Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Matku mennyöh aigah
Источник:
Oma mua. № 22, 2026, с. 3
Nuožarven kirjaston ruadajat
Matku mennyöh aigah
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kyzyttäviä lapsil oli menetiijä mi: mindäh, konzu, ken, mikse. Muga algavui Heččulan školaniekoin mielužu matku kauneheh Nuožarven kyläh. Se ei olluh muite vai matku, se oli oman kodirannan histourieh, kul’tuurah da mustoh tovelline syvendymine.
Enzimäi lapset tuttavuttih Nuožarven histourieh. Alina Gapejeva saneli kylän alguh panendas, sen eläjis da tärgielöis tapahtumis, mennyh aigu rounoku elavui lapsien silmien ies.
Sit lapset mendih venehien muzeih. Sie hyö nähtih rahvahan tovellizii uardehii, tiijustettih, kui ennevahnas ajeltih venehil, mittuine merkičys oli sil ajonevvol paikallizien eläjien elokses.
Pyhän Miikulan časounas lapset tunnustettih tämän lohkon hengellisty ilmua.
Lapsen kunnivoittih Ižänmuallizes voinas surman suaduloi kylän mustokohtas.
Nuožarven kul’tuurutalois lapsile ozutettih suuren voinan eksponuattoi – voinanaigazii luzikkoi, kattilazii, tyhjii gil’zoi – net ollah hirvielöin vuozien sanamattomat tovestajat. Lapset kuultih, ku niilöis kohtis, kus hyö nygöi eletäh, oldih suuret torat da bojut.
Ekskursii jatkui kirjastos, kus lapset nahtih XVIII da XIX vuozisualoin vehkehii. Hiiliut’ugu, vahnanaigaine tranzistoru – lapset nikoznu ei nähty semmostu enne. Lapset hyväl mielel verdailtih endizii vehkehii nygyaigahizih da kummeksittih, kui ruttoh muuttu muailmu da ristikanzan elaigu.
Suuren programman jälles lapsih nähte valmistettih kižat da gostitukset.
Nuožarven kirjaston ruadajan Alina Gapejevan hyvyös lapset tiijustettih da nähtih äijän uuttuu da mieldykiinnittäjiä.