piälikönny da hänenke yhtes ruavoimmo monis projektois .Konzu ruavoin Priäžän piirinhallindos , pidi olla yhtevyksis eččojoukkoloinke .Nenga suitui tieduo .En voi sanuo , ku nämmä tiijot ollah tävvellizet , ainoshäi pal’l’astuu uuttu faktua , enzimäi duumaičet nenga , sit muutat oman mielen .
– Sinä olet ruadamas vie Priäžän školan Bojukunnivon muzeis , mibo muzeiloi se on ? Sanele sih nähte .
– Se on erinomaine muzei . Sidä konzugo salvattih , konzugo siirrettih yhtes kohtaspäi toizeh .Ga se puutui säilyttiä da sil nygöi ollah omat tilat .Muzei on rikas kerättylöin materjualoin puoles .Niilöi on kerätty eri opastujien da opastajien polvet .Muzein ozuttelut on omistettu bojuloile , kudamat mendih Priäžän piiris Ižänmuallizen voinan aigah .Niilöis on ezitetty mondu tiemua , eräs on omistettu priäžäläzele Nevvostoliiton urhole Marija Melentjevale , hänen eloksele da urhotevole .
Ruadua oman rannan hyväkse
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский